Ovat vissiin nykyään digitaalisia.
Elokuvateattereiden projektorin resoluutio?
Anonyymi
131545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuosta oli joskus TV:ssä juttu, resoluutiosta en tiedä, mutta videotiedostojen koko on noilla jotain 1-2 teratavua.
Elelokuvan 4K resoinen, leikkaamaton ja kompressoimaton masteri voi olla yli 1TB mutta teatteihin niitä ei jaella.
Saattaa olla kuvaavan kameran resoluutiolla jotain merkitystä. Eikös se taskulamppu anna sen valon siinä filmin takana.
Kameran reso tietysti vaikuttaa vaikkei elokuvia enää filmille kuvatakkaan.
Uusimmat projektorit ovat lasereita.
1:1
Wiki sanoo että 2k-4k.
4k ne suurin osa on tai siis pystyvät näyttämään.
Ei se reso niinkään, vaan max kuvakoko ja valonlähteen voimakkuus.
Syövät hiukka enempi sähköä kuin kotimööpelit.
https://www.christiedigital.com/products/cinema/projection/solaria-series/christie-cp4220/specifications
Elokuvatetttereissa siis nykyään katsellaan vain TV:tä ja siitä vielä maksetaan älyttömyyksiä.
Eikös niissä näy puhuvia päitä tummalla taustalla?
Luulis että on enemmän kuin 4K? Koska kuva-ala on niin iso, eli vähän kuin 65" telkulle 720p olis jo aika matala tarkkuus. Ennen digiaikaa, filmeiltä, olikohan nämä jotain "6-7K" tasoa?
Melkoisen suuri osa elokuvista on 2K, elokuvateattereissa projektorit usein 2K ja osa päivitetty 4K:ksi.
Filmiaikana, oli niissä 70mm vehkeissä toki resoluutiota mutta suuntaus oli pitkään alaspäin. Anamorffisella linssillä laitettiin mahdollisimman paljon informaatiota 35mm filmille ja siitä siirryttiin Super 35:n mikä croppaa aluetta. Sitä toki mahdollisti laadukkaammat filmit mutta laatu oli parhaimmilaan vain vähän enemmän kuin 4K. Paitsi jos herkempi filmi niin voilla matalampi ja rakeisempi. Täydellä 35mm kennolla varmaan optimaallisesti saattoi olla 6K.
Kun filmejä skannailtiin 90-luvulla, oli filmiskannerit 2K. 4K oli jotain äärimmäisen kallista ja harvinaista.
Tämän lisäksi kun aikoinaan filmiaikana elokuviin laitettiin 90-luvulla tietokonegrafiikalla tehtyjä asioita niin prosessi oli tiettävästi niinkin yksinkertainen, että skannattiin kuva tietokoneelle, laitettiin siihen CGI päälle (tai CGI alle bluescreen kuva päälle), ja sitten kuvattiin filmikameralla CRT näyttöä.
Tuohon varmaan oli jotain saamarin kalliita laitteita tietokone -> filmi siirtämiseen kun prosessi muuten tehtiin kokonaan filmillä, mutta helposti se CGI siinä sitten tietenkin rajoitti. Vuosien 1991-1994 välillä kun näytöt oli tavallisesti tarkimmillaan 1280x1024 resoluutiolla ja 1994 eteenpäin usein korkeintaan 1600x1200 resoluutiolla. Toy Storyn resoluutio esimerkiksi oli 1536 × 922.
Tuossa siirrossa toki voinut olla anamorffista optiikkaa kun siirretty CGI:tä filmille, eli pikseleitä voinut olla niin paljon kuin näytölle sopii. Toki jollain ILM:llä joka teki vastaavia jo 80-luvulla, oli ehkä jotain ihmetekniikkaa ja tiettävästi Terminator 2:ssa CGI oli 1K:n ja 2K:n välillä, kohtauksesta riippuen.
Että silleen ei ole yllättävää että filmit skannattiin sitten yleisesti 2K:na 90-luvulla.
Sitten kun digivideokamerat alkoi yleistyä isommissa tuotannoissa niin ne oli 2K. Matalinta resoluutiota löytyi sitten varmaankin joistakin 90-luvun lopun ja 2000-luvun alkupuolen indietuotannoista joita kuvattu digitaalisella käsivideokameralla, resoluution ollessa 720x576. Esimerkiksi vaikka 28 days later.
Wikipedia kertoo että olisi 2K tai 4K....
https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_cinema
Projektorit eivät voi digitaalisia..