siksi englanti ja maahanmuuttajakielet ovat jatkossa painopiste kieltenopetuksessa
Kielitaidon tulee olla yksilöllista ja yksilön parhaaksi, kielitaito on väline ei itseisarvo
45<50
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Kukaan vanhempi ei halua jättää lastaan ilman englantia.
Kukaan vanhempi ei voi jättää lastaan ilman englantia, koska pakkoenglantioletus on sisäänrakennettu suomalaiseen koulujärjestelmään ja yhteiskuntaan.
Englanti on kaukana vapaavalintaisesta kielestä.
Kukaan+vanhempi+ei+myöskään+voi+jättää+lastaan+ilman+pakkoruotsia,+jota+opiskellaan+joka+koulutusasteella,+väkisin.
Sinulla on paha päähänpiinttymä, pakkoenglannittaja.
Ei+minulla+ole.
Englanti on kaukana vapaaehtoisesta kielestä.
Joku täällä voisi kopypastettaa sitä opnto-opasta jossa todetaan että englanti on pakollinen kieli oppilaan valita :-)))))
Oma apu paras apu:
"Kielivalinnat vuosiluokilla 1–6
Kaikille yhteinen A-kieli (A1-kieli)
Peruskoulun oppilaiden ensimmäinen vieras kieli aloitetaan perusopetuksen vuosiluokilla 1–3. Vuodesta 2020 lähtien ensimmäinen vieras kieli alkaa 1. vuosiluokalla. Vieraan kielen opetusta on yleensä 2 tuntia viikossa. Englanti on edelleen ylivoimaisesti suosituin ensimmäinen A-kieli. Monissa kouluissa ensimmäiseksi kielekseen voi valita englannin sijasta kuitenkin esimerkiksi ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän. "
"Vapaaehtoinen A-kieli (A2-kieli)
Oppilas voi valita yhteisen A-kielen lisäksi vapaaehtoisen A-kielen. Sen opetus alkaa joko 4. tai 5. vuosiluokalla. Toisen A-kielen valinta tehdään opetusta edeltävänä keväänä tammi–helmikuussa. Vapaaehtoisen A-kielen valinnasta tiedotetaan kouluissa hyvissä ajoin.
Vapaaehtoisina A-kielinä tarjotaan yleisimmin englantia, saksaa, ranskaa, ruotsia, venäjää, espanjaa tai italiaa kunkin koulun kieliohjelman mukaisesti. Kielitarjonta vaihtelee kouluittain ja kunnittain. "
https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista/perustietoa_kielivalinnoista/vuosiluokilla_1_6
Eli siis, onko englanti siis vapaaehtoinen, vai pakollinen, kun sen saa valita?
Tässä spedelle nettisvennelle ylivoimainen kysymys :-)))))
Saa "valita" kunhan valitsee oikein tai valitsee ja itkee.
Katso+tilastokeskus,+ainevalinnat:+englanti+99,5%,+juurikaan+pakollisemmaksi+ei+kieli+voi+tulla.
Ruotsin kohdalla ei tarvitse kuin itkeä.
"englanti+99,5%,+juurikaan+pakollisemmaksi+ei+kieli+voi+tulla."
Väärin tulkittu mutta eihän englannin palvoja voi myöntää että hänen pyhä kielensä on ongelma.
Maahanmuuttajakielet tuovat sitä aitoa kielivarantoa, sillä kotikielet ovat valmiiksi huippukielitaitoa.
Totta, koska kantasuomalaisten kielitaito rajoittuu pyhään pakkoenglantiin.
Niinhän jo on, koska pakkoruotsi on hyödytön.
Sitten kun ruotsin tilalle voi valita muuta, ...
Tampereella englannin tilalle 1. kieleksi valitaan jo runsaasti muita kieliä. Trendi on kasvava. Näin saamme tulevaisuudessa enemmän kahden kielen osaajia (pelkän englannin sijaan).
"kielitaito rajoittuu pyhään pakkoenglantiin."
Tämä johtuu ruotsin pakollisuudesta.
