S,...nan lähetyssaarnaajat teki meistä kolonialisteja

Mikä sen kommenteissa oli rasismia?

Tuskinpa suomalaiset lähetystyötä tekevät itseään kolonialisteina ajattelivat, mutta kolonialismi oli heidän vankkumattoman ideologiansa keskeinen sisältö. He pitivät silloista kistinuskon tulkintaansa oikeana, mutta oikeana myös länsimaista kulttuuria, jota he toivat mukanaan.

Aloitettiin Hereromaalla kielen opiskelulla, koska ambokieltä ei vielä kukaan länsimaalainen osannut, mutta tiedettiin, että ambokieli oli hereron sukua ja ambolaiset hiukan ymmärsivät hereroa, jolla päästtiin alkuun.

Ambolaiset elivät vielä luonnontilassa ilman vaatteita. Kun pitkä aika jo oli kulunut, alkoi tulla ambolaisia käännynnäisiä. Lähetyssaarnaajat katsoivat, että kristitylle on aivan sopimatonta olla alasti, joten he lahjoittivat heille kastemekon. Kun mekko kului, tulivat ambolaiset lähetysasemalle pyytämään uutta. Tilanne oli pian kestämätön, sillä lähetyssaarnaajien mekkovarasto ei kauan riittänyt.

Yritettiin erilaisten kuitukasvien kasvattamista, mutta mitkään eivät sopineet Afrikan oloihin. Tilanne laukesi vasta myöhemmin, kun ulkomaiset tuontikankaat valloittivat maan. Koko ongelma siis johtui saarnaajien käsityksestä, jonka oli tehnyt kulttuuri eikä kristinusko. Mutta silloinen tulkinta kristinuskosta oli niin kulttuurin läpitunkema, ettei pystytty ajattelemaan, että kristinuskohan opettaa lähimmäisenrakkautta eikä pukeutumista.

Toinen sudenkuoppa, johon saarnaajat putosivat, oli moniavioisuuden vastaisuus. Tullessaan kastetuksi miehen oli valittava YKSI vaimoistaan ja lähetettävä muut matkoihinsa. Monivaimoisuus kuitenkin oli Afrikan talouselämän perusta. Hylätyt vaimot eivät tietenkään kelvanneet kenellekään, joten he joutuivat henkensä pitimiksi ryhtymään prostituoiduiksi.

Tolkuttomuus havaittiin ja osin peruttiin, mutta vielä tänä päivänä monivaimoinen mies ei kelpaa seurakuntaneuvoston jäseneksi, vaikka kelpaakin jo muuten kristityksi. Vaikka raamatussa on useitakin pyhinä pidettyjä monivaimoisia miehiä, kulttuurin mukana kehittynyt yksiavioisuus oli jo niin saarnaajien päähän juurtunut, että he yrittivät pakottaa afrikkalaisia länsimaiseen järjestykseen. Se ei sikäläiseen systeemiin sopinut ollenkaan.

Eikö tämä ole ideologista kolonialismia: Me tiedämme länsimaisina sivistyneinä opettajina paremmin, mikä on alkeellisille afrikkalaisille hyväksi.

Nämä olivat vain kaksi räikeintä esimerkkiä. Kristinuskon nimissä pyrittiin korvaamaan KOKO afrikkalainen alempitasoinen kulttuuri.

kynä.M kirjoitti:

Tuskinpa suomalaiset lähetystyötä tekevät itseään kolonialisteina ajattelivat, mutta kolonialismi oli heidän vankkumattoman ideologiansa keskeinen sisältö. He pitivät silloista kistinuskon tulkintaansa oikeana, mutta oikeana myös länsimaista kulttuuria, jota he toivat mukanaan.

Aloitettiin Hereromaalla kielen opiskelulla, koska ambokieltä ei vielä kukaan länsimaalainen osannut, mutta tiedettiin, että ambokieli oli hereron sukua ja ambolaiset hiukan ymmärsivät hereroa, jolla päästtiin alkuun.

Ambolaiset elivät vielä luonnontilassa ilman vaatteita. Kun pitkä aika jo oli kulunut, alkoi tulla ambolaisia käännynnäisiä. Lähetyssaarnaajat katsoivat, että kristitylle on aivan sopimatonta olla alasti, joten he lahjoittivat heille kastemekon. Kun mekko kului, tulivat ambolaiset lähetysasemalle pyytämään uutta. Tilanne oli pian kestämätön, sillä lähetyssaarnaajien mekkovarasto ei kauan riittänyt.

Yritettiin erilaisten kuitukasvien kasvattamista, mutta mitkään eivät sopineet Afrikan oloihin. Tilanne laukesi vasta myöhemmin, kun ulkomaiset tuontikankaat valloittivat maan. Koko ongelma siis johtui saarnaajien käsityksestä, jonka oli tehnyt kulttuuri eikä kristinusko. Mutta silloinen tulkinta kristinuskosta oli niin kulttuurin läpitunkema, ettei pystytty ajattelemaan, että kristinuskohan opettaa lähimmäisenrakkautta eikä pukeutumista.

Toinen sudenkuoppa, johon saarnaajat putosivat, oli moniavioisuuden vastaisuus. Tullessaan kastetuksi miehen oli valittava YKSI vaimoistaan ja lähetettävä muut matkoihinsa. Monivaimoisuus kuitenkin oli Afrikan talouselämän perusta. Hylätyt vaimot eivät tietenkään kelvanneet kenellekään, joten he joutuivat henkensä pitimiksi ryhtymään prostituoiduiksi.

Tolkuttomuus havaittiin ja osin peruttiin, mutta vielä tänä päivänä monivaimoinen mies ei kelpaa seurakuntaneuvoston jäseneksi, vaikka kelpaakin jo muuten kristityksi. Vaikka raamatussa on useitakin pyhinä pidettyjä monivaimoisia miehiä, kulttuurin mukana kehittynyt yksiavioisuus oli jo niin saarnaajien päähän juurtunut, että he yrittivät pakottaa afrikkalaisia länsimaiseen järjestykseen. Se ei sikäläiseen systeemiin sopinut ollenkaan.

Eikö tämä ole ideologista kolonialismia: Me tiedämme länsimaisina sivistyneinä opettajina paremmin, mikä on alkeellisille afrikkalaisille hyväksi.

Nämä olivat vain kaksi räikeintä esimerkkiä. Kristinuskon nimissä pyrittiin korvaamaan KOKO afrikkalainen alempitasoinen kulttuuri.

Kiitos ilmeisten faktojen esiintuomisesta. En ole asiantuntija, mutta minun sitä kolonialismia varsinaisesti harjoittivat valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnaajat vaikuttivat uskonnon kautta, mutta varsinaisia kolonialismin, siirtomaajärjestelmän harjoittajia olivat eurooppalaiset valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnajat toimivat tulkkeina kulttuurienvälillä. Esimerkiksi lähetyssaarnaajien johtaja Martti Rautanen loi saksa-ambo-sanakirjan, mutta ei edesauttanut muuten saksalaisten siirtomaapyrkimyksiä. Päinvastoin neuvoi Ambomaan asukkaita olemasta nousemasta mukaan Namibian kansannousuun Saksan sortoa vastaan. Muista heimoista Saksa teurasti kymmeniä prosenttia väestöstä pois, mutta Ambomaalla väestö ei joutunut Saksan joukkoteurastuksen kohteeksi. Maksakseen velkaansa Saksan valtio maksoi Namibian kutsut Suomessa kesällä 2005 Saksan Suomen suurlähetystöstä. Minutkin oli kutsuttu paikalle Suomi-Namibiaseuran silloisena jäsenenä. Tiedän jotain Namibiasta, mutta tunnustan, että en laajemmin ole kolonialismin suuri asiantuntija.

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Kiitos ilmeisten faktojen esiintuomisesta. En ole asiantuntija, mutta minun sitä kolonialismia varsinaisesti harjoittivat valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnaajat vaikuttivat uskonnon kautta, mutta varsinaisia kolonialismin, siirtomaajärjestelmän harjoittajia olivat eurooppalaiset valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnajat toimivat tulkkeina kulttuurienvälillä. Esimerkiksi lähetyssaarnaajien johtaja Martti Rautanen loi saksa-ambo-sanakirjan, mutta ei edesauttanut muuten saksalaisten siirtomaapyrkimyksiä. Päinvastoin neuvoi Ambomaan asukkaita olemasta nousemasta mukaan Namibian kansannousuun Saksan sortoa vastaan. Muista heimoista Saksa teurasti kymmeniä prosenttia väestöstä pois, mutta Ambomaalla väestö ei joutunut Saksan joukkoteurastuksen kohteeksi. Maksakseen velkaansa Saksan valtio maksoi Namibian kutsut Suomessa kesällä 2005 Saksan Suomen suurlähetystöstä. Minutkin oli kutsuttu paikalle Suomi-Namibiaseuran silloisena jäsenenä. Tiedän jotain Namibiasta, mutta tunnustan, että en laajemmin ole kolonialismin suuri asiantuntija.

<<...varsinaisia kolonialismin, siirtomaajärjestelmän harjoittajia olivat eurooppalaiset valtiot ja kauppayhtiöt.<<

Kuten artikkelissakin mainittiin, kolonialismillä ei ole yhteistä määritelmää. Siksikin keskustelu rönsyilee. Kiitoksia kommenteistasi. Kyllä ne kertovat asiantuntevuudesta ja asiaan paneutumisesta.

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Kiitos ilmeisten faktojen esiintuomisesta. En ole asiantuntija, mutta minun sitä kolonialismia varsinaisesti harjoittivat valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnaajat vaikuttivat uskonnon kautta, mutta varsinaisia kolonialismin, siirtomaajärjestelmän harjoittajia olivat eurooppalaiset valtiot ja kauppayhtiöt. Lähetyssaarnajat toimivat tulkkeina kulttuurienvälillä. Esimerkiksi lähetyssaarnaajien johtaja Martti Rautanen loi saksa-ambo-sanakirjan, mutta ei edesauttanut muuten saksalaisten siirtomaapyrkimyksiä. Päinvastoin neuvoi Ambomaan asukkaita olemasta nousemasta mukaan Namibian kansannousuun Saksan sortoa vastaan. Muista heimoista Saksa teurasti kymmeniä prosenttia väestöstä pois, mutta Ambomaalla väestö ei joutunut Saksan joukkoteurastuksen kohteeksi. Maksakseen velkaansa Saksan valtio maksoi Namibian kutsut Suomessa kesällä 2005 Saksan Suomen suurlähetystöstä. Minutkin oli kutsuttu paikalle Suomi-Namibiaseuran silloisena jäsenenä. Tiedän jotain Namibiasta, mutta tunnustan, että en laajemmin ole kolonialismin suuri asiantuntija.

Hyvää heinäkuun lähes lopun ja joulun odotusta!

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Hyvää heinäkuun lähes lopun ja joulun odotusta!

AsianVierestä

Toistetaan kun ensimmäinen poistettiin, älä kirjoita nimimerkilläni. Jokaisella on sen verran aivoja jäljellä että voi ottaa oman nimimerkin, toivottavasti sinullakin.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Toistetaan kun ensimmäinen poistettiin, älä kirjoita nimimerkilläni. Jokaisella on sen verran aivoja jäljellä että voi ottaa oman nimimerkin, toivottavasti sinullakin.

AsianVierestä

Hommaa AsianVierestä rekattu nimimerkki tai jotakin sinnepäin. Tajusin minä tuon luettua, että et ollut sinä tuota kirjoittanut. Sama pottuilia käyttää tuota joulujuttu useasti ja siitä tunnistin hänet.

kynä.M kirjoitti:

<<...varsinaisia kolonialismin, siirtomaajärjestelmän harjoittajia olivat eurooppalaiset valtiot ja kauppayhtiöt.<<

Kuten artikkelissakin mainittiin, kolonialismillä ei ole yhteistä määritelmää. Siksikin keskustelu rönsyilee. Kiitoksia kommenteistasi. Kyllä ne kertovat asiantuntevuudesta ja asiaan paneutumisesta.

Eikös kristillistä kolonialismiä löydy lähempääkin eli tavasta millä kristinusko Suomeen Ruotsista ja Tansasta tuotiin, miekan voimalla?

Vuodelta 1171 tai 1172 tunnetaan paavi Aleksanteri III:n Gravis Admodum -kirje, joka kuvailee suomalaisten kääntyvän kristityiksi aina vihollisen uhatessa, mutta vaaran väistyttyä palaavan takaisin pakanallisiin tapoihin ja vainoavan saarnaajia.
Katolista uskoa levitettiin Suomeen myös väkivalloin samoin kuin Baltiaan. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin Ruotsin eri alueilta ja Tanskasta. Tanska teki Suomeen ristiretket vuosina 1191 ja 1202.
Katolinen kirkko myi joskus muinoin vapautusta synneistä iskulauseella "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa". Rahalla sai taivaspaikan.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Eikös kristillistä kolonialismiä löydy lähempääkin eli tavasta millä kristinusko Suomeen Ruotsista ja Tansasta tuotiin, miekan voimalla?

