ja kun huomauttelet yhteisestä sopimuksesta (puhelimet pois tiettyyn aikaan) hän sanoo sua mustasukkaiseksi.
onko puolisosi puhelimen kanssa naimisissa
Anonyymi
5268
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
On se tavallaan. Itse en kuskaa kännäkkää mukanani vaan se lojuu oh:n pöydällä ja vaimon tehtävänä on siihen vastaaminen ja tekstiviestien lukeminen.
Valitettavasti vaimollani on kolmena päivänä viikossa vakiomenonsa ja minun ollessa pois paikalta, on puhelimeni ilman päivystystä.
Miten mustasukkaisuus liittyy tähän?
Ei teidän tapauksessa liitykään. Sohvalla istutaan kännykkä nenässä kiinni ja se on tärkein kommunikointiväline. Toinen samalla sohvalla ilman kännykkää ja aloittaapa minkä keskustelun tahansa, niin kiinnostus on kännykässä, vastauksena ehkä hymähdys tai joo. Tuskin siinä nyt kyse on mustasukkaisuudesta ellei ko. väline ole aikaisemmin toiminut salasuhteen ylläpidossa, mutta tuleehan siinä aivan ulkopuolinen olo. Ulkopuolinen, koska ei ole merkitystä sillä, että istut kännykkää tutkivan kanssa samalla sohvalla, paikallasi voi olla koira, kissa tai tyyny.
Muistan aikaa ennen näitä älykännyköitä, kun kännykkä tosiaan lojui kotona ollessa jossakin pöydällä ja kun se soi, niin oli ihan normaalia, että kumpi tahansa voi vastata siihen. Silloin soiteltiin, ei edes tekstiviestitelty.
Onneksi ei ole puhelinriippuvuutta.
Minulla puhelin unohtuu minne sattuu. Viimeksi kännykkäni oli koko viikonlopun piharakennuksessa olevan varaston hyllyllä. Unohtui sinne kun vein kesävaatteita säilöön. Mies jättää omansa eteisen pöydälle töistä tultuaan ja siinä se pysyy seuraavaan aamuun kun lähtee töihin. Kumpikin käyttää puhelinta soittamiseen. Ei olla somessa missään muodossa, ei ole väliä missä luurit illat ja yöt on.
Tietsikalla hoidan molempien pankkiasiat, luen iltapäivälehdet ja käyn täällä. Mies ei käytä tietokonetta ollenkaan.
Vaikka ei ole some- eikä puhelinriippuvuutta, niin ei me miehen kanssa jutella. Sillä on työperäinen kuulonalenema määrätyissä taajuuksissa. Ihan sama mitä puhun, ei se kuule, tai ei ole kuulevinaan. Hän voi lukea lehteä siinä vierellä 30 cm päässä ja kun sanon jotain normaalilla äänellä on kuin seinälle puhuisi, ei mitään reaktiota.
Minun pitää tönäistä miestä ja ottaa katsekontakti ja vasta sitten puhua :) jos meinaan saada minkäänlaista vastakaikua :). Suosittelen aloittajalle tätä tönimiskikkaa käyttöön.
On miehellä mittatilaustyönä tehdyt kuulokojeet, ovat kuitenkin ikävät korvissa. Kun kysyin miksi ei pidä koko aikaa, mieheni omin sanoin ; hän pitää niitä vain silloin kun paikalla on muita .. ihmisiä - :).
Kysyin mieheltäni mielenipahoittaneena, että minä en siis ole sinun mielestä ihminen johon mieheni vastasi, että sinähän olet SINÄ! ei sinä kuulu muihin ihmisiin! Tiedoksenne, meidän parisuhde on kestänyt jo 43 vuotta ja kumpikin tietää aika tasan tarkkaan mitä toinen ajattelee, joten mitä sitä turhaan puhumaan.
Tästä on kuitenkin tullut kestovitsi meillä; kun vieraita tulee käymään, huikkaan miehelleni: hei nyt meille tulee ...ihmisiä... :).
Joten, enpä tiedä pitääkö aloittajan olla huolissaan vai ei.
Itse en ole mustasukkainen mieheni harrastuksille (metsästys ja kalastus) enkä hänen kavereilleen, vaikka mies viettää niiden parissa kevyesti varmaan pari sataa tuntia vuodessa.
Vaimolle tulis vieroitusoireita jos ei olis puhelinta päivään kädessä, niin on rakas lelu tai kalu.
On todella puhelin riippuvainen. Tossa se nukkuu mese auki, nähdäkseen minut jos herää :).
Hänellä on mun puhelimen salasana, voi lukea viestit tai tarkistaa puhelimeni niin halutessaan.
Hän sanoo minua mustasukkaiseksi ja minä sanon häntä mustasukkaiseksi koska, me olemme mustasukkaisia.
Ymmärrämme mustasukkaisen ajatuksenjuoksun, meille se ei ole ongelma. Olemme toisillemme hyvin avoimia. Kummankaan ei tarvitse teeskennellä.
Meitä se pikemminkin yhdistää.
Puhelimet yhdessä ollesa ovat vähemmällä käytöllä. Saan häneltä niin paljon huomiota kun haluan. Lähes jakamattoman.