Kastelen kukkia reippaasti, kun en halua niiden kärsivän janosta, joten jostain tulleet kukkakärpäset tietenkin villiintyvät siitä, mutten aio näännyttää kasvejani janoon edelleenkään, silti kukkakärpäsistä, pienistä, hennoista, helposti liiskattavista, voisin kyllä luopua, jos saisin kätevän 100%:sesti luonnonmukaisen keinon, ei tolua eikä mäntysuopaa, nekään kun eivät ole täysin harmittomia kasveille.
Omenaviinietikkaa pitää muistaa laittaa lasiin, onko muita konsteja tiedossa teillä ? Kertokaa ihmeessä ja jos joku tietää kukkakärpästen elämästä enemmän, saa kertoa siitäkin.
Omenaviinietikkaa pitää muistaa laittaa lasiin, onko muita konsteja tiedossa teillä ? Kertokaa ihmeessä ja jos joku tietää kukkakärpästen elämästä enemmän, saa kertoa siitäkin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Googlella jo tietäisit
Sinä se et osannut googlata.
Aikoinaan niitä pieniä kärpäsiä tuli kukkapurkkeihin usein. En tiedä, oliko sillä vaikutusta, että asuin silloin puutalossa ja maa ja kasvillisuus oli lähellä ikkunaa, kun sitä auki piti. Mutta hävityskeinona käytin Täystuhoa. Sitä myytiin ainakin silloin viime vuosituhannen puolella, sellaisissa pyöreissä ja matalissa rasioissa. Siinä oli kyljessä paikka, johon itse tehtiin neulalla reikä, josta sitten kantta painelemalla pölläyteltiin jauhetta kohteeseen. Tietysti kukkapurkkiin mullan päälle, sillain ohuelti hieman valkoista jauhetta. Kyllä kärpäset lähti ja jos mullassa oli kärpästen munia, niin niistä kuoriutuneetkin olivat varmasti kanttuvei.
Mikä parasta, tämä ei sotkenut lehtiä, eikä ollut kasveille miksikään haitaksi. Niin, minullahan on edelleen samat kasvit vieläkin. Osasta on tietysti juurrutettu uusia alkuja tarvitessa. Ja onhan minulla sitä Täystuhoakin vielä jäljellä, jos tarve tulee. Se on luonnonmukaisinta, mitä olla voi. Täällä kerrostalossa kärpäsistä ei kyllä ole ollut harmia. Se on varmaan tämä kuiva keskuslämmitys talven tullen, niin ei kärpäset menesty. Ja kastelenkin nykyään aluslautaselle useimpia kasveja.
Oikeanlainen multa ja oikeanlainen kastelu suhteessa olosuhteisiin. Hyvät olosuhteet yleisestikin pitävät kasvin ja mullan ylä-/alapuolisesti terveenä. Ne kun itsekin osallistuvat puolustukseensa ja mullan tapauksessa ei pääse tapahtumaan turhia juurten hapantumisia ja homeita ruoaksi millekään pikkukaverille - kuten kyseiselle harsosääskelle.
Jos jostain olet kiintynyt käytössä olevaan multaan ja muihin systeemeihin, niin kärpäspaperi ja muut vastaavat liimalaput (netissä varmaan tee itse ohjeita) saattaisivat olla sitä etikkaleikkiä siistimpi ja toimivampi ratkaisu.
Ja unohtui mainita vielä hiekka. Kerros sitä mullan päälle, niin eivät pääse munimaan multaan. Tässä luonnollisesti omat hankaluutensa esim kasteluntarpeen arvioinnissa.
Minulla tehosi parhaiten kun aloin pitää hedelmät jääkaapissa ja biojätteet parvekkeella tiiviin kannen alla. Enää ollut vain yksittäinen joskus harvoin, ennen sai olla koko ajan tappamassa.
Ja mahdollisesti eri ötökkä riesana. Harsosääsken ja hedelmä-/banaanikärpäsen ruokatottumuksissa on hieman samoja eineksiä, mutta kuulostaa enemmän jälkimmäiseltä.
Juu, banaanikärpäset lisääntyy hedelmissä, muihin auttaa vain myrkyt. Vihannespunkit pahimpia, joutunut monta kasvia hävittämään kun ehtivät syödä liikaa tai tulevat aina uudestaan eikä viitsi jatkuvasti myrkyttää. Herkimmät kasvit kun hävittää niin muut säästyy.
Otin tyhjän muovisen hunajapurkin ja tein sen kanteen yhden noin 3x3mm kokoisen aukon. Purkkiin laitoin banaanin kuorta ja pohjalle lorautin nestemäistä yskänlääkettä noin millin kerroksen. Suljin purkin kannen ja jätin sen yöksi keittiön työpöydälle. Aamulla purkin sisällä oli kymmeniä banaanikärpäsiä pörräämässä. Tämä on todella tehokas ansa verrattuna punaviini-omenaviinietikka-mehu-olut tyyppisiin houkuttimiin. Jos kaapista löytyy jo vanhaksi mennyttä yskänlääkettä, niin käytä sitä.
Kukkakärpänen on sellainen mehiläisen näköinen ,paikallan lentävä ulkohyönteinen. Näin niinkuin jos ollaan korrekteja.
Teillä on siis harsosääskiä kukkaruukuissanne. Viihtyvät kosteassa mullassa. Tulevat yleensä mullasta tai uudesta kasvista jonka ostit kuukausi takaperin.
Banaanikärpänen viihtyy hedelmissä ja vihanneksissa. Ei tee mitään kukille.
Harsosääski munii multaan ja toukat syövät juuria. Ja aikuiset lentävät ja ärsyttävät nenässä kun ne hakeutuvat hiilidioksidiin jota tulee hengityksestä.
Biologisessa torjunnassa kasvit kastellaan vedellä johon on sekoitettu nematodeja. Niitä saa ostaa hyvin varustetuista puutarhaliikkeistä tai netistä.
Kasveja ei kannta pitää hirveän kosteina jo siksi että juuret eivät saa silloin happea. Happi on erittäin tärkeää juurille. Kasvi jonka juuret ovat vaurioituneet vedestä eivät koskaan hakeudu happeen/ ilmaan kasvualustassa. Mutta kasvin, jolla on vähän vettä ,juuret hakeutuvat veteen. Happea sillä jo on. Siis mieluummin vähän kuiva kuin koko ajan hukkumassa. Kokeile vaikka ensin yhdellä parilla että huomaat eron. Yksi märkä ja yksi vain vähän kostea. Joidenkin kasvien pitää kuivua kunnolla kastelujen välillä että ne voivat hyvin. Esim. mehikasvit,kaktukset, Hoyat, pullojukka.palmuvehka , anopinkielet,joitakin mainitakseni
Ei auttanu omenaviinietikka,kokeiltu on!