S-ryhmän sähköpostissa kerrotaan tänään, että kannattaa jättää ensimmäinen aukiolotunti aamulla riskiryhmien käyttöön, koska riski tartunnan samiseen on juuri aamulla kaikkein pienin. Me muut voimme asioida kaupassa sitten myöhemmin päivällä.
Näin järjestelemällä ja lähimmäisiämme ajattelemalla selviämme tilanteista parhaiten.
Näin järjestelemällä ja lähimmäisiämme ajattelemalla selviämme tilanteista parhaiten.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Juuri noin, vanhemmat on liikkeellä heti aamusta, tuo tunti on hyvä valinta.
Ja sitten hameväki ja kakslahkeiset änkeevät kaikki kauppaan ruokatunnilla.
On se vain kummallista, kun ihmisiä oli moninkertainen määrä nykytilanteeseen nähden ja kaupat meni kiinni arkena klo 17.00 ja lauvantaina klo 14.00 sunnuntaina kiinni kokonaan, mutta ostaminen onnistui. Nykyisin osa kaupoista auki ympäri vuorokauden ja näyttää, ettei sekään riitä, taitaa kansa olla sekoamassa. Aikoinaan ajateltiin myös työntekijöitä ja heidän perheitään sekä kunnioitettiin juhlapyhiä, nyt on kaikki yhdentekevää.
Ja eikä tarvinnut hamstarata vanhoja sanomalehtiä paskahuussiin vaikka oli millainen ruikuli!
Nyt ei ole ruikulista tietoakaan niin kaikki ostaa puoli rekallista vessapaperia varastoon että saa seuraavat 5 vuotta kyyhöttää paskapytyllä.
Jospa paskapaperia on ostettu syötäväksi. Onko se kaikkein tärkeintä maailmassa, että perseen pyyhettä riittää? Jos ihmiset jouduttaisi evakuoimaan jonnekin yhteen kasaan, jokainen ottaisi mukaansa niin paljon paskapaperia kuin pystyisi kantamaan. Voi tätä ihmisten tyhmyyttä! Vaikka syömiset loppuisivat, perseen pyyhkeen ei pidä loppuman. Vaikka kyllähän se paskominen loppuu, jos syöminen loppuu.
Matut tulevat juttuun ihan vain käyttämällä vasenta kouraansa. Säästyy säkkien raahaamiselta.
Tulipahan nyt selväksi, mikä on suomalaiselle tärkeintä kriisiaikoina, ei ruoka, ei juoma vaan perseen pyyhe paperi!
Eikä ollut pakastimia eikä jääkaappeja ja silti elettiin ruuan suhteen. Maito mitattiin kaupassa peilariin, makkaran siivut olivat paperipaketissa,.lenkkiä oli kahta lajia Suomilenkkiä ja halpamakkaraa. Ei se mitenkään ihannetila ollut, mutta elettiin silloinkin. Nyt on kaikki härpäkkeet kaikilla, eikä mikään riitä. Ryntäillään kuin päättömät kanat, tapellaan paskapaperista ja säilykepurkeista. Ennen loppuvat ostajat mutta tavara ja romu ei maailmasta lopu.
Ihmisiltä puuttuu nykyään elämän perustaidot, kun yhteiskunta tekee kaiken valmiiksi puolesta. Ilman yhteiskuntaa ollaan kaikki avuttomia kuin untuvikot. Tämä avuttomuus näkyy vessapaperihamstraamisessa mistä yritetään hakea turvaa.
Ei kai sentään, kaikkihan ovat nykyään tohtoreita, maistereita, rehtoreita, lääkäreitä. Eihän normi eläminen tarvitse muuta kuin talonpoikaisjärkeä.
Kai nyt hyvin koulutetut suomalaiset osaisivat nekin taidot, jotka oletetaan kuuluvan vain alimmalle yht.kuntaluokalle. Uraohjukset luovat vain uraa, ei heitä yksinkertaiset jokapäivän askareet kiinnosta.
Ihmetellä pitää, miten tärkeänä asiana pidetään perspyyhkeen riittävyyttä. Voihan takapuolensa jopa pestä, tai hinkata Hesariin. Monissa maissa on käytäntö, että paperia, paskalla tai ilman, ei saa laittaa pönttöön. Käytetty paperi laitetaan sankoon, joka sitten tyhjennetään roskien kera. Kahdessa hotellissa on ollut näin.
Jos minä tarvitsisin turvaa, en todellakaan saisi sitä Lambista enkä Serlasta. Tuli vain tuosta mieleen, että voisi kuljettaa paperikolleja rekkalasteittain sinne, missä on turvan puutetta. Kertoa, että nyt turva tuleekin paikan päälle, ei huoli lähteä leireilemään.
Japanissa ja Etelä-Koreassa sekä Singaporessa ei paljon vessapaperia kuluteta. Automaattipytty tehokkaalla bideellä ja kuivauksella minimoi paperin tarvetta.
"markkinat"
Niin oli. Miksi ei meillä, en ole kuullut, että olisi.
Voihan tehdä arabikonstin eli pyyhlii vasemmankäden somiinsa ja haistelee! Sitten ottaa vettä siihen vasempaan kouraan ja maistelee tuotoksen, eli analysoi! Saman voi tehdä useaan kertaan kunnes hanukka on puhdas.
Riskittömin tapa tietysti olisi asioida kaupassa takaoven kautta sulkemisajan jälkeen yön pimeimpinä hetkinä.
Sikakin täräytettiin perheelle syötäväksi niin myöhään syksyllä, että ulkoilman lämpötila pysyi jonkunverran pakkasen puolella ympäri vuorokauden. Syy oli tähän se, että kun possu laitettiin riippumaan aitan orteen, niin se säilyi pakkasessa syötävässä kunnossa koko talven, senkun kirveellä jysäytteli paloja tarpeen mukaan.
Niin oli teurastus meilläkin myöhäsyksyllä. Teurastettava oli ns. mullikka, nauta/iso vasikka.
Siellä aitassa se ruho oli talvella, Kirveen kanssa piti irrotella paloja karjalanpaistia varten. Se oli senaikainen luonnon pakastin. Samassa aitassa oli meillä myös puolukkasurvos/hillo jäätyneenä korvossa. Niin sitä jäätynyttä hilloa piti irrotella puukon ja taltan avulla. Mutta, hyvin säilyivät se aikaiset "pakasteet"..
Oli hyvää se jäinen puolukka sokerin ja maidon kanssa. Eipä sitä paljon muita herkkuja ollutkaan.