lukemaan Taru Sormusten Herrasta kirjaa tai muita Tolkienin kirjoja?
minä en ainakaan... Aina jokin seikka tulee selvemmäksi...;) Mä ite oon nyt lukenut kahdesti Sormusten Ritarit kirjan..
minä en ainakaan... Aina jokin seikka tulee selvemmäksi...;) Mä ite oon nyt lukenut kahdesti Sormusten Ritarit kirjan..
Vastaukset 8
Vanhimmat
En todellakaan kyllästy. Koko trilogia on luettu lukemattomia kertoja ja muutkin kirjat(Silmarilion jne.) on myös luettu moneen kertaan.
Tuohon tarinaan ei koskaan kyllästy. Voin aina palata tuon kirjan ääreen,lukea sen yhtä innokkaasti.
Vastaukseni voit käydä lukemassa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=677&posting=22000000006911287
jossa juuri tästä asiasta on käyty keskustelua.
kyllästy tsh on niin hyvä.....
muutin nimIMERKKINI Muli-mULI KSI OLIN ENNEN mulimuli.
Minä kyllästyin jo lukiessa niin että TSH jäi kaksi kertaa kesken ennen kuin urakoin sen loppuun. Silmarillion oli ihan OK, vaikka aika raskasta tekstiä. Hobitti oli välipala. Keskeneräiset tarut jäivät kesken minulta.
Kyllähän sen lukee vaikka kerran vuodessa jos niikseen tulee. Nyt olen kyllä keskittynyt muuhun kirjallisuuteen mutta aina välillä katseeni käy hyllyssä lojuvissa Sormusten Herrassa ja Hobitissa joiden pariin kyllä tekee mieli palata taas sopivassa välissä...Totta on että niistä aina löytyy jotakin uutta ja ihmeellistä.
en varmaan koskaan tule kyllästymään... aion lukea kirjat niin moneen kertaan... :D olen jo lukenutkin niitä aika lailla... en tosin nyt pitkään aikaan kun on ollut toisia kirjoja joita luen
Siinä mielessä kyllä, että ei niitä ihan joka päivä jaksa lukea, muitakin hyviä kirjoja on. Mutta en usko, että hyvää kirjaa on mahdollista lukea liian monta kertaa - TSH on luettu 28 kertaa ;D Ja muutkin Tolkienin raapustukset useampaan kertaan... KYllä jokainen lukukerta on erilainen. Eipä silti, on niitä muitakin kirjoja, jotka luin ensimmäistä kertaa pienenä ja sen jälkeen ehtinyt jo kerrata ties kuinka monesti, esim Ruohometsän kansa. Ei ole mitään väliä sillä, että tietää mitä tapahtuu, kirjasta voi nauttia muutenkin: esim joku Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on kirja, jossa n sivulla 15 tietää ensilukemallakin, mitä lopussa tapahtuu, mutta siitä huolimatta jo useampi sukupolvi lukijoita on ollut sitä mieltä, että se on hieno kirja :)