Vajaa 20 vuotta sitten amk-insinööriopiskelijan lukujärjestyksessä oli valinnaisaineista riippuen 45 - 52 pakollista oppituntia viikossa.
Voitte vain kuvitella mikä määrä pakollisia kotitehtäviä oli 12-tuntisen koulupäivän jälkeen! Osa piti olla tehtynä seuraavaksi päiväksi. Siihen vielä väliin isommat laboratoriotyöt ja tentit.
Tenttiin saattoi olla 500 - 700 sivua luettavaa ja joskus aineiston sai vasta muutama päivä ennen varsinaista tenttiä. Silloin ei insinööriopiskelijat paljoa juhlineet kuin vain kesälomilla. Tai oli niitä juhlijoitakin, mutta eivät saaneet kursseja läpi ja jättivät leikin kesken.
Tenttiin ei saanut osallistua, jos oli ollut liian monta tuntia pois tunneilta. Englanninkielessä sai olla kaksi tuntia pois vuodessa. Ja sitten ei saanut kurssia läpi eikä saanut osallistua seuraavan vuoden kurssille.
Hyvää oli se, että amk:ssa ei pärjännyt pelkällä pänttäämisellä vaan asiat piti oikeasti ymmärtää ja opittua soveltaa niin pärjäsi. Rimakin oli aika korkealla: matematiikassa hyväksyttyyn arvosanaan vaadittiin 70% maksimipisteistä.
Muistiinpanoja ja monisteita amk-insinöörillä oli lopulta kasassa n. 50 mapillista eli n. 40 000 sivua.
Vaivan palkaksi siihen aikaan insinööriopiskelijat olivat kovassa huudossa työmarkkinoilla ja kesätöistä ei todellakaan ollut pulaa. Tutkintoon kuului myös pakollinen puolen vuoden työkokemus opiskeluvuosilta, mutta se kertyi helposti kesälomien aikana. Palkkaakin silloin sai kesätöistä n. 10 000 markkaa kuussa ja valmistumisen jälkeen n. 13 000 markkaa kuussa mistä jäi silloisen edullisen hintatason ansiosta paljon säästöön ja osakkeisiin.
Onkohan meininki muuttunut noista ajoista?
Voitte vain kuvitella mikä määrä pakollisia kotitehtäviä oli 12-tuntisen koulupäivän jälkeen! Osa piti olla tehtynä seuraavaksi päiväksi. Siihen vielä väliin isommat laboratoriotyöt ja tentit.
Tenttiin saattoi olla 500 - 700 sivua luettavaa ja joskus aineiston sai vasta muutama päivä ennen varsinaista tenttiä. Silloin ei insinööriopiskelijat paljoa juhlineet kuin vain kesälomilla. Tai oli niitä juhlijoitakin, mutta eivät saaneet kursseja läpi ja jättivät leikin kesken.
Tenttiin ei saanut osallistua, jos oli ollut liian monta tuntia pois tunneilta. Englanninkielessä sai olla kaksi tuntia pois vuodessa. Ja sitten ei saanut kurssia läpi eikä saanut osallistua seuraavan vuoden kurssille.
Hyvää oli se, että amk:ssa ei pärjännyt pelkällä pänttäämisellä vaan asiat piti oikeasti ymmärtää ja opittua soveltaa niin pärjäsi. Rimakin oli aika korkealla: matematiikassa hyväksyttyyn arvosanaan vaadittiin 70% maksimipisteistä.
Muistiinpanoja ja monisteita amk-insinöörillä oli lopulta kasassa n. 50 mapillista eli n. 40 000 sivua.
Vaivan palkaksi siihen aikaan insinööriopiskelijat olivat kovassa huudossa työmarkkinoilla ja kesätöistä ei todellakaan ollut pulaa. Tutkintoon kuului myös pakollinen puolen vuoden työkokemus opiskeluvuosilta, mutta se kertyi helposti kesälomien aikana. Palkkaakin silloin sai kesätöistä n. 10 000 markkaa kuussa ja valmistumisen jälkeen n. 13 000 markkaa kuussa mistä jäi silloisen edullisen hintatason ansiosta paljon säästöön ja osakkeisiin.
Onkohan meininki muuttunut noista ajoista?