Ei vaan koska pyhä pakkoenglanti estää tehokkaasti kaikkien muiden kielten opiskelun.
Ei vaan pakkoenglannista, joka estää tehokkaaasti muiden kielten opiskelun.
Jahas, taas sitä "kielivapaustaistelija" puolustaa pyhää pakkoenglantiaan.
Mitä paremmin ruotsin oppii, sitä kirkkaammin näkee, ettei sille ole tarvetta eikä sen pakollisuudelle perusteita.
Ja englannin kohdalla taas - mitä paremmin sen oppii, sitä enemmän maailma aukeaa ja mahdollisuudet kasvavat.
Kaikki tietävät tämän. Turhaan kopioit tuota "pyhä pakkoenglanti raiskaa" -liturgiaa.
Jahas, "kielivapaustaistelija" puolustaa pyhää pakkoenglantiaan hiukan lisää.
Jahas, taas sitä "kielivapaustaistelija" puolustaa pyhää pakkoenglantiaan.
Miksi lähetät samaa viestiä uudelleen?
Sama vastaus:
Mitä paremmin ruotsin oppii, sitä kirkkaammin näkee, ettei sille ole tarvetta eikä sen pakollisuudelle perusteita.
Ja englannin kohdalla taas - mitä paremmin sen oppii, sitä enemmän maailma aukeaa ja mahdollisuudet kasvavat.
Kaikki tietävät tämän jo.
Jahas, "kielivapaustaistelija" puolustaa pyhää pakkoenglantiaan hiukan lisää.
PS: Tuplaviestit ovat lähes aina puhelimen vika, lähetä -nappi takeltelee.
Yksilön omia lähtökohtia ja tarpeita vastaava kieltenopetus on ainoa järkevä tapa opettaa kieliä.
50 vuotta turhaa pakkoruotsia on paras todiste sille, ettei muu tuota tuloksia.
Yksilön omia lähtökohtia ja tarpeita vastaava kieltenopetus on ainoa järkevä tapa opettaa kieliä.
50 vuotta turhaa pakkoENGLANTIA on paras todiste sille, ettei muu tuota tuloksia.
Hoet kummaa väitettäsi ”yksilöllisyydestä” aivan kuin koulujen kielten opetus olisi suunniteltu jokaisen oppilaan yksilöllisiä turistimatkoja perheensä kanssa silmällä pitäen.
Kyllä kielet on valittu siten, että niiden käyttöaste on korkea ja/tai ne ovat nk. maailmankieliä.
Ja yksilöllisyyttä Suomessa tarjotaan joka tapauksessa enemmän kuin yhdessäkään muussa maassa: parhaimmillaan oppilas voi valita 10 kielestä, valita järjestyksen ja lukea halutessaan jopa 5 eri kieltä.
Ei turistimatkoja vaan todellisia kielitaitotarpeita varten, jolloin niin perheessä jo puhutut kielet kuin perheen omaan kulttuuriin ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvät kielet nousevat oleellisimmiksi.
Näitä perheen kiinnostuksen kohteita ei oteta kielten opetuksessa huomioon. Koulujen opetus on verorahoilla kustannettua toimintaa, jolla pyritään ensisijaisesti Suomen kilpailukyvyn säilyttämiseen. Työväenopistot ovat perheen harrastuksiin sopiva opiskelupaikka.
Verorahoilla - ihmisten parhaaksi, juuri siksi vain merkityksellistä ja mielekästä kieltenopetusta.
Usein kieliasioista keskustellessa keskitytään kouluun ja kouluikään. Kieltä tarvitaan oikeasti elämässä josta koulu ja koulikä ovat vain pieni osa. Elämässä perhe ja työ ovat todella iso asia. Niihin tarvitaan kielitaitoa. Tarpeellisuuden mittana voisi olla omat kiinnostukset ja vaikkapa Suomen ulkommankauppatilastot jotka kertovat mille kielille on käyttöä. Pitää kuitenkin muistaa, että lähes aina globaalissa kaupassa neuvottelukieli on englanti mutta työhön liittyvissä, neukkarin ulkopuolisissa asioissa kohdemaan kieli on yleisavain.