Vuodelta 1171 tai 1172 tunnetaan paavi Aleksanteri III:n Gravis Admodum -kirje, joka kuvailee suomalaisten kääntyvän kristityiksi aina vihollisen uhatessa, mutta vaaran väistyttyä palaavan takaisin pakanallisiin tapoihin ja vainoavan saarnaajia.
Katolista uskoa levitettiin Suomeen myös väkivalloin samoin kuin Baltiaan. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin Ruotsin eri alueilta ja Tanskasta. Tanska teki Suomeen ristiretket vuosina 1191 ja 1202.
Katolinen kirkko myi joskus muinoin vapautusta synneistä iskulauseella "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa". Rahalla sai taivaspaikan.

AsianVierestä

Se ei ollut kolonialismia vaan miekkalähetys kolonialismina esiintyi espanjalaisten konkistadorioiden mukana olleitten "pappien" taholta.

"Konkistadori (esp. conquistador ’valloittaja, valtaaja’) tarkoittaa Amerikan mantereen valloittajaa. Kiinnostus uuteen mantereeseen alkoi Kristoffer Kolumbuksen löydöistä 1490- ja 1500-luvulla, jolloin eurooppalaiset valtasivat suurimman osan Etelä- ja Keski-Amerikkaa.

Kaikki konkistadorit eivät olleet espanjalaisia. Normanni Béthencourt valloitti Kanariansaaret vuodesta 1402 lähtien ja ensimmäiset purjehtijat, jotka aloittivat tutkimus- ja valloitusretket, olivat muita kuin espanjalaisia: Kolumbus oli genovalainen, Vespucci firenzeläinen ja Magalhães portugalilainen. Kaikki konkistadorit eivät olleet sotilaita: Quesada oli lakimies, joka johti retkikunnan ylös Magadalenajokea. Saapuessaan Bogotán laaksoon hänen nälkäänäkevällä 200 miehen joukollaan ei ollut enää ruokaa, ruutia eikä hevosia, mutta diplomatialla hän sai hallintaansa lähes koko nykyisen Kolumbian alueen.

Suurin osa konkistadoreista oli kuitenkin La fronteran Andalusian ja Extremaduran provinsseista ja palvelivat katolisia kuninkaallisia Isabellaa ja Ferdinandia, joiden tavoitteena oli kristinuskon levittämisen lisäksi saada varoja sotiin maureja, protestantteja ja toisia valtakuntia vastaan. Reconquistan päättyminen merkitsi, että ylimääräisiä sotajoukkoja oli käytettävissä, mutta varallisuutta muslimien kukistamisesta ei tullut.

Vuonna 1493 paavi Aleksanteri VI määräsi Inter caetera -bullassaan kaiken maan sata leguaa (100 × 5,56 km merellä) Kap Verden saarista länteen Espanjalle ja muut pakanoiden maat Portugalille. Portugalin kuningas Juhana II ei pitänyt sopimuksesta ja 1494 Tordesillasin sopimuksessa Espanja ja Portugali jakoivat maailman uudelleen 370 leguaa Kap Verdestä. Paavi Julius II vahvisti sopimuksen 1506. Muilta Euroopan mailta, Ranskalta, Englannilta ja Alankomailta kiellettiin erityisesti uudet valloitukset, jonka jälkeen ne turvautuivat merirosvoukseen päästäkseen osallisiksi Amerikan kullasta. Myöhemmin nämä maat sanoutuivat irti paavin määräysvallasta uskonpuhdistuksen yhteydessä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konkistadori

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Se ei ollut kolonialismia vaan miekkalähetys kolonialismina esiintyi espanjalaisten konkistadorioiden mukana olleitten "pappien" taholta.

"Konkistadori (esp. conquistador ’valloittaja, valtaaja’) tarkoittaa Amerikan mantereen valloittajaa. Kiinnostus uuteen mantereeseen alkoi Kristoffer Kolumbuksen löydöistä 1490- ja 1500-luvulla, jolloin eurooppalaiset valtasivat suurimman osan Etelä- ja Keski-Amerikkaa.

Kaikki konkistadorit eivät olleet espanjalaisia. Normanni Béthencourt valloitti Kanariansaaret vuodesta 1402 lähtien ja ensimmäiset purjehtijat, jotka aloittivat tutkimus- ja valloitusretket, olivat muita kuin espanjalaisia: Kolumbus oli genovalainen, Vespucci firenzeläinen ja Magalhães portugalilainen. Kaikki konkistadorit eivät olleet sotilaita: Quesada oli lakimies, joka johti retkikunnan ylös Magadalenajokea. Saapuessaan Bogotán laaksoon hänen nälkäänäkevällä 200 miehen joukollaan ei ollut enää ruokaa, ruutia eikä hevosia, mutta diplomatialla hän sai hallintaansa lähes koko nykyisen Kolumbian alueen.

Suurin osa konkistadoreista oli kuitenkin La fronteran Andalusian ja Extremaduran provinsseista ja palvelivat katolisia kuninkaallisia Isabellaa ja Ferdinandia, joiden tavoitteena oli kristinuskon levittämisen lisäksi saada varoja sotiin maureja, protestantteja ja toisia valtakuntia vastaan. Reconquistan päättyminen merkitsi, että ylimääräisiä sotajoukkoja oli käytettävissä, mutta varallisuutta muslimien kukistamisesta ei tullut.

Vuonna 1493 paavi Aleksanteri VI määräsi Inter caetera -bullassaan kaiken maan sata leguaa (100 × 5,56 km merellä) Kap Verden saarista länteen Espanjalle ja muut pakanoiden maat Portugalille. Portugalin kuningas Juhana II ei pitänyt sopimuksesta ja 1494 Tordesillasin sopimuksessa Espanja ja Portugali jakoivat maailman uudelleen 370 leguaa Kap Verdestä. Paavi Julius II vahvisti sopimuksen 1506. Muilta Euroopan mailta, Ranskalta, Englannilta ja Alankomailta kiellettiin erityisesti uudet valloitukset, jonka jälkeen ne turvautuivat merirosvoukseen päästäkseen osallisiksi Amerikan kullasta. Myöhemmin nämä maat sanoutuivat irti paavin määräysvallasta uskonpuhdistuksen yhteydessä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Konkistadori

Millä nimellä kutsuisit Ruotsin toimintaa silloista metsäkansaa kohtaan joka nykyisen Suomen alueella asui?

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Eikös kristillistä kolonialismiä löydy lähempääkin eli tavasta millä kristinusko Suomeen Ruotsista ja Tansasta tuotiin, miekan voimalla?

Vuodelta 1171 tai 1172 tunnetaan paavi Aleksanteri III:n Gravis Admodum -kirje, joka kuvailee suomalaisten kääntyvän kristityiksi aina vihollisen uhatessa, mutta vaaran väistyttyä palaavan takaisin pakanallisiin tapoihin ja vainoavan saarnaajia.
Katolista uskoa levitettiin Suomeen myös väkivalloin samoin kuin Baltiaan. Suomeen kohdistuneille ristiretkille lähdettiin ainakin Ruotsin eri alueilta ja Tanskasta. Tanska teki Suomeen ristiretket vuosina 1191 ja 1202.
Katolinen kirkko myi joskus muinoin vapautusta synneistä iskulauseella "kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa". Rahalla sai taivaspaikan.

AsianVierestä

Toki pitää paikkansa, että lähempääkin löytyy, mutta nyt käytiin keskustelua modernista lähetystyöstä, joka alkoi 1800-luvulla, ja sen suhteesta kolonialismiin.

Anonyymi kirjoitti:

Millä nimellä kutsuisit Ruotsin toimintaa silloista metsäkansaa kohtaan joka nykyisen Suomen alueella asui?

AsianVierestä

Vähittäiseksi sulattamista itseensä. Tehtiin ristiretki Varsinais-Suomeen, toinen Hämeeseen ja kolmas Karjalankannakselle. Turkuun rakennettiin Turunlinna, Hämeeseen Hämeenlinna ja Kannaksen alkuun Viipurinlinna. Lisäksi lähetettiin otteen synnyttyä siirtolaisia (jonkinasteista kolonisaatiota) rannikoille harjoittamaan maanviljelystä. Minä en sanoisi kolonialismiksi vaan pitkäaikaisesta taktioinnista venäläisiä vastaan sotilaallisesti, uskonnollisesti ja taloudellisesti.

kynä.M kirjoitti:

Toki pitää paikkansa, että lähempääkin löytyy, mutta nyt käytiin keskustelua modernista lähetystyöstä, joka alkoi 1800-luvulla, ja sen suhteesta kolonialismiin.

Miksi tulisi keskustella vain jyvistä kun niitä ei olisi ilman akanoita?
Historiallisesti katsottuna valtion ja kirkon välit ovat olleet hyvinkin läheisiä puhuttaessa kolonialismia. Jos se oli sitä ennen vuotta 1800 niin miksi sen jälkeen tapahtunut olisi tärkeämpää ymmärtää? Toki laivakaluston ja liikenteen parannuttua 1800-luku oli ennen näkemättömän vilkasta aikaa maa-alueiden hallinnan ottamiseksi. Portugali, Espanja, Englanti, Ranska, Belgia, Hollanti touhusivat etunenässä tehden linnoituksia kauppaliikenteen suojaamiseksi, alueellisen hallinnan saamiseksi. Kyllä kai kauppa oli se joka sai kolonialismin vauhtiin.
Englantilaisten Intian kauppakomppania taisi olla yksi suuri tekijä jopa sotien aloituksissa. Syy sotaan oli kyllä aika tyhmä, kun kauppakomppania ei saanut myydä huumeita yms.

AsianVierestä

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Vähittäiseksi sulattamista itseensä. Tehtiin ristiretki Varsinais-Suomeen, toinen Hämeeseen ja kolmas Karjalankannakselle. Turkuun rakennettiin Turunlinna, Hämeeseen Hämeenlinna ja Kannaksen alkuun Viipurinlinna. Lisäksi lähetettiin otteen synnyttyä siirtolaisia (jonkinasteista kolonisaatiota) rannikoille harjoittamaan maanviljelystä. Minä en sanoisi kolonialismiksi vaan pitkäaikaisesta taktioinnista venäläisiä vastaan sotilaallisesti, uskonnollisesti ja taloudellisesti.

Samaa ajatusta mitä Ranska, Englanti, Portugali ja Espanja tekivät suuren meren takana.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Samaa ajatusta mitä Ranska, Englanti, Portugali ja Espanja tekivät suuren meren takana.

AsianVierestä

Kolonialismin "kultaaika" tarkoittaa kenties pitkälti 1800-luvun loppua aina 1920-luvulle. Höyrylaivat tarvitsivat sopivin välein satamia, joten erityisesti britit levittäytyivät kaikkialle rannikoilla 1800-luvulla, milloin kaikki valtasivat rannikkoalueita. Ja vuosisadan lopun jälkeen britit ja erityisesti ranskalaiset laajentuivat esimerkiksi Afrikassa sisämaahan. Samoihin aikoihin siellä lähetystyö eteni. Espanja oli jo koloniasoitunut suuren osan Latinalais-Amerikka samoin, mutta menetti alueet 1800-luvun myötä itsenäistymisiin ja toisten valloituksiin. Amerikkalaisetkin valloittivat imperialismin aikakaudella Kuuban ja Filippiinit Espanjalta. Ei ole yhtenäistä tapahtumaa maailmanlaajuisesti. Kiina joutui myös kolonialismin kohteeksi ja joutui antamaan ulkomaalaisten käyttöön satamakaupunkeja. Intia oli jo länsimäisessä otteessa 1700-luvulla Ranskan ja Britannian puolesta. 1750-luvulla käytiin näiden välillä Suuri Siirtomaasota lähinnä Amerikkassa. Orjat, tee, puuvilla ja monet hyödykkeet näyttelivät suurta roolia kolonialismissa.

Anonyymi kirjoitti:

Samaa ajatusta mitä Ranska, Englanti, Portugali ja Espanja tekivät suuren meren takana.

AsianVierestä

Ehkä parempi vastaus on laittaa tähän vastaukseksi sen - miten wikipedia määrittelee kolonialismin. Niinpä kaikki puhumme samalla määreellä?

"Kolonialismi (latinan sanasta colonia ’siirtokunta’, ’asutus’) on toimintaa, jossa valtio hallitsee jotain toista maata omien alueellisten rajojensa ulkopuolella. Tällaista kohdealuetta kutsutaan siirtomaaksi.

