Hänellä menee arki normaalisti yksin ollessaan ja silloin tällöin jotain kaveria tavatessaan, mieli ei järky ja aika kuluu mm. urheilullisten harrastuksien parissa, mutta sitten kun tekee pitkästä aikaa moneen kuukauteen facebook päivityksen johon tulee heti monta hyvää palautetta, niin menee ajatukset ylikierroksille ja alkaa jonkinlainen vaihoharhaisuus ja kuvittelu. Seuraavana päivänä tuntee ja kuvittelee kuulevansa miten jotkut arvostelee negatiivisesti kun katselevat facebookia kun ovat saaneet muistutuksen hänenkin olemassolostaan. Ajatuksia ja haukkumasanoja tulee mieleen. Menee vatsakin sekaisin ja ulos lähteminenkin on hankalaa. Julkinen paikka esim. iso tavaratalo, joka on suuri ja täynnä ärsykkeitä saa hänet lähes paniikkiin, mutta hän pystyy useimmiten voittamaan pelkotilansa ja rauhoittamaan hermostonsa ja suorittamaan asiat marketissa, vaikka ahdistuukin ympäristöstä. Tämä johtuu osittain yksin olemisesta koronankin vuoksi. Mieli alkaa projisoida kaikenlaista vihollista ja juonittelijaa ulkomaailmaan, kun mitään sellaista ei oikeasti ole niin tavallaan on koko ajan haku päällä sellaisille ja jonkinlaisessa taistele- tai pakene tilassa kun menee julkisille paikoille. Paljon stressaa myös ulkonäöstään, että mitä laittaa päälle ja miltä näyttää, mutta osaa katkaista ajatuskierteen ja lopulta mennä ulos sillä mitä on. Oireet myös katovat yli 50% kun kohtaa pelkonsa ja kokonaan kun tilanne on ohi. Alku paranoidisuus joskus karkaa käsistä kuin 200%.
Yllä olevan kaltaisia "huonoja päiviä" hänellä tulee vain silloin tällöin, esim. 2 viikon välein. Ei siis aivan niin rajua oiretta kuin psykoosi, mutta aika lähellä skitsofrenialle tyypillisiä kuvitelmia. Työelämässä tekee aika vaativaa aivotyötä, mutta se myös sopii hänelle.
Yllä olevan kaltaisia "huonoja päiviä" hänellä tulee vain silloin tällöin, esim. 2 viikon välein. Ei siis aivan niin rajua oiretta kuin psykoosi, mutta aika lähellä skitsofrenialle tyypillisiä kuvitelmia. Työelämässä tekee aika vaativaa aivotyötä, mutta se myös sopii hänelle.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika normaalia. Moni ei vain kiinnitä huomiota omiin sisäisiin tunteisiin ja ajatuksiin yhtä paljon. Koska normaalisti noita ongelmia ei ole, pitää vain pitää oma stressitaso tarpeeksi matalana. Syitä stressin nousuun voi olla esim. Liian kova harjoittelu tai liian jyrkät periaatteet, joista pitää tarvittaessa luopua sen verran, että stressitaso pysyy riittävän matalana.
Psykologin tehtävä ei ole vastata, onko ihmisellä jotain "häiriötä", vaan kuunnella ja koettaa päästä selville hänen sisäisestä kokemuksestaan. Sekä yhdessä asiakkaan kanssa selvitellä, mitkä elämäntapahtumat ovat johtaneet vaikeaan tilanteeseen, ja etsiä keinoja, joilla lisätään itsetuntemusta ja voimaantumista.
Silti psykologikin voi vastata jos haluaa vastata. Diagnoosit on kyllä harmaata aluetta. Lääkkeet vielä enemmän. Kyllä se on se itsestä lähtevä voimaantuminen mikä olisi paras lääke. Usein sitä ei estä muu kuin päähän asumaan asettuneet ajatukset. Joita usein ympäristö ylläpitää tietämättömyyttään ja tyhmyyttään.