Minua on alkanut häiritsemään nyt enemmän eräs hatara muisto lapsuudesta. Tämä putkahtaa päähän vähän väliä, vaikka olen sen pääasiassa aiemmin unohtanut. Olen nyt siis 33 vuotias.
Tapahtuma aikana olin n. 5-6v. Muistan, että eräs minua vanhempi poika ehkä n. 13v ilmestyi pihapiiriimme ja alkoi olemaan minulle hyvin mukava. Muistikuvan mukaan olen tämän pojan kainalossa makoillut ja ollut jotenkin "euforisessa" mielentilassa. Sitten poika vain hävisi, en tiedä mistä hän ilmestyi ja mihin hän hävisi.
Nyt kun tätä asiaa miettii, niin miksi täysin vieras 5-6v pikkulikka makoilee esiteinin kainalossa?
En ole koskaan pystynyt olemaan parisuhteessa. Jos joku tulee liian lähelle, alkaa ahdistaa viestävästi ja joudun vetäytymään tilanteesta. En ole koskaan harrastanut seksiä selvinpäin ja viime kerrastakin on jo useita vuosia. Seksuaalisuus ja alastomuus on jotenkin aina ollut vaikea asia minulle. En osaa puhua siitä ja se jotenkin hävettää. Mulla on myös muita rankkoja kokemuksia lapsuudesta ja on ollut vaikeuksia muillakin elämän osa-alueilla. Olen niistä nyt pääsääntöisesti päässyt eroon terapian avulla muutamia vuosia sitten.
En osaa nyt sanoa miksi tuo eräs muisto lapsuudestani alkanut vaivaamaan? Tainnut mennä tuossa välissä muiden ongelmien kanssa taistellessa, että tämä asia jäänyt unohduksiin... Mutta nyt se kummittelee... Ongelma on myös se, että muisto on hatara, mutta uskon sen olevan todellinen...
Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia jakaa?
Tapahtuma aikana olin n. 5-6v. Muistan, että eräs minua vanhempi poika ehkä n. 13v ilmestyi pihapiiriimme ja alkoi olemaan minulle hyvin mukava. Muistikuvan mukaan olen tämän pojan kainalossa makoillut ja ollut jotenkin "euforisessa" mielentilassa. Sitten poika vain hävisi, en tiedä mistä hän ilmestyi ja mihin hän hävisi.
Nyt kun tätä asiaa miettii, niin miksi täysin vieras 5-6v pikkulikka makoilee esiteinin kainalossa?
En ole koskaan pystynyt olemaan parisuhteessa. Jos joku tulee liian lähelle, alkaa ahdistaa viestävästi ja joudun vetäytymään tilanteesta. En ole koskaan harrastanut seksiä selvinpäin ja viime kerrastakin on jo useita vuosia. Seksuaalisuus ja alastomuus on jotenkin aina ollut vaikea asia minulle. En osaa puhua siitä ja se jotenkin hävettää. Mulla on myös muita rankkoja kokemuksia lapsuudesta ja on ollut vaikeuksia muillakin elämän osa-alueilla. Olen niistä nyt pääsääntöisesti päässyt eroon terapian avulla muutamia vuosia sitten.
En osaa nyt sanoa miksi tuo eräs muisto lapsuudestani alkanut vaivaamaan? Tainnut mennä tuossa välissä muiden ongelmien kanssa taistellessa, että tämä asia jäänyt unohduksiin... Mutta nyt se kummittelee... Ongelma on myös se, että muisto on hatara, mutta uskon sen olevan todellinen...
Onko teillä muilla vastaavia kokemuksia jakaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisi hyvä, että et näitä valemuistoja hellisi ja kehittelisi eteenpäin. Keskity nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Asianmukainen lääkitys ja ihmisten pariin hakeutuminen auttaa.