Kolonialismin osia ovat kolonisaatio eli alueiden hankinnan prosessi, siirtomaa eli kolonia, joka on tietynlainen sosiopoliittinen järjestelmä, sekä kolonialismi eli valta-aseman järjestelmä. Jokaiseen näistä kuuluu yhteiskunnan laajeneminen sen alkuperäisen elinympäristön ulkopuolelle. Tämän laajenemisen prosessit voivat tapahtua usealla eri tavalla, joista jotkin voivat johtaa kolonialistiseen järjestelmään.[1] Kolonialismin ja imperialismin ero on siinä, että kolonialismi tapahtuu siirtomaassa kun taas imperialismi tapahtuu keskuksesta ulospäin.[2]

Kolonialismiin kuuluu paikallisiin poliittisiin rakenteisiin ja kulttuuriin puuttuminen. Siihen sisältyy usein myös siirtomaan työvoiman ja luonnonvarojen hyväksikäyttöä sekä kaupankäyntiä, sekä usein myös ihmisten erottelua ja sellaisten hierarkioiden luomista, jotka perustuvat esimerkiksi rotuun, uskontoon, kansallisuuteen ja sukupuoleen.[2] Joskus siirtomaata hallitseva emämaa lähettää siirtomaahan siirtolaisia, jotka dominoivat uutta aluetta. Joskus siirtomaahan muuttaa vain pieni siirtomaaeliitti, joka tuottaa siirtomaan plantaaseilla hyödykkeitä vientiin. Joskus siirtomaa on pelkkä hallintoalue, jossa ei ole juurikaan siirtolaisia.[2] Siirtomaita on hankittu taloudellisten syiden ohella myös strategisista syistä, arvovallan nostamiseksi ja yksinkertaisesti ennalta ehkäisevästi, jotta toinen valtio ei voisi liittää aluetta siirtomaakseen. Lisäksi usein yritykset sekä paikalliset aktiiviset virkamiehet ja upseerit laajensivat siirtomaita omatoimisesti.[3]

Siirtomaakausi kesti 1500-luvulta aina 1900-luvun puoliväliin asti, jolloin suuri osa maailmaa oli eurooppalaisten siirtomaavaltojen hallinnassa. Sen jälkeen kolonialistiset järjestelmät purkautuivat ja useimmat siirtomaat saivat itsenäisyyden.

Kolonialismi oli historiassa monitahoinen ja vaikeasti määriteltävä ilmiö, jonka todellisuutta muokkasivat erilaiset paikalliset olosuhteet, siirtomaavaltojen aikeet ja mahdollisuudet sekä kansainvälisen järjestelmän laajemmat suuntaukset.[4] "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolonialismi

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Kolonialismin "kultaaika" tarkoittaa kenties pitkälti 1800-luvun loppua aina 1920-luvulle. Höyrylaivat tarvitsivat sopivin välein satamia, joten erityisesti britit levittäytyivät kaikkialle rannikoilla 1800-luvulla, milloin kaikki valtasivat rannikkoalueita. Ja vuosisadan lopun jälkeen britit ja erityisesti ranskalaiset laajentuivat esimerkiksi Afrikassa sisämaahan. Samoihin aikoihin siellä lähetystyö eteni. Espanja oli jo koloniasoitunut suuren osan Latinalais-Amerikka samoin, mutta menetti alueet 1800-luvun myötä itsenäistymisiin ja toisten valloituksiin. Amerikkalaisetkin valloittivat imperialismin aikakaudella Kuuban ja Filippiinit Espanjalta. Ei ole yhtenäistä tapahtumaa maailmanlaajuisesti. Kiina joutui myös kolonialismin kohteeksi ja joutui antamaan ulkomaalaisten käyttöön satamakaupunkeja. Intia oli jo länsimäisessä otteessa 1700-luvulla Ranskan ja Britannian puolesta. 1750-luvulla käytiin näiden välillä Suuri Siirtomaasota lähinnä Amerikkassa. Orjat, tee, puuvilla ja monet hyödykkeet näyttelivät suurta roolia kolonialismissa.

Harva tietää historian miten Kiina menetti Hong Kongin Englannille ja mistä syystä?
Harva tunnistaa miten Portugali oli vahva Etelä-Kiinan merellä jo 1500-luvun loppupuolella?
Macao on muuten mielenkiintoinen paikka, siellä katujen nimet ovat yhä portugaliksi.
Uskonto on ollut vahvasti mukana, jesuiitat veljeskuntineen, sotilaallisen koulutuksen saaneet uskonveljet? Yksi matkailukohde seuraavassa klipissä.
Sen ajan uskonveljet tekivät yhteistyötä ohi valtiorajojen ja se taisi olla yksi syy miksi veljeskunta lakkautettiin, oli saamassa kai vahvan poliittisen ja sotilaallisen vallan sen ajan Euroopassa. Hallitsijat eivät tykänneet.

https://www.youtube.com/watch?v=pM662Wdn7HM

Anonyymi kirjoitti:

Miksi tulisi keskustella vain jyvistä kun niitä ei olisi ilman akanoita?
Historiallisesti katsottuna valtion ja kirkon välit ovat olleet hyvinkin läheisiä puhuttaessa kolonialismia. Jos se oli sitä ennen vuotta 1800 niin miksi sen jälkeen tapahtunut olisi tärkeämpää ymmärtää? Toki laivakaluston ja liikenteen parannuttua 1800-luku oli ennen näkemättömän vilkasta aikaa maa-alueiden hallinnan ottamiseksi. Portugali, Espanja, Englanti, Ranska, Belgia, Hollanti touhusivat etunenässä tehden linnoituksia kauppaliikenteen suojaamiseksi, alueellisen hallinnan saamiseksi. Kyllä kai kauppa oli se joka sai kolonialismin vauhtiin.
Englantilaisten Intian kauppakomppania taisi olla yksi suuri tekijä jopa sotien aloituksissa. Syy sotaan oli kyllä aika tyhmä, kun kauppakomppania ei saanut myydä huumeita yms.

AsianVierestä

En minä sanonut, että tulisi keskustella jostakin, vaan sanoin että käyty keskustelu koski 1800-luvulla alkanutta modernia lähetystyötä ja sen suhdetta kolonialismiin.

Ei kukaan voi kaikesta keskustella. Ei aika ja voimat riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Harva tietää historian miten Kiina menetti Hong Kongin Englannille ja mistä syystä?
Harva tunnistaa miten Portugali oli vahva Etelä-Kiinan merellä jo 1500-luvun loppupuolella?
Macao on muuten mielenkiintoinen paikka, siellä katujen nimet ovat yhä portugaliksi.
Uskonto on ollut vahvasti mukana, jesuiitat veljeskuntineen, sotilaallisen koulutuksen saaneet uskonveljet? Yksi matkailukohde seuraavassa klipissä.
Sen ajan uskonveljet tekivät yhteistyötä ohi valtiorajojen ja se taisi olla yksi syy miksi veljeskunta lakkautettiin, oli saamassa kai vahvan poliittisen ja sotilaallisen vallan sen ajan Euroopassa. Hallitsijat eivät tykänneet.

https://www.youtube.com/watch?v=pM662Wdn7HM

Tiedän pääpiirtein Hong Kongin tarinan ja Oopiumisodan, mutta Brittien kannalta oopiumi oli edullisempaa businessvälineenä kuin painavampi hopea, mitä Kiinalle piti aluksi maksaa.

Empä ole maailmanhistoriantuntija siinä määrin, että osaisin tehdä selviä johtopäätöksiä. Minusta kolonialismi on monimutkaisempi ilmiö ja paikalliskohtainen sekä aikasidonnainen. Sen takia laitoin tänne wikipedian tekstin kolonialismista. Jokainen vuosisata teknologioineen ja poliittisine ympäristöineen on eri.

kynä.M kirjoitti:

En minä sanonut, että tulisi keskustella jostakin, vaan sanoin että käyty keskustelu koski 1800-luvulla alkanutta modernia lähetystyötä ja sen suhdetta kolonialismiin.

Ei kukaan voi kaikesta keskustella. Ei aika ja voimat riitä.

Kyllä ymmärrän mutta moderni lähetystyö on lähtöisin samasta ajatuksesta, muokkautunut ajan saatossa. Kirkkovaltion aikaan kirkolla oli suuria maa-alueita joista he saivat kannettua verojaan. Kirkolla on suuria omaisuuksia joita he käyttivät myös uusien alueiden valloittamisessa. Jesuiitat perustettiin uudelleen 1800-luvun alussa kun poliittinen tilanne sen salli. Kirkoilla ei ole nykyisin omaa armeijaa, sen on ollut pakko mukautua maallisten hallitsioiden näkemysten alle. Raha on edelleen aika tarkeässä osassa, harva toimii pelkän veden, leivän ja muutaman kalan voimin. Jos kirkko haluisi pelastaa sieluja kadotuksesta he lähentyisivät Jeesuksen opettamaa pyhää perusoppia. Myös Suomen luterilainen kirkkokunta.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ymmärrän mutta moderni lähetystyö on lähtöisin samasta ajatuksesta, muokkautunut ajan saatossa. Kirkkovaltion aikaan kirkolla oli suuria maa-alueita joista he saivat kannettua verojaan. Kirkolla on suuria omaisuuksia joita he käyttivät myös uusien alueiden valloittamisessa. Jesuiitat perustettiin uudelleen 1800-luvun alussa kun poliittinen tilanne sen salli. Kirkoilla ei ole nykyisin omaa armeijaa, sen on ollut pakko mukautua maallisten hallitsioiden näkemysten alle. Raha on edelleen aika tarkeässä osassa, harva toimii pelkän veden, leivän ja muutaman kalan voimin. Jos kirkko haluisi pelastaa sieluja kadotuksesta he lähentyisivät Jeesuksen opettamaa pyhää perusoppia. Myös Suomen luterilainen kirkkokunta.

AsianVierestä

Suomalaisia on muuten turha syyttää saamelaisten sorsimisesta. 1700–1800-luvulla tapahtui kielellinen sulautuminen suomenkielisiin uudisasukkaisiin joita johti joko Ruotsi tai Venäjä. Suomihan itsenäistyi vasta 1917, tuon jälkeen tapahtuvat jutut voidaankin laittaa jo täysin suomalaisten syyksi, jos jotain pahaa olemme tehneet.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisia on muuten turha syyttää saamelaisten sorsimisesta. 1700–1800-luvulla tapahtui kielellinen sulautuminen suomenkielisiin uudisasukkaisiin joita johti joko Ruotsi tai Venäjä. Suomihan itsenäistyi vasta 1917, tuon jälkeen tapahtuvat jutut voidaankin laittaa jo täysin suomalaisten syyksi, jos jotain pahaa olemme tehneet.

AsianVierestä

Empä menisi ihan noin sanomaan, sillä Suomessa oli autonomia Venäjän vallanaikana. Suomen Senaatti päätti pitkälti asioista. Ne päätökset kyllä yleensä suurissa linjoissa hyväksyi Suomen Suurruhtinas eli Tsaari sekä hänen taustallaan oleva virkamieskoneisto. Ulkopolitiikka ja armeija oli tietysti venäläisten käsissä. Sitten Bobrikovin aikaa kiristettiin valtaa pois suomalaisilta. Suomalaisilla oli oma raha, omat postimerkkit ja oma saamelaispolitiikka?

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Empä menisi ihan noin sanomaan, sillä Suomessa oli autonomia Venäjän vallanaikana. Suomen Senaatti päätti pitkälti asioista. Ne päätökset kyllä yleensä suurissa linjoissa hyväksyi Suomen Suurruhtinas eli Tsaari sekä hänen taustallaan oleva virkamieskoneisto. Ulkopolitiikka ja armeija oli tietysti venäläisten käsissä. Sitten Bobrikovin aikaa kiristettiin valtaa pois suomalaisilta. Suomalaisilla oli oma raha, omat postimerkkit ja oma saamelaispolitiikka?

No äläs nyt.

Ruotsin Kuninkaan syyksi tuo voidaan laittaa koska hän halusi vauhdittaa lapin asuttamista.
Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innostaneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.
Ruotsin suhdetta saamelaisiin on nimitetty segregaatio- eli eristämispolitiikaksi. Kaavamainen käsitys saamelaisista poronhoitajina kiteytyi 1800-luvun lopulla lapp skall vara lapp -ajattelussa.

AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

No äläs nyt.

Ruotsin Kuninkaan syyksi tuo voidaan laittaa koska hän halusi vauhdittaa lapin asuttamista.
Kuningas antoi julistuksia, joilla pyrittiin toisaalta edistämään uudisasutusta, toisaalta turvaamaan erityisesti poronhoidon edellytykset. Lappiin muuttavat talonpojat saivat verovapauden 15 vuoden ajaksi. Vuosien 1673 ja 1695 julistukset eivät juuri innostaneet talonpoikia. Vasta vuoden 1749 kuninkaallinen ohjesääntö aiheutti nopean muuttoliikkeen Lappiin.
Ruotsin suhdetta saamelaisiin on nimitetty segregaatio- eli eristämispolitiikaksi. Kaavamainen käsitys saamelaisista poronhoitajina kiteytyi 1800-luvun lopulla lapp skall vara lapp -ajattelussa.

AsianVierestä

Minä puhuinkin Venäjän vallan ajasta. Suomessa oli silloin autonomia, jonka huippu oli autonomian lopun maailman ensimmäinen yksikamarinen parlamentti, jossa myös naiset saivat olla edustajina. Jo sitä ennen säädyt, valtiopäivät ja senaatti saivat tehdä paikallispäätöksiä, joihin kuului mm. Markan raha varhain 1800-luvulla. Ruotsinvallanajan ja Lapin saamelaishistorian asiantuntija en ole, mutta huomautin vaan, että suomalaisten vastuu päätöksistä saamelaisia kohtaan ei ala vasta vuodesta 1917 ja Suomen itsenäistymisestä.

FAlTH.HOPE.LOVE kirjoitti:

Minä puhuinkin Venäjän vallan ajasta. Suomessa oli silloin autonomia, jonka huippu oli autonomian lopun maailman ensimmäinen yksikamarinen parlamentti, jossa myös naiset saivat olla edustajina. Jo sitä ennen säädyt, valtiopäivät ja senaatti saivat tehdä paikallispäätöksiä, joihin kuului mm. Markan raha varhain 1800-luvulla. Ruotsinvallanajan ja Lapin saamelaishistorian asiantuntija en ole, mutta huomautin vaan, että suomalaisten vastuu päätöksistä saamelaisia kohtaan ei ala vasta vuodesta 1917 ja Suomen itsenäistymisestä.

Et kai ole niitä jotka ajattelevat historiallisen käyttäytymisen muuttuvan kun valta parlamentissa vaihtuu?

Kannattaa muistaa se ettei nopeita muutoksia tapahdu koskaan, ei tapahtunut edes silloin kun Suomen hallinta vaihtui Ruotsilta Venäjälle. Autonomian aikakausi oli Suomelle hyvää aikaa mutta suhde lappiin tuskin muuttui jos satoja vuosia oli ollut käytännössä samat suvut ja päättäjätahot. Samat paikalliset päättäjät taisivat jatkaa valtaansa parlamentissa vaikka valta vaihtui?

Senaatti oli luonteeltaan keisarillinen hallintovirasto, jonka jäsenet olivat vastuunalaisia ainoastaan keisarille, eikä sillä ollut parlamentaarista vastuuta säätyvaltiopäiville tai eduskunnalle ennen keisarivallan kukistumista maaliskuussa 1917. Senaattorit eivät toimineet virkatehtävissä, se oli luottamustoimi.

Seuraavasta voit muuten lukea miten suomalaiselta autonomian ajan oikeusasioista ja myös saamelaisten asioista päättävät senaattorit tuntuvat. Minun mielestäni ei kovin korahda suomalaisilta sukujuurilta:)

Adolf Tandefelt
Carl Carp
Carl Edvard Gyldenstolpe
Fredrik Wilhelm Krogius
Hans Henrik Wallerian
Adolf Fredrik von Willebrand
Henrik Ervast
Abraham Öhmann
Johan Magnus Krook
Carl Adolf Sattler
Jacob Wilhelm Hisinger
Berndt Fabritius
Anders Henrik Falck
Axel Gustaf Mellin
Anders Wilhelm Orraeus
Carl Fredrik Richter
Carl Gerhard Hising
Albrecht Fredrik Richard de la Chapelle
Carl Adam Avellan
Bengt Detlof Krook
Johan Petter Winter
Gustaf von Kothen
Johan Gustaf Holmberg
Ernst Fredrik Brander
August Lohman
Johan William Forsman
Otto Reinhold Rehbinder
Pehr Jonas Törnqvist
Paul Henrik Edelheim
Johan Erik Bergbom
Robert Axel Hisinger
Lars Sackleen
Claës Gabriel Nordenheim
Lars Reinhold Forssell
Carl Edvard Gadd
Carl Emil Cedercreutz
Robert Trapp
Bror Pehr Markus Peterson
Adolf Fredrik Munck
Johan Granlund
Selim Mohamed Ekbom
Gustaf Fredrik Rotkirch
Eugen Theodor von Knorring
Otto Reinhold af Schultén
Wilhelm Forsman
Johan Philip Palmén
John Snellman
Frans Richard de la Chapelle
Johan Daniel Dahl
Victor Furuhjelm
Jakob Viktor Wasastjerna
Adolf Waldemar Wallensköld
Albert Werner Nykopp
Alexander August Brunou
Frans Emil Lönnblad
Carl Adolf Theodor Sederholm
Robert Isidor Örn
Gustaf Fredrik Gejtel
Lars Theodor von Hellens
Paul Emil Forsman
Karl Gustaf Ehrström
Sune Birger Johan Björkstén
Carl August Nybergh
Johan Carl Emil af Frosterus
Gustaf Wilhelm Råbergh
Alexander von Weissenberg
Johan Gustaf Sohlman
Nikolai Konstantin Hornborg
Robert Montgomery
Emil Streng
Gustaf Adolf Krogerus
Nils Isak Fellman
Oscar Fredrik Wilhelm Gylling
Sven Wilhelm Hougberg
Henrik Gustaf Borenius
Ludvig Gustaf Leonhard Clouberg
Gustaf Adolf Langenskiöld
August Nybergh
Gustaf Richard Idestam
Johan Julian Serlachius
Eliel Johnsson
Ernesti Forsman
Werner Woldemar Söderhjelm
Johan Edvard Heikel
Alexander August Kumlin
Gustaf Julius Ferdinand Nummelin
Emil Frithiof Andersin
Lars Homén
Valentin Gummerus
Anders Mauritz Hornborg
Viktor Emil Liljeblad
Fredrik Werner Hjelmman
Ernst Albert Forssell
Johan Nestor Bärnlund
August Johannes Zitting
Anton Karl Otto Malin
Rabbe Axel Wrede
Carl Alexander Almqvist
Ferdinand Alexander Kumlin
Henrik Waldemar Kyander
Johan Fredrik Lundenius
Edvard Paldani
Anders Henrik Snellman
Carl Johan Timgren
Gustaf Werner Wilskman
Axel Wilhelm Granström
Walter August Andersin
Alfred Aleksi Käpy
Johannes Victor Peltonen
Santeri Saarinen
Benjamin Anneberg
Alfred Agathon Liuksiala
Daniel Woldemar Åkerman
Johannes Pesonen
Klas Robert Helanen
Aksel Werner Ruusuvaara
Kyösti Fabian Auer
Julius Bernhard Saraste
Felix Saarikoski
Eugraf Nyman
Samuel Valentin Koski
Valfrid August Vilhelm Blåfield
Axel Fredrik Charpentier
Julius Grotenfelt
Antti William Heikkilä
Väinö Vindician Hirvinen
John Berndt Nordgren
Frans Pehkonen


AsianVierestä

Anonyymi kirjoitti:

Et kai ole niitä jotka ajattelevat historiallisen käyttäytymisen muuttuvan kun valta parlamentissa vaihtuu?

