Onko enää konkreettista hyötyä alkaa työn ohessa opiskelemaan lukiota, jos ikä alkaa pian nelosella ja kuitenkin työelämässä pärjää hyvin? Siinä menisi kuitenkin ainakin kaksi vuotta ja tietenkin vaatii ajan lisäksi vaivaa. Opinnot voi suorittaa kuitenkin kätevästi netissä, ilman luokkaan astumista.
Jos ei ole varma, että kiinnostaako yhtään sen jälkeen opiskella lisää, niin tuoko toisen asteen koulutus jotain oleellista enää tässä iässä peruskoulun pelkästään käyneelle perheelliselle? Välittääkö työnantajat enää tässä kohtaa siitä, että onko se toinen aste käytynä, vai katsovatko työhistorian tuovan tarpeelliset opit? Olisiko nettilukio jo itsensä kehittämisen kannalta kuitenkin hyvä vaihtoehto?
Olisin kiitollinen kaikesta pohdinnasta aiheeseen liittyen.
Jos ei ole varma, että kiinnostaako yhtään sen jälkeen opiskella lisää, niin tuoko toisen asteen koulutus jotain oleellista enää tässä iässä peruskoulun pelkästään käyneelle perheelliselle? Välittääkö työnantajat enää tässä kohtaa siitä, että onko se toinen aste käytynä, vai katsovatko työhistorian tuovan tarpeelliset opit? Olisiko nettilukio jo itsensä kehittämisen kannalta kuitenkin hyvä vaihtoehto?
Olisin kiitollinen kaikesta pohdinnasta aiheeseen liittyen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mitähän sinä tarkoitat konkreettisella hyödyllä?
Jos ajattelet pelkän ylioppilastutkinnon tuovan lisää palkkaa ja mielenkiintoisempia työtehtäviä, niin todennäköisesti erehdyt.
Hyötyä voi tulla siinä muodossa, että opiskelu itsessään tuo iloa ja mielenkiintoista tekemistä. Ylioppilastutkinnon jälkeisistä opinnoista voit päättää sitten kun olet loppusuoralla.
Nettilukio vaatii lujaa itsekuria ja päättäväisyyttä. Voisi luulla, että nettilukio on helppoa, mutta ei se ole. Helpompi on päästä tuloksiin käymällä aikuislukiossa oikein paikan päällä ainakin neljänä iltana viikossa. Kasvokontakti opettajiin ja opiskelutovereihin kannustaa eri tavalla kuin etäkontakti.
Kävin itse aikuislukion olessani 33-35 vuotta. Jatkoin heti yliopistossa. Tästä kaikesta on ollut valtavasti iloa ja hyötyä joka tavalla eli aseman parantumisena taloudellisesti ja sisällöllisesti sekä oman itsen kehittymisenä. Maailmani on avartunut huomattavasti.
En oikein tiedä edes mitä tarkoitan konkreatialla. Ehkä juuri, että onko siitä työmarkkinoilla enää tässä vaiheessa hyötyä. Opiskelu kannattaa aina ja siksi ehdottomasti lukio kannattaa minkä ikäisenä vain.
Kannattaako kouluttamattoman lähes nelikymppisen lähteä lukioon?
Ei varmaankaan,jos et halua oikeasti rääkätä itseäsi.
Jatka töissä,ja nauti elämästä.
Eräs sukulaismies suoritti lukion about nelikymppisenä töiden ohessa ja sitten valmistui AMK.sta ja on nyt tehnyt unelmiensa työtä sen 10v.
Lukio itsessään ei kuitenkaan tuo parempaa palkkaa tms. Itsensä kehittämisen välineenä se kyllä varmasti toimii vanhemmallakin iällä ja uutta varmasti oppii. Sanoisin, että se on myös osoitus motivaatiosta joka voi olla hyvä juttu jos joskus vaihdat duunia tms.
Jos takana on pelkkä peruskoulu ei lukio ole ollenkaan hullumpi vaihtoehto jos haluaa elämältään jotain muuta. Mutta käytännössä se edellyttää jatkotutkintoa.
Mietippä: lukio 2v vaikka AMK 3-4v = 5-6v ja sitten olet 45. Työelämää edessä vielä 20 vuotta. 20 vuotta on aika pitkä aika tehdä hommia joista ei diggaa ja joka vuosi miettiä, että: "Pitäiskö mennä lukioon. Aika paljon hommaa siinä lukiossa."
Jos lukio tuntuu pakkopullalta kannattaa harkita oman alan ammattitutkinnon suorittamista töiden ohessa. Yleensä opinnoissa oma motivaatio on kaikkein oleellisinta.