Vastaukset 7
Vanhimmat
varmaan vanhan tekun peruja. Tekun jääräopettajat olivat ihmeissänsä kun tilalle tuli 90 -luvun alussa vapaamuotoisempi AMK. Koettivat AMK alkuvuosina pitää perinteistä tiukkaa sotilaallista teku systeemiä yllä. Tekussa työharjoittelut (noin 2 v alaan liittyvää työtä teollisuudessa) piti olla tehtynä ennen kuin sai opiskeluoikeuden. Mitään löysiä itseopiskelujaksoja ei tunnettu. Tekussa kaikki suoritukset piti tienata takapuoli penkissä. Poissa ei saanut olla. Runsaat harjoitustyöt tehtiin omana aikana jopa öisin ja viikonloppuisin. Harva pystyi käymään töissä opiskelun rinnalla. Kesätöissä toki oltiin.
Vielä 2000-luvun alussa Helsingin amk:ssa alan työkokemus (6 kk) piti kerätä kesälomien aikana, ei siihen mitään vapaata saanut. Toki isolla osalla oli jo työkokemusta alalta.
Ja hirvittävän pitkiä olivat päivät niin ajallisesti kuin henkisestikin. Kirjoja ja muistiinpanoja oli sen verran mukana, että reppukin hajosi. Tahti tosiaan oli jäätävä ja moni motivoitunut joutui luovuttamaan siksi, että ei kerta kaikkiaan pysynyt amk:n tahdissa mukana. Yliopistossakin opiskelleet keskeyttivät.
Onneksi nuorena jaksoi ja pieni osa meistä valmistui.
En nyt aivan allekirjoita tuota 700 sivua per tentti, mutta olihan siinä luettavaa. Ja niillä vasta olikin 1. vuosikurssilla, joilla ei ollut lukion pitkää matikkaa pohjana. Luentopakko oli ehdottoman hyvä juttu opintojen edistymisen kannalta. Tutkintovaatimus oli 160 opintoviikkoa, minulle kertyi neljässä vuodessa yli 200. Töitä en ole valmistumisen jälkeen koskaan hakenut, vaan minua on aina pyydetty uuteen hommaan. Ja insinöörityöstäkin maksettiin silloin aikanaan 10000 mk.
Varmaan tästä ovat ajat muuttuneet.
Kyllä on huonontunut ajat olen monimuotona suorittanut amk insinööritutkinnon 50v eli liian vanhana. Kolutus oli hyvä eli motivaatio riitti. Nyt tilanne on katastrofaalinen kun ammttikouluja lopetetaan ja teollisuus itkee työvoimapulaa kun metallityöt ei kiinnosta vaikka töitä olisi . olin ollut työelämässä jo 35 vuotta ja sain hyvityksen aiemmista tiedoista esim menin autocd kurssille ja piirtelin tunni alussa jotain kun opettaja tuli. kysyi mistä nuo löysit sanoimtämähä on lähes sama kuin 10 versio . sano jos tulet seuraavalle tunnille joudut opettamaan . Todistuksessa oli 5 oikea suhtautuminen jo opittuun.
Nykyisin+ajatellaan+että+vähän+moodlea+ja+joku+"osin+netistä+kopioitu+päättötyö'+riittää,+kyllä+ne+kaikki+sitten+siellä+työelämässä+menee...+
50-tuntisella lukujärjestyksellä opitaan 100-tuntisiin työviikkoihin.
On muuttunut huomattavasti noista ajoista. Ekat kaksi vuotta olivat aika tiivistä paukutusta. 4-6h pituisia tunteja yleensä 3-4 päivänä viikossa. Ei kuulosta suurelta määrältä, mutta kun kursseja oli 6-8 yhtäaikaa ja moniin piti tehdä pitkiä raportteja ja sekä ryhmätöitä/esitelmiä. Niiden kanssa se kaikki muu aika melkein menikin, jos teki kunnolla. Lisäksi vielä kaiken sivussa itselleni vaikeat inssimatikan ja -fysiikan kurssit, jotka eivät olleet läpihuutojuttuja minulle. Kolmantena vuonna koulua oli 2-3 päivänä viikossa keskimäärin ja noin 3-4h per kerta. Joutuu kuitenkin muuna aikana tekemään ryhmätöitä/raportteja ja itse ottamaan asioista selvää. Neljäntenä vuonna oli vain kolme pakollista kurssia, joten koulussa olisi tarvinnut käydä vain 2-3 kertaa viikossa kun kaikkia tunteja ei ole joka viikko. Itse otin kuitenkin kaikki valinnaiset mitä löytyi.