Kannattaa muistaa se ettei nopeita muutoksia tapahdu koskaan, ei tapahtunut edes silloin kun Suomen hallinta vaihtui Ruotsilta Venäjälle. Autonomian aikakausi oli Suomelle hyvää aikaa mutta suhde lappiin tuskin muuttui jos satoja vuosia oli ollut käytännössä samat suvut ja päättäjätahot. Samat paikalliset päättäjät taisivat jatkaa valtaansa parlamentissa vaikka valta vaihtui?

Senaatti oli luonteeltaan keisarillinen hallintovirasto, jonka jäsenet olivat vastuunalaisia ainoastaan keisarille, eikä sillä ollut parlamentaarista vastuuta säätyvaltiopäiville tai eduskunnalle ennen keisarivallan kukistumista maaliskuussa 1917. Senaattorit eivät toimineet virkatehtävissä, se oli luottamustoimi.

Seuraavasta voit muuten lukea miten suomalaiselta autonomian ajan oikeusasioista ja myös saamelaisten asioista päättävät senaattorit tuntuvat. Minun mielestäni ei kovin korahda suomalaisilta sukujuurilta:)

Adolf Tandefelt
Carl Carp
Carl Edvard Gyldenstolpe
Fredrik Wilhelm Krogius
Hans Henrik Wallerian
Adolf Fredrik von Willebrand
Henrik Ervast
Abraham Öhmann
Johan Magnus Krook
Carl Adolf Sattler
Jacob Wilhelm Hisinger
Berndt Fabritius
Anders Henrik Falck
Axel Gustaf Mellin
Anders Wilhelm Orraeus
Carl Fredrik Richter
Carl Gerhard Hising
Albrecht Fredrik Richard de la Chapelle
Carl Adam Avellan
Bengt Detlof Krook
Johan Petter Winter
Gustaf von Kothen
Johan Gustaf Holmberg
Ernst Fredrik Brander
August Lohman
Johan William Forsman
Otto Reinhold Rehbinder
Pehr Jonas Törnqvist
Paul Henrik Edelheim
Johan Erik Bergbom
Robert Axel Hisinger
Lars Sackleen
Claës Gabriel Nordenheim
Lars Reinhold Forssell
Carl Edvard Gadd
Carl Emil Cedercreutz
Robert Trapp
Bror Pehr Markus Peterson
Adolf Fredrik Munck
Johan Granlund
Selim Mohamed Ekbom
Gustaf Fredrik Rotkirch
Eugen Theodor von Knorring
Otto Reinhold af Schultén
Wilhelm Forsman
Johan Philip Palmén
John Snellman
Frans Richard de la Chapelle
Johan Daniel Dahl
Victor Furuhjelm
Jakob Viktor Wasastjerna
Adolf Waldemar Wallensköld
Albert Werner Nykopp
Alexander August Brunou
Frans Emil Lönnblad
Carl Adolf Theodor Sederholm
Robert Isidor Örn
Gustaf Fredrik Gejtel
Lars Theodor von Hellens
Paul Emil Forsman
Karl Gustaf Ehrström
Sune Birger Johan Björkstén
Carl August Nybergh
Johan Carl Emil af Frosterus
Gustaf Wilhelm Råbergh
Alexander von Weissenberg
Johan Gustaf Sohlman
Nikolai Konstantin Hornborg
Robert Montgomery
Emil Streng
Gustaf Adolf Krogerus
Nils Isak Fellman
Oscar Fredrik Wilhelm Gylling
Sven Wilhelm Hougberg
Henrik Gustaf Borenius
Ludvig Gustaf Leonhard Clouberg
Gustaf Adolf Langenskiöld
August Nybergh
Gustaf Richard Idestam
Johan Julian Serlachius
Eliel Johnsson
Ernesti Forsman
Werner Woldemar Söderhjelm
Johan Edvard Heikel
Alexander August Kumlin
Gustaf Julius Ferdinand Nummelin
Emil Frithiof Andersin
Lars Homén
Valentin Gummerus
Anders Mauritz Hornborg
Viktor Emil Liljeblad
Fredrik Werner Hjelmman
Ernst Albert Forssell
Johan Nestor Bärnlund
August Johannes Zitting
Anton Karl Otto Malin
Rabbe Axel Wrede
Carl Alexander Almqvist
Ferdinand Alexander Kumlin
Henrik Waldemar Kyander
Johan Fredrik Lundenius
Edvard Paldani
Anders Henrik Snellman
Carl Johan Timgren
Gustaf Werner Wilskman
Axel Wilhelm Granström
Walter August Andersin
Alfred Aleksi Käpy
Johannes Victor Peltonen
Santeri Saarinen
Benjamin Anneberg
Alfred Agathon Liuksiala
Daniel Woldemar Åkerman
Johannes Pesonen
Klas Robert Helanen
Aksel Werner Ruusuvaara
Kyösti Fabian Auer
Julius Bernhard Saraste
Felix Saarikoski
Eugraf Nyman
Samuel Valentin Koski
Valfrid August Vilhelm Blåfield
Axel Fredrik Charpentier
Julius Grotenfelt
Antti William Heikkilä
Väinö Vindician Hirvinen
John Berndt Nordgren
Frans Pehkonen


AsianVierestä

Joo, minä en taida pitempää päätäni vaivata tällä aiheella tänään, joten hyvää yötä ja hyvää viikonloppua! Hommaa kiinteä virallinen rekisteröity nimimerkki niin kukaan ei voi esiintyä sinuna. Hyvää yötä, sillä minua alkoi tosissaan väsyttämään ja en jaksanut enää miettiä tekstiäsi.