Kielitaito on iso mittari kun valitaan vaikkapa nuorista opiskelijoita kesäduunareita vaativampiin tehtäviin ja kiinnostavampiin työpaikkoihin.
Kielitaito voi olla avaamassa nuorelle upeaa tulevaisuutta. Kielitaito parantaa mahdollisuuksia kiinnostaviin tryöpaikkoihin.
Vanhempana olen ajatellut, että "kaikki" nuoret osaavat suomen lisäksi englannin ja osin ruotsin. Pitää olla joku lisätäky esimerkiksi espanja, saksa tai ranska.
Itse olen tehnyt upean uran näillä ohjeilla ja olen asunut, elänyt ja joskus rakastunut aivan muissa kulttuureissa ja ihan muilla kielillä kuin perustuslakimme virallisilla kielillä.
Suosittelen kiletenopiskelua. Vanhempien tulee kertoa lapsilleen kielitaidon tarpeellisuudesta opiskelussa, työssä ja elämässä!
Lapset, jotka nyt aloittavat kieliopinnot ovat työelämässä 2040-luvulta 2080-luvulle. Heillä tulee olemaan käytössään monenlaisia tulkkikoneita ja tekoälyllä terästettyä kommunikaatiota. Suomen ja englannin lisäksi ainoastaan todella hyvällä ja itsellelle löheisellä kielitaidolla on merkitystä.
Suomessa töitä tehdessä sellaisella kielitaidolla on merkitystä, jota työnantaja vaatii.
Jos harrastus vaatii jotakin kielitaitoa, niin henkilö usein hankkii tämän taidon muuten, usein koulun jälkeen.
Koneilla ei voi korvata kielitaitovaatimuksia, joita työnantaja asettaa. Kone voi olla apuväline työssä, ei sen enempää.
Kun edullinen konetulkki on vieressä, työnantaja on kyllä realisti.
Pakkoruotsiahan työnantajat eivät aikuisten oikeasti arvosta nytkään.
Ammattiosaaminen ja asiantuntijuus tärkeintä.
Jahas, "kielivapaustaistelija" puolustaa taas pyhää pakkoenglantiaan.
"Fennomaani kyllä yritti äänestää ja yritti perustaa adressin, mutta pieleenhän sekin meni. Fennomaanilla asia on mennyt tosi pahasti ihon alle, ja asian on pakko liittyä kotioloihin."
2500 nimeä on kyllä heikko suoritus.
Yli 60 000 nimeä.
Et sitten voinut edes yrittää asiallisesti. Sättimisen lisäksi ryhdyit valehtelemaan
Aiheena edelleen oli yksilöllisen kielitaidon tärkeys.
Näin ne vie keskustelun harhaan.
Tärkeintä niille on, ettei nuirten oikeudesta yksilölliseen kielitaitoon voi keskustella, koska pakkoruotsia on jatkettava.
Nuorilla pitäisi olla oikeus yksilölliseen kielitaitoon.
Pakkoruotsille ei ole sijaa enää koulutuksessamme.
Oletko äänestänyt PS:ia tai tehnyt aloitteita? Ai niin, olet! Huonosti kävi, kuten ihan oikein onkin. 2500 nimeä, PS pois hallituksesta ja suolilta kaikki tuet pois eli turhaa pelleilyä.
Aikaansaamattomuus on fennolle tyypillistä. Talan teesit veivät myös valtion tuet.
Eivätkö ruotsinkieliset nyt vain voisi myöntää, että pakkoruotsi ei tuo mitään hyvää.
Tai jos se tuo jotain hyvää, kertokaa nyt edes mitä!
Kaikki ymmärtävät yksilöllisen kielitaidon merkityksen.
Englanti on tärkeää kaikille ja tietysti suomi, mutta muuten ei ole järkeä pakottaa ihmisiä samaan muottiin - kuten pakkoruotsiin.