Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Diagnoosi saatu

    Potilaalla oli jäykkä selkä ja huono olo kuukausien ajan. Tutkimukset ovat vihdoin päättyneet ja Parkinsonin tauti todettu.
    Henkilö on yli 80 v mies ja asuu nyt yksin.
    Liikkuminen ei ole vielä kovinkaan vaikeutunut, sillä sen ikäinen nyt joka tapauksessa usein on kankea ja hidas. Puhe on hiljaista, mutta muuten vointi hyvä.
    Huolestuttaa, miten kauan hyvää aikaa jatkuu
    Hän käy syömässä läheisessä seniortalossa, jossa ulkopuolisetkin voivat käydä lounaalla. Se on hyvä, koska kotona hän ei varmaankaan huushollaa.Koska olen vain sukulainen, enkä lähiomainen, ei minulla ole mahdollisuutta käydä häntä hoitavien henkilöiden puheilla, ja asun toisella paikkakunnalla. Omaisena kuitenkin olen huolissani. Minua huolettaa se yksin oleminen. Suosittelisinko hänelle turvaranneketta? Pelkään. että hän kaatuu. Toistaiseksi, kuten sanoin, ei liikkuminen ole kovinkaan vaikeutunut. Voiko tilanne jatkua pitkäänkin näin?
    Miten yhteiskunta auttaa näitä potilaita?
    0165
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Potilaalla oli jäykkä selkä ja huono olo kuukausien ajan. Tutkimukset ovat vihdoin päättyneet ja Parkinsonin tauti todettu.
    Henkilö on yli 80 v mies ja asuu nyt yksin.
    Liikkuminen ei ole vielä kovinkaan vaikeutunut, sillä sen ikäinen nyt joka tapauksessa usein on kankea ja hidas. Puhe on hiljaista, mutta muuten vointi hyvä.
    Huolestuttaa, miten kauan hyvää aikaa jatkuu
    Hän käy syömässä läheisessä seniortalossa, jossa ulkopuolisetkin voivat käydä lounaalla. Se on hyvä, koska kotona hän ei varmaankaan huushollaa.Koska olen vain sukulainen, enkä lähiomainen, ei minulla ole mahdollisuutta käydä häntä hoitavien henkilöiden puheilla, ja asun toisella paikkakunnalla. Omaisena kuitenkin olen huolissani. Minua huolettaa se yksin oleminen. Suosittelisinko hänelle turvaranneketta? Pelkään. että hän kaatuu. Toistaiseksi, kuten sanoin, ei liikkuminen ole kovinkaan vaikeutunut. Voiko tilanne jatkua pitkäänkin näin?
    Miten yhteiskunta auttaa näitä potilaita?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu