Muistelin Hämeenlinnan eri kaupunginosien katujen varrella 1950 - 1960 aikoihin olleita yksityisten omistamia kauppoja sekä Osuusliikkeiden EHO ja Häme jaTukkuliike Lehtovaaran myymälöitä... Kauppoja oli paljon, todella paljon. Sitten alkoi tulla valintamyymälöitä Manu, Raketti Anttila ja Sairioon Väiskin valinta. Pienten elintarvikemyymälöiden joukkokuoleman aiheutti 1969 voimaan tullut elintarvikelaki joka edellytti kalliita kylmäsäilytystiloja ja laitteita maitot- ja muille tuoretuotteille. Kauppiailla ei ollut varaa hankkia niitä ja valtaosa pikkuliikkeistä lopetettin.
Alunperin kauppoja ja myymälöitä oli todella paljon Sairiossakin Osuusliike Hämeen myymälä vaneritehtaan portilla.
Kauppoja oli Salomaankadulla alkaen vaneritehtaan päästä Jetsosen, Rantasen ja Liliuksen ruokakaupat (taisi sillä lyhyellä kadun pätkällä olla joku muukin kauppa?) . Kankaistenkadulla oli kivijalassa Ritalan ruokakauppa osastoituna Lyhyttavara- Liha, maito juusto, leipä- sekatavara osastoihin. Kankaistenkadun ja Viertokadun kulmassa oli pienen pienikivijalka Kemikaliokauppa .Kankaisten kadulla oli Hyötylänmäen kivijalkakauppa (myöhemmin valintamyymälä) ja naapuritontilla Karevaaran ruokakauppa jännästi osastoituna Lyhyttavara- Liha- maito, makkara ja Sekatavara kahvit, karkit osastoihin.. Maito myytiin asiakkaan hinkkeihin tonkasta mitaten pitkävartisella litran mitalla. Juusto ja voi leikattiin isosta kimpaleesta pianolangalla paloiksi ja käärittiin voipaperiin. Kahvi myytiin papuina tai tiskillä olevalla isolla myllyllä jauhettuna. Karkit oli irtokarkkeja, pikku kauhalla koukittiin paperipussiin. Monelle perheelle myytiin mielellään kirjalla koska se tapa sitoutti asiakkaan tähän yhteen myymälään. Perheen äidit olivat tuohon aikaan yleensä kotiäitejä, Sairion isät ja osa äitejäkin kävi Turkistehtaalla, Pukutehtaalla ja Vaneritehtaalla vuorotöissä ja kirjalle kertyneet ostokset maksetttiin tilipäivinä.... jos maksettiin... Monelle perheelle kertyi ruokavelkaa kirjalle jota sitten nolona lyhenneltiin ja kauppias murjotti. Tuohon aikaan tuolla muutaman korttelin alueella oli vain omakotitaloja, mutta ruokakauppoja yhteensä ainakin 8 kpl.
Uskomatonta mutta totta, kaikki kauppiaat pärjäsivät taloudrllisesti hyvin, Lilius kaikkein parhaiten, koska hän osasi puhua ja oli kauppias viimeistä päälle...
Alunperin kauppoja ja myymälöitä oli todella paljon Sairiossakin Osuusliike Hämeen myymälä vaneritehtaan portilla.
Kauppoja oli Salomaankadulla alkaen vaneritehtaan päästä Jetsosen, Rantasen ja Liliuksen ruokakaupat (taisi sillä lyhyellä kadun pätkällä olla joku muukin kauppa?) . Kankaistenkadulla oli kivijalassa Ritalan ruokakauppa osastoituna Lyhyttavara- Liha, maito juusto, leipä- sekatavara osastoihin. Kankaistenkadun ja Viertokadun kulmassa oli pienen pienikivijalka Kemikaliokauppa .Kankaisten kadulla oli Hyötylänmäen kivijalkakauppa (myöhemmin valintamyymälä) ja naapuritontilla Karevaaran ruokakauppa jännästi osastoituna Lyhyttavara- Liha- maito, makkara ja Sekatavara kahvit, karkit osastoihin.. Maito myytiin asiakkaan hinkkeihin tonkasta mitaten pitkävartisella litran mitalla. Juusto ja voi leikattiin isosta kimpaleesta pianolangalla paloiksi ja käärittiin voipaperiin. Kahvi myytiin papuina tai tiskillä olevalla isolla myllyllä jauhettuna. Karkit oli irtokarkkeja, pikku kauhalla koukittiin paperipussiin. Monelle perheelle myytiin mielellään kirjalla koska se tapa sitoutti asiakkaan tähän yhteen myymälään. Perheen äidit olivat tuohon aikaan yleensä kotiäitejä, Sairion isät ja osa äitejäkin kävi Turkistehtaalla, Pukutehtaalla ja Vaneritehtaalla vuorotöissä ja kirjalle kertyneet ostokset maksetttiin tilipäivinä.... jos maksettiin... Monelle perheelle kertyi ruokavelkaa kirjalle jota sitten nolona lyhenneltiin ja kauppias murjotti. Tuohon aikaan tuolla muutaman korttelin alueella oli vain omakotitaloja, mutta ruokakauppoja yhteensä ainakin 8 kpl.
Uskomatonta mutta totta, kaikki kauppiaat pärjäsivät taloudrllisesti hyvin, Lilius kaikkein parhaiten, koska hän osasi puhua ja oli kauppias viimeistä päälle...
Vastaukset 272
Vanhimmat
Vielä 80-luvulla ruutukaava-alueella oli ruokakauppojakin melkein tusina, nyt pari. Omakoti- ja haja-asutusalueilta ovat kaikonneet melkein kaikki, myymäläautotkin.
Häme-kauppa Viipurintien ja Papinniityntien kulmassa kasarin alkuun, sitten siihen tuli hetkeksi autokauppa kunnes purettiin ja tilalle kerrostalo jossa nykyään ainakin kukkakauppa ja ehkä fillarihuolto.
Siinä hämeen rappusilla on tullut jokunen huhtalan hotsi vedettyä !
Kyllä tässä kaupungissa ruokakauppoja on todellakin ennen ollut paljon. Keskustassakin oli yksi valintamyymälä hallituskadulla, vastapäätä Sibeliuksen syntymäkotia, se oli Paulanmäki ja myöhemmin, muistaakseni myös keskustalossa. Nykyisen voudinkellarin paikalla, siinä sibeliuksenkadun mäessä oli myös joku, vanhanaikainen ruokakauppa.Lähellä williamspubia hallituskadun mäessä taisi olla myös yksi.
Kaupungin laidalla esim. Ennen ostoskeskuksen kauppoja. Ojoisilla oli antreantiellä pieni kivijalkaruokakauppa. Joka toimi vielä 90 luvullakin hetken aikaa.
Ojoisilla antreantien mutkassa, siinä entisen vankisairaalan lähellä oli joku ruokakauppa, jonka vieressä kioski. Myös härkätiellä oli pub 34 paikalla ruokakauppa. Kettumäessäkin oli pieni valintamyymälä.
Ahveniston suunnalla oli siinä ahvenistolle mentäessä kivijalkamyymälä. Josta tuli myöhemmin joku soitinverstas. Läntisellä puolella oli sevelikylässä,marssitiellä pieni ruokakauppa, joka toimii vieläkin k-kauppana. Myöhemmin tuli nummen ostoskeskukselle Sorrin valinta. Sorri muutti sittemmin Karhitielle.
Myös Luolajaan mennessä oli punatiilitalossa, tienmutkassa ruokakauppa.
Nuppolassa oli matalassa puurakennuksessa ruokakauppa. Siinä on edelleen k-kauppa. Sairion pikkukaupat muistan erityisen hyvin, kun asuin siellä nuorempana. Papinniityssä oli Saunamäen kauppa ja hätilässäkin muutama ruokakauppa, kuten aulangontielläkin.
Hattelmalan suunnalla oli Kiviharjun pikkukauppa, lähellä mielisairaalaa ja toinen, pienempi valintamyymälä ansiomäentiellä siinä mäessä. Kankaantakana oli osuusliike hämeen myymälä.
Melkein samanlainen, kuin sairion häme. Kankaantaan myymälää melkein vastapäätä oli toinenkin pieni kivijalkamyymälä. Olikohan se joku talouskauppa.
Talouskauppa oli myös lahdensivun tiellä, jonka varrella kaupunkiin päin mentäessä oli myös pieni sparkauppakin. Ammattikoululaiset kävi usein näissä myymälöissä. Olihan ammattikoulun asuntolakin siinä lähellä.
Turuntieltä ja kaurialasta parolantieltäkään ei tälläisiä ruokakauppoja puuttunut.
Hämeentielläkin oli muistaakseni ainakin pari. Katinalassa oli myös pieni ruokakauppa puutalossa ja vanhankirkon lähellläkin yksi.
Joutsenrannassakin oli vielä, ainakin 90 luvulla joku valintamyymälä, ennen kun siihen tuli kirpputori. Omanlainen tunnelmansa oli näissä kaupoissa. Niissä ei pakattu ostoksia alkujaan muovikasseihin. Jokaisella oli omat kauppakassit.
Ei pakattu muovipussiin, oli paperisia pusseja. Leivät ja lihatuotteet käärittiin paperiin. Eikä silloin pelattu luottokorteilla. Luottokirjalle ostettiin usein ja muistan sen vihkon, johon tarvittiin aina ostajan allekirjoitus. Eikä ollut hyllyillä tyrkyllä juurikaan eineksiä ja puolivalmiita. No jotain toki oli. Jalostajan hernekeittoa ja lihapullia kastikkeessa ja ainakin maksalaatikkoa. Levitteinä japaistamiseen oli lähinnä voita ja margariineja ja uutuutena flooraa. Jogurteissakaan ei juuri ollut valinnanvaraa. Taisi olla uutuutena, lähinnä vain valion mansikkajogurttia. Mutta se maistui silloin tosi hyvältä, paremmalta kuin nykyään.
Viili korvasi silloin jogurtin, kesäisenä välipalana.
Eikä haettu olutta kaupasta. Paitsi ne isäntien saunapilsnerit. Muksut sai vaan jaffaa, tai sitruunasoodaa.
Jäätelöä oli tarjolla vain paketteina ja vanilijaeskimoina. Jokunen vanilijatuutti taisi myöhemmin olla myös tarjolla.
Silloin kauppojen edessä näki lähinnä, enemmän polkupyöriä telineessä, kuin autoja. Talvisin potkukelkkojakin. Painavat kauppakassit pyörän ohjaustangossa roikkuen poljettiin kohti kotia kaupasta. Eikä tiedetty mitään vielä nykyisistä jättimarketeista. Silloin oli kaupoissa, ns."tsuppareita" Eli juoksupoikia, jotka toimittivat asiakkaiden tilaukset kotiovelle asti.Se oli monen sällin ensimmäinen työpaikka.
Ojoisilla Syväsen talouskauppa ,kävi Hesasta asti töissä,ja sitä piti myös kauppias ,joka siirtyi sitten linnaniemelle pitään kauppaa,oli joskus aika tenussa siellä ojoisten kaupassa Arvi oli etunimi,ojoisilla Tuomisen Jaave piti sitä kioskia
Muistaako kukaan Johannes Wathenin leipomoa Turuntiellä ?
Muistan hyvin. Oli minun ensimmäinen työpaikkani koulun jälkeen.
Eikös se ollut Wihtori Viljasen?
Entä muistaako kukaan Vanajanlinnatiellä ollutta Sarenin kauppaa?
Ei ollut Wihtori Viljasen, vaan Wathenin Jussin leipomo, ennen kuin se muutti Parolaan.
Niin oli ja heillä oli sellainen lyhytkasvuinen poika joka toimitti pullaa ja kakkuja kauppoihin
Viljanen oli Peltokadulla.
Ei ollut Viljanen.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ennen-maito-kannettiin-kotiin-omassa-astiassa-nyt-on-25-000-tuotteen-hypermarket-ja-oligopoli/
Tässä artikkelissa mukava kuvaus aloituksen aiheeseen liittyen Helsingistä..
Muistan monet nuo kaupat vaikka olenkin 70 luvulla syntynyt. Autoistuminen, sekä se että suuret pystyy myymään halvemmalla kuin pienet tappoi kaupat. Oikealla paikalla pienellä kaupalla on edelleen menestymisen mahdollisuudet. Kerrankin jotain mukavaa luettavaa täällä!
Jatkan listaa siltä osin kuin muistan. Myllymäen kalliolla kerrostalon alakerrassa oli pieni kauppa vielä 80/90 luvun vaihteessa. Olisiko ollut Heiskanen?
Myllymäenkadulla Myllykulma, Turuntiellä Reijon valinta joka muutti nimeään jossain vaiheessa Mintuksi.
Oi niitä aikoja. Kaipaanko sitä aikaa, en tiedä...
Kandeis kaivata takaisin, ennen kuin vanhuus ja/tai muut vaivat yllättävät. Luulenpa että ympäristövaikutuksiltaan/hiilijalanjäljeltään tämä ratkaisu on kokonaisuudessa pienempi kuin lähinnä yksityisautoiluun perustuva malli. Kysehän on kaupan (jakelu)kustannusten siirrosta itsepalveluna asiakkaille.
Siihen vielä Rinteen bensavero. Lobbarit onkin jo käskeneet jakaa köyhille lisää rahaa ja vappusatasia että ne voidaan sitten siirtää kätevästi omiin taskuihin.
Vai olisikohan tasan päinvastoin sillä ei se maidon kylmäkaapissa pitäminen joka toisen talon kivijalkakaupassa ole kovin järkevää?
Kaarlonkadulla hätilässä Leivon kivijalka-kauppa 80-90 luvun vaihteeseen ehkä.
Joo. Muistan Leivon kaupan. Olisko ollut samalla tontilla pihan perällä piharakennuksessa Taurun Jaskan piirakkaleipomo, teki mm. Hämeenlinnan nakkikioskeille omena- ja lihapiirakoita. Olin Tuomelan koulussa siihen aikaan ja välitunnilla käytiin ostamassa 20 pennillä pussillinen leikattuja piirakan reunoja.
Taurun Jaskan piirakkaleipomo (alkujaan Larin leipomo) ei ollut Leivon kaupan tontilla, vaan seuraavassa korttelissa Sairioon päin, Pihlajakujan ja Kaarlonkadun kulmassa.
Muistaisin sen nimen olleen Rannikon leipomo?Joka leipoi hotsin kuoret myös ”rakastetulle Hitaalle=grillille Hietalan❤️❤️❤️❤️
Aulangontiellä oli Ossin Pullan leipomo myymälöineen ja Karlbergissa Kaurialan Leipomo. Aulangontiellä oli ok.talon kivijalassa Väiskillä ensin ruokakauppa kunnes rakennutti uuden ison Valintamyymälän Väiskin-Valinta yhteiskoulun viereen
Rautatiekadulla oli 60 luvulla Fager-Pintilän leipomo ja myymälä josta sai ostaa tosi hyviä pullapitkoja.
Rautatiekadulla oli siinä Vekan Erkin talon kivijalassa kauppa, taisi olla ruokakauppa ja samalla puolella katua silloiselle Essolle päin oli ok.talon kivijalassa muistaakseni lihakauppa
Fager-Pintilän leipomo toimi vielä ainakin 80-luvulle asti. Sieltä sai myös todella hyvää jälkiuuniruisleipää ja paikkakunnan parhaat lihapiirakat.
Aivan ihana pikku myymälä ja heillä oli myös sibeliuskadulla suloinen myymälä/kahvila❤️❤️
Miksiköhän suvusta ei löytynyt jatkajaa?
Kävin Äitini kanssa useasti siellä kahvilla ja sisustus oli kiva kun myymälästä meni portaat seuraavalle tasanteele ja siellä oli vanhoja piironkeja joissa oli oli kahvikuppeja aluslautasineen🥰
Ananas-suklaa wieneri oli ihan parasta❤️
-60 luvulla oli Aulangontiellä vastapäätä Veneritehtaan porttia kioski, Lyylin kioski. Se oli myöhemnin siirretty toisen kohtaan, Aulangontien ja Rautatiekadun kulmaan. Kioski oli hyvällä paikalla Vaneritehtaan työntekijöiden kannalta. Tupakit, Karkit, Veikkaus ja Ilta-Sanomat sai nopeesti kahvitauollakin. Toinen kioski en muista kene oli Tuomelankadun ja Aulangontien kulmassa. Ne kioskit oli sen aikaista standardia, pitkällä sadelipalla, funkkis tyyliä.
Tuomelankadun ja Aulangontien kulmassa oli Salmisaaren kioski - myöhemmin Siiankosken kioski.
Vaneritehtaan kioski myöhemmin Härkisaari !
"Tuomelankadun ja Aulangontien " - olikohan Hallenbergin kioski?
Härkisaaren nimen muistan,Tuomelan koulussa 70 luvulla olin juu
Vielä -60 luvulla oli niitä pieniä nakkikioskeja esim. Tuomelankadun ja Aulangontien kulmassa. Mehu Maijalla höyrystyi nakit suomimakkarat ja sämpylät sekä piirakat. Hotsi nakilla maksoi markan, hyvää se oli pakkasella keltaisen sinapin kera voipaperiin käärittynä. Samanlainen nakkikioski oli Rautatieasemalla matkustajakoti Vanajan ja Mensan välissä. Myöhemmin ne pikkuiset nakkikioskit hävisi kun tilalle tuli Grillikioskeja, aseman eteen ykdi ja Vallin Grilli jne. Niitä pikkukioskeja on ikävä, ne höyrytetyt piirakat ja nakit...aaah!
Omaisillasi on pian ikävä sinua......jaa en ole siitäkään kyllä kovin varma.
Luultavasti iän puolesta. Mahtaakohan kukaan ikävöidä sinua, noin ikävää ihmistä?
Aulangontien ja Tuomelankafdun kulman kioskissa ei muistaakseni myyty nakkeja ja piirakoita. Nakkikioski oli Aulangontiellä HYK:n kohdalla Hallenbergin talon nurkilla.
Tuomelankadun ja Aulangontien kulmassa ollut kioski oli normi kioski ei hotsipulju. Usein sihen livahdettiin välkällä tuomelasta !
Tuomelankadun ja aulangontien kulmassa oli hotsipulju 50luvulla olen käynyt
Salmisaaren kioski oli vastakkaisilla kulmilla nakkikioskin kanssa. Siitä sai hyvät piirakat.
Aulangontie 18 oli säästöpankki ja kirjakauppa ja kemikaali jne. Myöhemmin oli jopa katsatuskonttori. Kurkkivat auton alle Aulangontiellä ja tekivät jarrutus kokeita Tuomelankadulla.
Kotkankadulla oli kaksi kauppaa... Monosen kivijalka kauppa Notkotien kulmassa ja joku Valintamyymälä Tuomelankadun kulmassa, olisko ollut Pereen?
Pereen kauppa oli isossa puutalossa Viipurintiellä vähän ennen Kesoilin huoltoasemaa. Nyt on kasvanut vesakkoa talon ja tien väliin mutta jotain näkyy vielä kaupan julkisivusta
Mikähän kauppa oli Kotkankadun ja Sairionkadun kulmassa?
Pirtua ainakin kaupattiin. Ja hevosia kengitettiin virallisesti.
Aulangontien varressa oli Kaurialan leipomo. Joka teki hitsin hyviä ranskanleipiä ja pullapitkoja. Aulangontiellä oli myös, Järvisen leipomo ja leipomomyymälä Sitä vastapäätä, pienen puukerrostalon alakerrassa, paperi,kirjakauppa. Siitä kaupunkiin päin, samalla puolella, oli kerrostalon alakerrassa olikohan sokoksen ruokakauppa. Sitten siinä toimi hetken aikaa apteekki ja vieressä pieni kukkakauppakin. Nyt siinä joku proteesipaja.
Vaneeritehtaan porttia vastapäätä muistan olleen Härkisaaren kioskin. Ensimmäisen rautakirjan kioskin muistan olleen rautatieaseman aulassa. Sieltä ostettiin junamatkalle karkkia,lehtiä ym.
Kaurialan leipomo oli Turkistehtaan vieressä, kaupungin puukerrostalojen takana. Siitä kaupunkiin päin, oli Vaneritehtaan portinpielessä, rapatussa talossa ruokakauppa. oliko EHO:n vai Hämeen - en muista. kaupunkiin päin mennessä samalla puolella, Sairionkadun kulman kerrostalossa oli ruokakauppa k-Taaleri, minkä naapurissa oli Järvisen leipomo ja myymälä. Pankki, paperikauppa (Hätilän kirja), apteekki (Keskusapteekin Lääkevarasto) olivat koulun puolella Tuomelankadun kulmassa tiilikerrostalon katutasossa. Samalla puolella edelleen kaupunkiin päin, oli rapatun omakotitalon kivijalassa Niemisen ruokaakauppa. Väiskin muutettua uuteen Väiskin Valinta-kiinteistöönsä, HYK:n porttia vastapäätä, tilalle muutti Valttileivän kahvila. Melkein vastapäätä, Kirjurintien kulmassa oli ns. Hallenbergin kioski ja nakkikioski.
Turuntiellä oli Irjan kioski, sieltä sai hyviä kärstemakkaroita ja höyryssä kuumennettuja hotseja oli hyviä ja myyjä oli aina hymyilevä kohtelias rouva tv:A.A
Vaikka ei Hämeenlinnassa ollutkaan. Ehkä monet muistaa myös Tyrvännöstä Hatusen monipuolisen kyläkaupan?
Kyllä ja siitä eteenpäin melkein petäykseen oli irman kauppa. sieltä sai kaljaa virka-ajan ulkopuolellakin !
Ja noiden välissä oli Heinosen kauppa jossa paljon kävin Petäyksessä asuessani.
Irma väänsi vähän lakia
Sairion alueen leivän isät, Turkistehdas, Vaneritehdas, Kaurialan leipomo, Lastulevytehdas, Valtion pukutehdas, Pronssivalu, Talousvarikko 5, Widingin konepaja ne on kaikki poissa..
Missä mahtaa väki nykyään hakea leipään rahansa?
Ei ollut 60 luvulla Rautaruukkia, ei Putkitehdasta, Polarpackia.. Vanajan autotehdas ja Imatran voiman lämpövoimala oli
Polarpakki oli jo 60-luvulla.
Ensin Mensan alueella taisi olla Pakkaus Oyn nimellä (peltipurkkeja) ja sitten Käikälässä.
Sen aikaiset Sairion työmiehet ja naisetkin on jo melkein kaikki poissa. Nekin jotka sinne kortteleihi talojaan rakensivat. Poissa on myös Aulangontien talojen vuokra-asukkaat. Se on mennyttä aikaa. Muistoissa vielä elää ne monet sen ajan ihmiset. Eikä se siellä eletty aika siellä unohdu, kaikilta niiltäkään, jotka vielä ovat elossa.
Polarpakki on perustettu kylille 60-luvulla.
Ensin oli säilyketölkkitehtaana, kunnes keskittyi kertakäyttöastioihin ja vaihtoi nimensä Polarcupiksi.
Sen jälkeen on nimi vaihtunut pariin otteeseen.
Nykyään Huhtamäki Oyj, edelleen samalla tontilla, tehdas on uusi.
Kyllä työ tekijänsä löytää.
Aulangontien vuokra kerrostalossa tuli nuorena asuttua. Voi niitä aikoja. Onkohan enää ketään sen ajan nuoria olemassa.
Harva taitaa muistaa pienen kivijalkakaupan Asemantakana Pintiäläntien ja Juhontien? kulmassa. En muista nimeä, mutta siinä tontilla oli kaksi isoa vanhaa puutaloa joissa vuokra-asuntoja. Vanha äiti piti kauppaa ja juoppo aikuinen poika hoiti talkkarin hommia.
Se kivijalkakauppa oli Mahkosen. Ja ne tontin talot oli Mahkosen Topin syynissä. Siinä pihan perällä olevassa talossa ei ollut puruja äänieristeenä alakerran ja yläkerran makkarin välikatossa. Alakerran nainen valitti Topille jatkuvasta yläkerran hetekan natinasta ja Topi toi viestiä.
Meidän perhe asui Juhontie 5:ssä, vuokraisäntä oli Mahkosen Topi. Asuntoon oli tosi jyrkät raput. Yläkerrassa oli kaksi asuntoa. Käytävä asuntojen välillä oli kapea. Toisessa asunnossa asui tosi utelias nainen. Hän kuunteli ovemme takana korva ovessa. Jäi kiinni muutaman kerran, kun meidän puolelta räväytettiin ovi yhtäkkiä auki ja naapuri sai kunnon korvatillikan.
Tai kun isä tuli kotiin kännissä, otti vauhtia ja pääsi kolme rappua ylös ja yhden takaisin. Uusi satsaus ja kovalla ryminällä taas muutama askelma ylemmäksi. Naapurin ovi oli raollaan, sitten meni ovi kiinni kun isä oli omalla ovella, mutta sitten seurasi "korva oveen" ja joskus tahallaan läimäytin oven auki kun tiesin että ämmä on ovella kuuntelemassa, miten naapurissa jatko menee. Mitä muistoja! Siitä on kulunut 65 vuotta.
Puoli vuotta siinä lutikkaisessa murjussa riitti. Sitten muutettiin Ruutikellarintielle. Lähellä oli erään omakotitalon kivijalkamyymälä, jonka nimeä en muista, mutta tämän ketjun aiheenahan oli juuri nämä pienet myymälät. - Muistuu mieleen eräs päivä, kun äiti lähetti pikkuveljen ostoksille ja oli kirjoittanut lappuun "terveyssiteitä" ja pyytänyt veljen antamaan sen kaupan tädille. Veli oli käännellyt saamaansa terveyssidepakettia ja kysynyt äidiltä, mitä siinä paketissa on. Äiti oli sanonut että ne ovat kengänpohjallisia, niin veli oli halunnut saada sellaiset omiin saappaisiinsa!
Muuten uskoisin ehkä jotain mutta terveyssiteitä ei tuolloin myyty.
Aulangontiellä oli Aaltosen Matin Esso, edelleen siinä on Kylmäasema ja huoltoasema rakennuksessa on autokorjaamo .
Toinen Esso oli Aulangon hotellin portilla myöhemmin puretussa jugend tyylisessä pikku rakennuksessa.
Nämä oli palveluasemia. Olin siihen aikaan letkunjatkona ja piti kysyä, laitetaanko tankki töyteen, katsotaanko öljyt ja jäöhdytysnesteet ja pissapojan vedet ja pestäänkö ikkunat ja tarkastetaanko renkaiden ilmanpaineet?
Muistan vanhempieni kanssa käyneeni aulagontien Essolla ja siellä tosiaan oli palvelu kunnossa😍
Aulangontiellä Tuomelan koulun kohdalla kerrostalon kivijalassa oli KOP konttori. Nyt siinä on karvaranteiden Pizzeria Kebab ja pankin vanha iso kassakaappi on pienessä holvissa kaltereiden takana. Olen nähnyt.
Oli siinä Aulangontiellä sitä ennen Suomalaisomisteinen grillikioskikin.
Eikö kannattanut, vai miksihän lopetti? Nyt sellainen yksi kioski on vielä Aulangontien ja Viertokadun kulmassa. Samanlaista grillitoimintaa on yritetty läntisellä puolen kaupunkiakin Karhitien kaupan kyljessä ja Nummen ostarin ex-ärrän tiloissa
Eivät kannattaneet? Koska nyt molemmissa on kampaamo.
Katuman katukioski vielä kannattaa ja Marin grilli, sekä linnaniemellä se grillikioski.
Olisiko muuallakin vielä jokunen?
Aika vähiin käyneet tälläiset piengrillikioskit. Viekö hamppariketjut asiakkaat niiltä?
Suomalaisomisteiset snack paikat, ne pienet nakkikioskit olivat vielä 1960 - 1970 kiva suomalainen perinnejuttu, vähän vastaava kuin hollannissa ne pienet kioskit jossa myydään pahvirasiassa voinpehmeäksi mädätettyjä kokonaisia hapansilakoita. Niitä tartutaan pyrstöstä ja valutetaan suoraan suuhun ja niellään yhtäkyytiä kokonaisena toisen käden sormilla nenästä kiinnipitäen.
Grilliyrittäjinä oli Hämeenlinnassa ensimmäisiä Vallin Grilli ja muutamia muitakin jotka pärjäsivät hyvin hinnoittelullaan ja kysynnällä, asiakkaita oli jonoksi asti, koska näitä paikkoja oli harvassa.
Sitten alkoi maahanmuutto.
Löhinnä ensin suomalaisten naisten etelän(lemmen)loma-matkoilta mukaansa suomeen hivuttamia kihlattuja, sulhasia, aviomiehiä ja myöhemmin myös muita maahan saapuneita etnisiä turvapaikanhakijoita, jotka laittoivat pystyyn kunkin oman kulttuurinsa mukaisia pikaruoka Kebab, Pizza-paikkoja.
Lopulta nämä uutterat yrittäjät valtasivat markkinat myös suomalaisilta Grilli-yrittäjiltä ja joka kylään, kaupunkiin, jopa lähes joka toiseen kortteliin perustamillaan Kebab-Pizza-Grilli-yrityksillä. Raaka-aineet haetaan markettien SUPER- tarjouksista,.
Valtaosa, lähes kaikki nämä etniset yrittäjät toimivat rehellisesti, rehdisti ja moraalisesti oikein täyttäen lakisääteiset velvoitteensa yrittäjinä ja ovat näin ollen osa tervetullutta työperäistä maahanmuuttoa.
Suomalaiset yrittäjät hankkivat tukusta raaka-aineet, palkkasivat kalliita työntekijöitä, maksoivat tunnollisesti verta juovat verot ja kituuttivat tosi pienellä katteella, kunnes noutaja tuli ja luukut meni kiinni.
Valitettavasti osa näistä uusista yrittäjistä ovat ns. "karvaranteita", joilla oli eri ihan eri bisnestaktiikka kuin rehellisillä yrittäjillä.
Kymmenkunta karvaranteen sukulaista, serkkua, veljeä ja setää saapui ilmaiseksi työvoimaksi yrittäjän lähtömaasta kaikkein pienimpäänkin pizza-grilli-kebab yritykseen.
Yksi "työntekijä" oli hakemassa marketista raaka-aineita, toinen otti tilauksia vastaan kassalla, kolmas kurkki keittiön ovesta kädet kyynärpäitä myöten jauhoissa, neljäs näkyi notkuvan keittiössä, ehkä tiskaamassa, viides haki pöydistä lautaset ja lasit tiskiin, kuudes lähti viemään asiakastilausta autolla, seitsemäs nojaili kasöörin takana seinään ja tarkkaili tilannetta, kahdeksas puhua pälätti puhelimeen enolle Irakissa.. jne.. yht' äkkiä ennalta arvaamatta ovi aukesi ja sisälle tuli peräkkäin iltavuoroon 5-6 serkkua, setää, enoa tai veljeä.... Homma oli hyvin organisoitu ja toimi täydellisest.i
Kassa kilisi.. Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, veroja osin kierrettiin taitavalla verosuunnittelulla, osa veroista toki maksettiin ja asiakkaita riitti.
Jokainen voi päätellä ja laskeskella miksi karvaranteiden toiminta oli kannattavampaa kuin läheisellä suomalaisomisteisella tai rehellisesti toimivalla etnisellä Pizzerialla, joka joutuu hinnoittelemaan saman Perhe-Pizzan hinnaksi raaka-aine, työvoima ja muine kuluineen, sekä veroineen 8,5 - 9,5 € hintaan, joten, kun asiakkaita ei riittänyt, ja ilmestyi lappu luukulle.SULJETTU.
Karvaranne joka ensimmäisenä perusti Kebab-Pizza-Grilli-yrityksen haki kaikki mahdolliset sttarttilainat ja yritystuet ja teki kukoistavaa tulosta jättäen verot maksamatta, velkaantui joka puolelle jättäen laskut maksamatta, pisti rahaa liiviinsä ja teki konkurssin...
No, ei mitään. Samassa kioskissa homma pyörähtää käyntiin uudelleen aiemmin keittiössä notkuneen sedän, veljen, tai serkun aloittaessa uutena karvaranne-yrittäjänä saman Kebab-Pizza-Grilli-yrityksen hakemalla kaikki mahdolliset sttarttilainat ja yritystuet ja soveltamalla oppimaansa, nyt uutena omistajana. Edelleen sama porukka on hommissa, mutta osalta pelipaikat ehkä vaihtuneena,
Yksi "työntekijä" on hakemassa marketista raaka-aineita, toinen ottaa tilauksia vastaan kassalla, kolmas kurkkii keittiön ovesta kädet kyynärpäitä myöten jauhoissa, neljäs näkyy notkuvan keittiössä, ehkä tiskaamassa, viides hakee pöydistä lautaset ja lasit tiskiin, kuudes lähtee viemään asiakastilausta autolla, seitsemäs nojailee kasöörin takana seinään ja tarkkaili tilannetta, kahdeksas puhua pälättää puhelimeen enolle Irakissa., Turkissa, Afganistanissa jne...
Kassa kilisee.. Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, Perhe-Pizza 5€, veroja osin kierretään, osa toki maksetaan ja asiakkaita riittää.
Se, että "karvaranteen" 5€ Perhepizza bisnes kukoistaa johtuu pelkästään asiakkaiden ahneudesta ja nuukuudesta, sekä moraalittomuudesta kun hyvin tietävät ettei ole mitenkään mahdollista myydä 8 -9 € pizzaa hintaan 5€. Tietävät hyvin, että karvaranne ei toimi rehellisesti, silti tämä moraaliton asiakas , ota pizzattaa hakee karvaranteiden halvemman pizzan nälkäänsä suosien harmaata taloutta ja veronkiertoa, mutta toisaalla on valmis kaksinaamaisesti arvostelemaan veronkiertoa ja harmaata taloutta.
Tosi hyvä analyysi karvaranteista ja niin totta kuin tosi voi olla totta. Juuri näin. Itsekin olen ostanut karvaranteelta 5€ perhepizzan ja näin kun äijä löi kassaan 3€ ja valitteli että ei voi antaa kuittia kun paperi loppui koneesta ja varastossa ei ole yhtään. Seurasin tilannetta muina miehinä ja huomasin, että välillä karvaranne kävi kassalla ja laittoi 5€ setelin kassaan ja poimi kassasta 2€ taskuunsa. No, kassahan täsmäsi ja verot tuli (osittain) maksettua. Wirn!
Hieno juttu. Hienosti kerrottu. Varmastikin totta.
Kaksi vastausta putkeen omaan kommenttiin. Sä olet nolo
Tää on totta. Mutta, eikös nykyään isoin osa maksa kortilla? Niin eihän niitä veroja kukaan voi kiertää. Ainoastaan työvoiman palkoissa, ne pitää saada samalle tasolle kantasuomalaisten kulujen kanssa.
Kiva keskustelu pienistä ruokakaupoista muuttui yhtäkkiä paskaksi kun joku päätti tulla pilaamaan sen omilla osittain valheellisilla väittämillään.
En ole nähnyt missään myytävän perhepitsaa vitosella, normaalikokoisia kylläkin. Nyt kun aloitit taas tämän linjan ja näyt tietävän tästäkin aiheesta kaiken niin kerro meille kaikille mistä noita vitosen perhepitsoja saa? Käyn testaamassa
Ruokakauppoja ne pitseriatkin ovat. Hyvä ketju. Totuus esiin huijareista ja veronkiertäjistä, siis karvaranteista.
En mä tarvitse mitään esimerkkejä. Riittää kun kerrot mistä saa vitosella perhepitsan?
Jostain syyystä jaksoin lukea kopioimasi tekstin joka on varmasti totta, sillä sehän ei ole sun kirjoittama. Mutta lässytykset sikseen. Missä niitä vitosen perhepitsoja myydään?
No miksi et sitten missä niitä vitosen perhepitsoja on jos tiedät? Anna tulla. Odotan...
Hei... tässä on yksi tosi hyvä PERHEPIZZA, iso ja halpa, jopa alle vaaatimasi 5€ hinnan.
https://www.google.com/search?client=ms-android-samsung&source=android-browser&ei=wdRCXaD3Nc_3qwH2qLco&q=pakaste perhepizza&oq=pakaste perhepizza&gs_l=mobile-gws-wiz-serp.3..33i160.8112.16970..17717...0.0..0.257.3073.1j18j2......0....1.........0i71j30i10j0i7i30j0i13i5i30.J7chFDV3yFo#imgrc=RiyusIcd-ziVuM:
Eli tapasi mukaan valehtelit. Olet jo sammunut tuohon mennessä.
En muuten valehdellut rouva ikivitutus. Tavoitteeni on todellakin sammua terassille pehmustettuun Lepolasseen 18:00 mennessä kunhan pääsen kotiin täältä Tiiriön Alkosta.
Totta, ja kukaan ei ole muistanut pientä lähikauppaa vanajanlinnantien alamäen keskivaiheilla. Sieltä löytyi Äitienpäivälahjat, Wihtori Viljasen uunituoreet ranskanleivät+ kaikki eluntarvikkeet, aivan ihana pikku kauppa❤️
Ja aiheena kai oli? "Muistaako kukaan enää Hämeenlinnan vanhoja ruokakauppoja?"
Vaikka kotimaisten grillikioskien katoamiseen kaupungista tuli asiallinen vastaus. Kommenttejen lisääntyessä, alettiin aiheesta pikkuhiljaa karkailemaan.
Sopiiko, että "Karvarannepizza-aihe" avattaisiin uuden ja eri otsikon alle?
Yhteiskunta/Maahanmuutto olisi ehkä sopivampi aihealue tälläiselle pizzeriaaiheelle.
Riidelkää siellä mielinmäärin tästä aiheesta. Ei aina tarvitse jokaista aloitusta ja ketjua pilata tälläisellä palstakettuilulla.
Jutut karkasi sivuraiteille vaikkei Louhimokadun kauppoja oltu edes käsitelty.
50-luvun lopulla Louhimokatu 1:ssä oli Viljasen kauppa, Louhimokatu 9:ssä oli vanhempieni sekatavarakauppa. Reilu 50 metriä Turuntietä kohti oli Turpeisen kauppa. Myllymäenkadun toisella puolella Myllymäen sauna kioskeineen. Taas kortteli eteenpäin Turuntien risteykseen. Meijerin maitokauppa ja olikohan Häme, kulmittain. Turuntietä pätkä Poltinahoa kohti oli kivijalassa lihakauppa ja viistottain toisella puolella kauppa johon vietiin keräyspaperia pyörän tarakalla. Timex-kello jonka sai jos tarpeeksi rahtasi paperia kesti kuukauden pari.
Melkoinen liike-elämän keskittymä.
Kivaa ja piristävä koukkaus alotuksen aiheesta pizza osastolle, mutta palataanpa taas aiheeseen.
Aulangontiellä oli Valintamyymälä Taaleri. Paulamäellä omi kaksi liikettä Valintamyymälä Joutsenranta Palpkunnankadun ja Rauhankadun kulmassa ja Hallituskadulla Sibeliuskotia vastapäätä valintamyymälä jonka nimeä en muista.
Kuka muistaa Wathenin leipomon? Sieltä sai parhaat wienermunkit, lihikset ja hillopiirakat. Nam, vieläkin nousee vesi kielelle muistellessa.
Missäpäin Hämeenlinnaa oli Wathenin leipomo?
Hattulan Parolassa oli Wathenin leipomo 1970 - 1980 -
Tuotteet oli varmasti suomen maukkaimpia.. ernomaisia liha- ja omenapiirakoita, leipiä, sämpylöitä, pitkopullaa jne..
Muistan hyvin. Oli minun ensimmäinen työ paikka koulun jälkeen. Vieläköhän se on Parolassa?
Meille töihin tilasin Wathenilta kaikki makeat, toimipiste oli silloin muistaakseni Hattulassa?
Ei ole ollut vuosiin enää.
Oli tosiaan maukkaita leivonnaisia Wathenilla. Tilasimme sieltä aikoinaan hienon hääkakunkin. Jukolassakin leijui ennen aamuisin ihana leivonnaisten tuoksu,
kun Nylander leipoi. Leipomon ohessa oli myös kahvio. Heillä oli isompi leipomo myös siellä kaurialan suunnalla. Nyt Nylanderin paikalla on ravintola Iloinen kulkija.
Sokerileipuri, myymälä ja kahvio on nykyään Jukolassa, mutta ei sieltä mitään tuoksuja tule, eikai siellä mitään leivota.
Aulangon Retkeilymaja oli vielä -60 luvulla avoinna talvellakin päivisin. Sinne olii mukava hiihdellä ja mennä sisälle lämmittelemään, ja pikku kahvilaam juomaan kuumaa mehua tai limpsaa ja syömään munkkeja tai ostamaan käristemakkaraa jota sai itse paistella isossa salissa suuren punatiilisen avotakan hiilloksella. Takassa paloi lähes metrisiä halkoja. Muistan vieläkin sen paikan tuoksun ja sen ison salin kaltevan, ulko-ovelle viettävän harmaan puulattian. Retkeilymajan talkkari-pariskunta asui siellä olevassa asunnossa ja rouva piti sitä pientä kioskia.
En tiedä kehtaanko kertoa tämän tällä palstalla, mutta olkoon menneeksi saitte ylipuhuttua...
Tosiaan, se talkkaripariskunta asui retkeilymajan toisessa päässä olevassa asunnossaan. Mukava pariskunta. Niillä oli yhtenä kesänä jonkin aikaa eräs tyttö kesätöissä auttelemassa harjoittelijana pikku kioskissa jne. No, minä aloin käydä päivittäin rekkarilla ja hankkiuduin tytön kanssa juttusille sillä menestyksellä että pääsin tytön huoneeseen iltamyöhään kun rekkarin ovet oli suljettu ja tyttö oli lopettanut työt. Pieni huone oli heti ulko-oven jälkeen oikealla ennen suurta salia jossa oli jo aiemmin mainittu takka. Nykyään saisi syytteen ja tuomion seksuaalisesta lähentelystä ja siitä vonkaamisesta mitä tuntikausia harrastin. .. lopulta, tuntikausien ähellyksen jölkeen aamuyöllä väsähdin ja sanoin, ei kuule onnistu, en mä sitä löydä.. mennään tupakille..
Mielenkiintoinen yöjalka. . Jäi auki mitä et löytänyt?
Myöhemmin vanhaa ulkoilumajaa hoiteli rouva kahden tyttärensä kanssa.
Taisivat tytöt olla kaksosia. Rouva ajeli kuplavolkkarilla. Heillä oli myös koira, seefferirotuinen. Munkkeja oli usein leivottu kahvin kanssa tarjottavaksi ja silloinkin vielä sai paistaa makkaraa takassa.
Oi niitä aikoja ja kesiä, kun oikaistiin isolla tyttö ja poika porukalla Aulangontieltä, siitä metsän poikki retkeilymajalle uimaan.
Pukukoppeja ei ollut. Siinä sitä vaan laiturinpenkillä pyyhkeiden suojissa märät uikkarit riisuttiin ja puettiin vaatteet päälle.
porukalla. Hurjimmat ui joskus vastapäiseen Aulangon Heikkilän rantaan järven poikki. Syysöinä hilluttiin näkötornilla aavejahdissa ja toisiamme pelottelemassa.
Kokoonuimme myös Aulangontieltä näkyvän metsäisen harjun päälle, mistä näkyi hienosti, kaupunginpuistoon ja linnalle. Paikkaa kutsuttiin "santsiksi" Siellä oli nuotiopaikka ja ympärillä kivenlohkareita. Joilla istuksien juotiin pussikaljoja.
Mahtaako sinne enään mennä edes pientä polkua. Ennen sinne päästiin jopa autoilla.
Siihen aikaan lapset leikkivät terveitä leikkejä, liikkuivat ja saivat vaikutteita, kuten kerroit teidänkin jengin osalta. Eipä enää nykyään. Pääsäöntöisesti lapset ovat uppoutuneet kännyköidensä kautta someen ja nettiin, siellä on heidän Aulangon metsönsä, retkeilymajansa ja Aulangon torninsa ja uimarantansa. Kävellään, pyöräillään, kännykkä kädessä ja molemmat kädet sekä katse kännykässä. Aikansa kutakin. Sinun lapsuus aikanasi kännyköitä eikä virtuaalisomea ollut, mutta oli jotain muuta, parempaa kuten kerroit. Minkähänlaiset laitteet kourassa, tai some-silmälasit päässä mahtavat elää lapsuutensa tulevien sukupolvien lapset 20 30, 40, 50 vuoden kuluttua. Sääliksi käy heitä jo etukäteen.
Luonnossakin liikutaan korvanapit korvissa. Ihmisen psyykelle hyväksihavaitut rauhoittavat luonnoäänet. Tuulenhumina, vedensolina, lintujen laulut, on vaihdettu musiikin jytkeeseen. Ei siis ihme, jos on henkiset ongelmat lisääntyneet. Nekin koetetaan hoitaa ja turruttaa erilaisin päihtein. Huumeilla ja pillereillä, jo ihan teini-iän kynnynsellä.
Hämeenlinnassa oli muutama tosi mielenkiintoinen osto ja myyntiliike jotka olivat vielä 1970 luvullakin tosi vanhoissa , nyt jo pois puretuissa puutaloissa. Yksi oli Viipurintiellä Cajanderintien kohdalla. Toinen Rauhankadulla melkein vastapäätä Kaupungin hotellia.. Niissä oli tunnelmaa.
Keskustalossa oli 1960 luvulta alkaen pieni tupakka- ja silarikauppa. Sen nimi oli Tupakkatupa.
Omistaja taisi olla nimeltään Jouko Rati jos oikein muistan. Käytiin ostamassa Glan piipputupakkaa joka oli palattu Skottiruutuiseen pakkaukseen ja se tuoksui toffeelta. Siellä myytiin myös pilailutarvikkeita kuten ranskalaisi Boules buantes hajupommeja jotka oli pieniä lasisia ampulleja täynnä kananmunapaskan hajuista löyhkäävää nestettä. Niillä saatiin täysi huone äkkiä tyhjäksi kun laitettiin ampulli jalan alle ja astuttiin se rikki..."Narskis"
Ja itse tietenkin juoksujalkaa ekana ulos, muut tuli perässä yökkäillen ja nenästä kiinni pitäen. Haju oli ksmmottava.
Ei mikään Jouko Rati.
Tupakkatuvan omisti tuolloin, nykyinen taidekauppias Jouko Rita (Tuttirita) Jonka nimi mainitaan myös Irwinin laulussa Punaportin blues.
Mikäpä muu se saisikaan tietyn sukupolven ihmisiä muistelemaan entistä Hämeenlinnaa, kuin juuri tämä laulu.
Punaportin bluesissa, mainitaan tuttuja paikkoja, sen ajan tyylejä ja lauletaan monista siihen aikaan kaupungissa tunnetuista legendaarisista henkilöistä.
Kuten esimerkiksi...Kuuba, Ingo, Tuttirita, Poliisi "Toppo" (Toivo Helisevä)
Myös Sirkka Walli grillikioski yrittäjä, nakkeineen.
"Se silloin oli, niinpä niin" Kuten laulun lopussa Irwin laulaa.
Muistan tän paikan, kävin isän kanssa siellä mopolla ja sit piti viellä istua lähellä olevassa bingohallissa pitkään😂
K-kauppa Sitrus oli Nummen ostarilla 1970-luvulla.
Ryynäsen Koneliike. Viimeksi Arvi Karistonkadun ja Saaristenkadun kulmassa. Ryynänen oli joustava kauppias, antoi 3kk korotonta luottoa kun oltin köyhiä ja joskus harvoin ostettiin kalliimpia tuotteita
Arvi Kariston kadun ja Saaristenkadun kulmassa? Puhutaankohan nyt vielä Hämeenlinnasta vai hypättiinkö jonnekin muualle? Ainakin mahdoton yhtälö noiden katujen kulma...
Tarkoitti varmaankin sitä Raatihuoneenkadun ja Saaristenkadun kulmassa olevaa liikehuoneistoa (joka on Vanajaveden puolella Raatihuoneenkatua).
Siinä Ryynänen piti loppuaikoinaan kauppaa.
Siinä torin laidassa, oli joku, muistaakseni Ehon liike, sellainen pienimuotoinen tavaratalo. Porttikongin kautta sinne mentiin. Siellä myytiin, kaiken muun ohella kenkiäkin. Muistan käyneeni siellä äidin kanssa ostamassa uudet pakkas-saappaat ja hiihtomonot. Sitten siihen tuli joku huonekaluliike.
Porttikonki on ajat sitten jo rakennettu umpeen ja sen tilalla Sibeliuksenkatu ysissä on nykyään joku ravintola.
Siinä on ollut kai yrittämässä useampikin ravintola.
Porttikongit ja sen tapaiset oli silloin muotia ja niitä näki kaupungissa muuallakin.
Sielläkin missä oli Noron lelukauppa ja vinttibaari Kasarminkadulla.
Myös Raatihuoneenkadulla elokuvateatteri Satulinnan ja Hämeen Kinon edessä.
Siinä porttikongissa oli kiva poltella tupakkia Stetson päässä ja seurata jalkaisin ohi kulkevia tyttöjä -60 luvulla ja huudella - "Mitä tytöt"!
Siihen aikaan joka jätkällä oli stetson jonka lirit oli taivutettu kouruksi joka oli kapea edestä ja leveni lievässä V-asennossa sivuilla taaksepäin. Siinä kongissa oli kivirakenteiset seinät ja kaarevat valaistut lasiset mainoskaapit joissa oli myynnissä olevia tavaroita.
Eikö ne olleet ns."lättähattuja"? Jos ei ollut tukka hyvin, suavella taakse kammattu "heppuheistyle" ja sellainen muotoiltu otsaliuska, niin sitten oli tuollainen lakki päässä. Ei se mikään stetson kyllä ollut. Kaupoissa muodin perässä kävi nuoriso jo silloinkin. Nylonsukkia ja vyötäröltä kapeita kellomekkoja naisille ja nylonpaitoja ja teryleenihousuja ja hattuja miehille.
Vanhemmat osti kemikaalioista oodekolongia, pyyhkiäkseen enimmät hienhajut kainaloista. Koska useammat peseytyi perusteellisemmin, vain lauantaisin saunassa. Eikä muuten ollut mitenkään huikeat sen aikaiset saippua ja shampoovalikoimat, saati olisi ollut mitään hiustenhoitoaineitakaan.
Puhumattakaan pyykinpesuaineista. Mäntysuopaa, persiliä, sunoa vain.
Naisväki kävi ostoksilla ihanan tuoksuisissa pikku kemikaalioissa, ostamassa meikkiä ja muuta. Harjattiin kakkumascaraa paksulti ripsiin ja tehtiin aika raskaita silmämeikkejä. Tökättiin Marilyniä mukaillen kauneuspilkku poskeen kulmakynällä. Kakkupuuteria käytettiin myös paksulti ja hiuslakkaa niihin tupeerattuihin korkeisiin tötterökampauksiin. Kopsuteltiin sitten viehkosti, villatakit hartioilla, kellomekoissa keinukalliolle tansseihin.
Kemmarista taisi naiset ja tytöt ostaa kainostellen myös perfekta terveys-siteitä.
Niitä sideharsolla peitettyjä pumpulisiteitä, joissa oli semmoset hännät molemmissa päissä. Ne piti niillä solmia ns. "sidevyöhön"
Maailma on 50-60 luvulta muuttunut paljon. Nyt on kuukautis-suojiakin moneen lähtöön. Meikkivalikoimien lisäksi, nykynaiset voi kaunistautua, ripsi ja hiuspidennyksin. Hankkiipa jotkut silikonirintoja ja takamuksiakin ja huuliin pistellään botoxpiikkiä, jotta näyttäisivät enemmän, kuoreen ahdetuilta makkaroilta, kuin huulilta. Ihotkin koristellaan tatuoinneilla.
Nykynaisten tatuoinnit nähtyään, kalpenisi moni entisajan merimies ja vankilakundikin. Joilla saattoi olla yksi kuvio jossain hauiksen paikkeilla.
Joku kälynen ruusu, tai ankkuri.
Naiset on muuttuuneet entisistä.
Puhumattakaan nykymiehistä, joista jotkut haluavat avoimesti myöskin käyttää kaikkia naisten kamppeita ja meikata. Ennen moinen olisi herättänyt melkoista hilpeyttä.
Nyt vaaditaan pridetapahtumissa tälläiselle hyväksyntää ja ehdotonta tirskumiskieltoa. Nykymiesten lakitkaan ei ole mitään lättähattuja,tai lätsämallisia. Ne on lippalakkeja, joiden lippa taivutellaan kaarelle. Näin se vaan maailma ja muotivillitykset muuttuu. Kuten kaupunkikin entisestä, aivan tuntemattomaksi paikaksi.
Jopa kaupunkilaisten ihonväri on vaihtunut monenkirjavaksi.
Ihan mukava kirjoitus naisen turhamaisuudesta. Globaalisti naisen ns. "kauneudenhoito" on tellusta ryöstävä ja köyhdyttävä, suurin ja kallein huijaus joka jättää tuomittavan ja hävyttömimmän suuren, valtavan hiilijalanjäljen tälle maapallolle joka on alunperin ollut rikkauksillatäyteen ladattu Maapallo-säästölipas.
Ja kuka on maapallon lisäksi sijaiskärsijä naisen kauneudenhoito-huijaukselle? No tietysti mies joka maksaa kalliisti naisensa kotkotukset, tili tilin perään menee... ja mitä mies saa,
Joutuu katselemaan meikkaamatonta ja kärttyisää papiljotit päässä motkottavaa ja komentelevaa akkaansa, sillä nainen meikkaa ja tälläytyy muita miehiä varten, ei omaansa. Tämä on taivahan tosi, vai mitä mieltä pojat olette?
Joo, hellekesä ja nahka palaa valkoisen miehen nahka alkaa muistuttaa nireekeen nahkaa
Ennen naiset olivat naisia ja miehet miehiä, nykyään välillä vaikea erottaa😀
Äitini Oli Lyyskin kemmarissa töissä, muistan ihanat parfyymin tuosta sieltä. Ritu
Siis tuoksut.
Pitää koettaa ajatella positiivisesti tämä "kirjavuus"
Ne vanhat, varattomat ihmiset. Joilla ei ole varaa, tai eivät edes halua matkustaa ulkomaille.
He eivät ilman maahanmuuttoa näkisi koskaan , näin monia eri kansallisuuksia ja kulttuureja. Telkkarista näkevät kyllä. Mutta live on aina live.
Joku saattaa ystävystyäkin maahanmuuttajien kanssa. Kunhan selvitään jotenkin kielimuurista.
Miksi matkustaa ulkomaille, esm Intiaan?
Youtubella sen matkan voi tehdä nojatuolissa kylmä huurteinen kädessä... Matkustelu on perseestä.
Olen kanssa matkustellut tosi paljon 20kertaa usa, 1 Jamaica, 2 Bahama, Kreikka 6, Tunisia 1, Turkki 1,Gambia 10, Hawaii 1
Olen tutustunut monenlaisiin ihmisiin ja kaikissa on hyviä/huonoja tyyppejä
Kuka muistaa vielä Taalerin, se oli Aulangontiellä
Hevari-kauppa oli myöskin sairiossa !
Usein homeisia tuotteita !
Taaleri on jo mainittu tässä ketjussa. Varmaan jokainen sillä suunnalla asunut ainakin muistaa Papukaija pubin vieressä olleen k-kaupan. Kauppiaat vaihtui ainakin pariin kertaan ja olivat molemmilla kertaa yhtä reiluja ja mukavia ja oli tosi kiva kauppa asioida.
Mukavat kassatkin.
Huhtalan grilli oli Hämeenlinnan paras , kaksi vanhempaa rouvaa valkoisissa vaatteissa ja hius-suojat päässä myivät parhaat hotsit, jonottaa sai aina.
Juu tää oli kyllä legendaarinen paikka hätilässä.kaiholla muistan
Minä, joskus -70 luvulla....vuosista en enää saa tarkkaan kiinni, juuri tuossa Huhtalan kioskilla nuorena mopopoikana ollessani sain sisäisiä värinöitä kun siellä oli nuori, vaalea ja viehkeä neitonen myyjättärenä.
Varmaan useitakin kertoja kävin mitä lie Hotseja tai Käristemakkaraa ostamassa milloinkin mutta ikinä en saanut suutani auki pyytääkseni häntä elokuviin tai muuten treffeille.
Ujostutti niin kovasti ja ikinä tuo ihana unelmieni utuinen neito ei saanut tietää salaista ihastustani häneen.
Muistojeni kautta palaan vieläkin hänen sorjaan varteensa ja suloiseen kasvojen viehkeyteen, kuka hän oli, tuo muistojeni ihana prinsessa....?
Saan vain säilyttää illuusioni sellaisena kun se on säilynyt nämä vuosikymmenet, "nuoren miehen oma sisäinen kynnys oli liian korkea oman askeleen ottamiseen" !
No jopas. Ehkä hän tiesi, tajusi ja odotti vaan, että pyydät elokuviin tai treffeille. Naisetkin voi olla ujoja.
Niin, kukapa tietää....omat estot oli kuitenkin niin vahvat nuorella, ujolla pojalla että en päässyt oman mieleni yli silloin ja nyt voin vaan muistella tuotakin kokemusta tai aikaa....niin se on valunut tavoittamattomin tässä elämän virrassa niin kuin moni muukin asia
Monet hitsit on syönyt Huhtalan grillillä aikoinaan syönyt.Kyllä olivat hyviä.
Vaikka Huhtalalan grillikiskalla asiakkaista ei ollut pulaa.
Silti ei koskaan kadunvarteen ei muodostunut pitkiä autojonoja.
Olisiko johtunut siitä, että silloin ei menty autoilla joka paikkaan.
Eikä sieltä ostettu syötävää joka päivä, kun osattiin ja viitsittiin kokata kotonakin.
Jaksettiin myös vielä liikkua muullakin tavalla, kuin autoilla.
Ei ollut niin paljon siihen aikaan ylipainoisia mätisäkkejä, kuin nykyään.
Eikä edes kasvateltu, treenailtu lihaksia ja kuntoa, kuntosaleilla. Ne saatiin ihan normaalilla liikunnalla ja työnteolla.
Hätilän hidas, hitaus johtui vkl.pitkistä jonoista. Parhaat hotsit oli !
Junantuomat puhuu nakkareista, aporiginaalit hotsipuljuista !
Huhtalan edessä oli pysäköinti tai pysähtyminen kielletty-merkki. Otin elämäni ensimmäisen sakon siitä edestä taunuksella !
Hotsi on hämptonin perinneruoka, hotsin kuva pitäisi saada vaakunaan !
Vammainen nimitys aivan normaalille Hot Dogille.
hotsi on eri kuin hot-dog !
Tää oli paras grilli kioski koko Hämeenlinnassa👍Sen jälkeen ei ole tullut vastaavaa. Sinne jonotettiin vaikka -20asteen pakkasessa, koska siellä oli parhaat hotsit/hampparit/ omenapiirakat❤️❤️❤️❤️❤️❤️
Tää on kyllä totta, ei me oltu läskejä vaikka syötiinkin vkl huhtalan kioskilla!
Mun Äiti ja Vieno Huhtala olivat kavereita, paljastu myöhemmällä iällä, kun Äitini ja Tätini menivät hänen mökilleen🥰
Samaa. mieltä
Toi on hyvä👍
Kyllä, parempia ei ole viellä löytynyt(eikä löydykkään).
Muistan,paras grilli hämeenlinnassa
Torin kulmalla oli Gtilli/Nakkikioski. Yöaikaan kun kapakat suljettiin kauppa kövi ja humalaisille myytiin viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä vihertäviä makkaroita erityisen runsaalla ketsuppi ja sinappi kuorrutuksella ja kukaan ei huomannut mitään. Tiedän asian kun kaverin kaverin kaveri oli siinä kioskissa myyjänä. Omistaja käski tehdä näin.
Kyllä vihreiden, ketsuppi, sinappipeitteisten makkaroiden pöpöt sai kyytiä.
Ainakin juoppojen mahassa. Jotka tekivät yöllä tilauksiaan epäselvästi mökeltäen ja seinästä tukea ottaen.
Eihän ne ruokamyrkytykset iske helpolla, jos usein vetää lärvit, eli matokuurit.
Vaikka en viinaa ollut pahemmin koskaan juonut, ennen, enkä jälkeen grillisapuskaa.
En koskaan saanut minkäänlaisia mahanväänteitä tämän kioskin eväistä.
Uskalsin ostaa, koska oli tuttu myyjä. Kaverini äidin, serkun kummitädin, anopin naapurin, siskontytön mummu oli myyjänä siinä puljussa.
Mahtaakohan omistajaa nyt hävettää, kunnäin monen vuoden jälkeen tälläinen asia vasta paljastui?
Oi niitä aikoja. Raatihuonen kadulla ns. Grönin korttelissa oli suuren vaahteran varjossa "Vaahteran varjo" niminen kioski.
Vanhempi väki muistaa sen hyvin koska se oli yksi vanhan Hämeenlinnan maamerkeistä. Nekin jotka eivät kioskissa asioineet tiesivät... esm. sovittiin tapaamisesta - "tavataan siinä vaahteran varjon kohdalla"
Irwinkin kävi joskus nuorena vaahteranvarjon kioskilla ostamassa tupakkaa ja virvoitusjuomaa. Vaahteranvarjon talot purettiin ja paikalle tuli Sokoksen tavaratalo, joka sekin kai nyt puretaan. Jos vaahteranvarjo olisi kioskeineen säilytetty. Kuten Sibeliuksen syntymäkoti ja muutamat muut vanhat rakennukset, vanhan linnan kupeessa. Meillä olisi nyt Reskalla idyllinen, historiaa henkivä, viihtyisä, puiden varjostama keidas terasseineen kaupungissamme.
Harmi, kun en ole elänyt tätä aikaa😢Kuullostaa tosi nostalgiselta paikalta.
Ja niin on nyt se aika koittanut, että Ahveniston asevelikylän entinen Mantelikin on tiensä päässä. Korsutien Siwaksi olen nimittänyt kyseistä kauppaa edelleen, vaikka se on ollut viimeaikoina K Market. Se sulkee ovensa lopullisesti syyskuun alussa. Toki ymmärrän. Siellä on haissut maakellari jo jonkin aikaa ja kalusto on niin vanhaa, että korjaus ei olisi kannattanut. Ja taaemmas (Sammon alueelle) on noussut uusi K Market, joka olisi joka tapauksessa vienyt asiakkaita Ahveniston K-Marketilta. Ahveniston kyläkauppa muistoihin jää. Siellä oli kiva käydä.
Korsutien Hämeessä ei ollut yhteen aikaan muuta tuoretta myytävänä kuin koivuhalot :D
Mutta oli se hyvä kauppa. Ei tarvinut lähteä kauemmaksi Nummen Ostoskeskukseen K-Sitrukseen asioimaan.
Demarien ryöstöjengin uhri.
Turuntiellä Mylläristä vähän matkaa poltinahon suuntaan toisella puolella kivijalkakioski jossa käytiin ostamassa syötävää yöaikaan.
Ojoistenkadulla oli aikanaan sekä K- että E-Kauppa. Mikä oli sen K-kaupan nimi? Rk
En tiedä!
Muistaako kukaan minkä niminen oli metallivalimo Turuntien päässä 1960 luvulla?
Olen kuullut että siellä olisi valettu Tapio Wirkkalan teos Eämän Purje, jos mimen muitin oikein. Onkohan kellään tietoa tästä
MetalliTeos? Luki isolla rakennuksen päädyssä.
-70 luvulla oli Väiskin-valinta hätilässä. Nykyään rakennuksessa lienee HYK:in tiloja !
Enää ei ole Hykkiä mutta väiskin-valinnan rakennus on !
Totta, ja ei taida olla Tuomelan maitolaituriakaan, mikä oli”meidän jengin kokoontumispaikka”?
On siinä viereisen koulualueen puukässäluokat kai vielä, kun aiemmat purettiin Viipurintien toiselta puolen (ent. savipajan rakennus) uuden asuintalon ja parkkipaikan tieltä.
Salomaankadulla oli liliuksen kauppa. asuttiin vieressä ja jokunen litran maitopussi on sieltä kannettu kotiin !
Liliuksella salomaankadulla oli vihreä Rambler American !
Äitilläs oli punaiset pillunkarvat.
..Siniset !
Sale oli Kankaantakana eiku siwa?
Miksi näin vanhojen ruokakauppojen pitäisi jonkun muistaa? Aika marginaaliset on kiinnostuksenkohteet jollain. Ja luulen ettei täällä palstalla ole montaakaan joka on edes syntynyt silloin. Mutta onhan tällä seudulla toki paljon autismia joten sallittakoon kapeatkin kiinnostuskohteet vaikka vähän hassuissa paikoissa eipä siinä.
Näytti aihe kiinnostavan sinuakin...
No ei kyllä milliäkään. Luen koska saan kiksit typeryydestä ja vitutuksesta.
Olet vain _kateellinen_!!
Kateellinen mistä? Vanhuudestasi? Kaupasta käymisestä kaupoissa joissa valikoima oli noh hieman rajoittunut vrt nykypäivä? Älä unta nää käbbänä.
Eli saat kiksejä itsestäsi jatkuvalla syötöllä.
Eli kiksit ovat lähellä omaa itseäsi! :D
Ja lisäys olen syntynyt v 2003 en muista.
Turuntiellä oli Hanssin Kala 50-l. mutta pieniä oli sen kalat eikä norjanlohta. Joskus kyllä kävin.
Hyvä silakka kauppa oli.
Täysi mullero. Myi hapantuneet silakat köyhille.
Muistaako kukaan kasarmikadulla. Eeva & Veikko Kunnasta? Nekkuja voipaperissa kun olin 4 v. Eka muistikuvani sodan jälkeen tämä. Muistan myös kuppahallissa käyneeni.
Kävit kääkkä kuppahallissa? No eipä hätää kupan voi helposti parantaa. Toisin oli nuoruudessasi ja todella pahasti näyttääkin että sinulla se on iskenyt tosi lujaa aivoihin.
Menes nyt siittä päikkäreille, kun kerran tunnut tarvitsevan sellasia.
Kauppahalli oli torin koillis kulmassa. Iso oli ja siksi pommi osui ja olin 50-l. raivaamasa jälkiä.
Ei kylläkään Tavastehusissa.
Tarkoitinkin Hämeenlinnassa. Kalat oli aina vanhoja valitti äitini ja osti silti.
Tavastehusin kauppahalli on Kasarmikadulla. Toria ei ole edes pommitettu.
Ai on. Eipä ole osunut minun silmään.
Et ymmärrä katsoa.
Pommi ei voi osua jos ei pommiteta.
Hörsö puhui omiaan.
Ehkä pommi siksi osui.
Pommi sulla on housuissa !
Hepin valinta oli Käikäälässä mutta pelkkä huono maitokauppa. Näkileipäkin oli kovaa.
Muistan 60-luvulta kun Helisevän Toppo vei kaveria putkaan kysyen nimeä Koliseva sanoi kaveri siitäkös kalabaliikki syntyi!
Muistaako kukaan kauppahallia? Missä tää oli?
Tiiriössä sittarin paikalla. Etkö muista ei siittä kaua ole.
Luolajassa oli Maisan Valinta. Nyt se talo on jo purettu. Muistan että oli koulun mutkassa sellainen matala tiilitalo?
Mikä kauppa Luolajassa oli seurojentalon kohdalla tien toisella puolella?
"Vasta 1950-luvulla Hämeenlinna sai Marjatta ja Martti Laosmaan suunnitteleman kauppahallin, joka sijaitsi Kasarmikadun ja Palokunnankadun kulmassa. Halli lopetti toimintansa vuonna 1972."
Noin.
Sukunimi oli Lanosmaa enkä pitäisi suunnitteluna koska oli kamala hökkeli.
Naurettava kauppahalliksi jos on se ex lelukauppa. Sopii just Hämeenlinnan touhuksi. Myytiinkö siellä kenties Jorman aamulla Matkolammesta onkimia ahvenia?
En muista kun sen lelukaupan. Se oli ahdistava loukko. Hirveät kyltit ovessa että jos varastat tulee poliisit. Ja jos vähänkin kauemmin erehdyit etsimään jotain lelua siellä perällä huudettiin perään että mitä sä teet siellä kun kestää. Jos et ostanut mitään niin katse skannasi hihat ja tunsit olevasi syyllinen vaikket ollut. Palvelukin oli varsin ihmeellistä. Jos kysyi jotain lelua niin vastattiin että on niitä tuolla jossain mutta etkö näe että katukin on täynnä purkamattomia lavoja oo ehtinyt mitään.
Alunperin toimivat Shoppitorilla, jossa touhu oli ainakin lapsen silmissä yhtä omituista. Sinänsä hyviä leluja, mutta ei niitä olisi saanut ostaa. Elbe oli tietysti paras lelukauppa.
muistan vielä hyvää aikaa, kun joulunaikaan tuotteet paketoitiinkin pyydettäessä
..Palana vai siivuna ?
Juu muistit oikein heiskanen oli myllymäen päällä ja myllykulma louhimokadulla, jota pekka piti. Ja ennen sitä se oli mikon mylly. T kauppoja molemmat. Sen jälkeen joku kaljupää piti siinä tarmo lähikauppsaa vähän aikaa. K kauppoja oli tosiaan turuntiellä reijon valinta ja myöhemmin minttu, mutta siinä välissä siinä toimi tuulia. Amsionrinteellä oli Juhan valinta, ja sen jälkeen siinä toimi lehtosen kioski. Poltinahontiellä oli alen valinta pitkään ja vähän sen jälkee toimi pirkka. Ja hämeenlinnan ainoo m kauppa toimi siis katumassa.
Kangaistenkadulla oli t valinta hempan herkku ja toinen s kauppa hämeenmaa. Varsin pian s kauppa muutti tiiriöön prismana.
Cajanderintiellä oli Kiistalantien kulmassa A-L Aron siirtomaaliike ja toisessa päässä samaa katua EHO:n kauppa. Hämeentien ja Viipurintien kulmassa oli Viljasen kauppa. Hämeentiellä piti myös kukkakauppaa Seppälän Marjatta. Jetsosilla oli kauppa Ahveniston tiellä. Vanajaveden sairaalaa vastapäätä oli kauppa Liha-Veikot. Lukiokadulla Höpläbaaria vastapäätä oli Lukion Valinta. Ojoisilla Anttilan Laren ja Syväsen kaupat.
Takasen Valinta Tuuloksessa.
Mummoni kertoi että tuomelassa/hätilässä olisi ollut joku pedofiilikauppias joka houkutteli lapsia tikkunekuilla takahuoneeseen? Jos lapsi kertoi vanhemmille kauppias sanoi että yritti näpistää nekkuja. Ja lapsi sai lisää tuskaa höylättyyn takalistoonsa.
Mummoni kertoi lasten varastaneen tikkunekkuja ja kun jäivät kiinni väittivät kauppiasta pedofiiliksi ja tämä tarina on tos.
Lukion Valinta oli aiemmin Närhi.
Hämeentiellä oli Spar ja E-kauppa, sekä myöhemmin se isompi E-kauppa.
Tuosta kiistalantien kivijalan/puoliksi maatason alla olevasta kaupasta tuli haettua karkkia (selaisissa lasiputkissa näytillä), kauppias asui samassa talossa.
Onko näin
Näin on.
Myllymäen hirsitalon alakerrassa oli joku maitokauppa, mutta nimeä en muista.
Maikun valinta oli hyvä kauppa oliko jossain myllymäellä? Sain lapsena jäden.
Valintatalo, Siwa, Ruokavarasto, Vapaa Valinta, Seppälä, Anttila, Tiimari, T-Kauppa, Kaikki ollu joskus siellä.
MUistan hyvin. Paras oli Kettusen Valinta Lukiokadulla. Parhaat lihat
Vallun Valinta oli 50-l. Kasarmlnkadulla.
Käikälässä Kisapirtillä oli päädyssä joku kauppa. Muistaako kukaan minkä niminen?
Lehtovaara.
Rihkama tori ja kala-ässä
Onko Vanajantie 1 kerrostalon kivijalassa ollut joskus ruokakauppa?
https://maps.app.goo.gl/cHWHnhZPywkLLn4T8
Mitäs nyt luulisit??
Eihän siitä kovin kauaa ole kun siinä vielä Siwa oli. Tai no mikä nyt on kauan, mutta Siwa oli siis viimeiseksi
Sitä ennen velj. Axelsson.
Siwasta sai edullisesti jättikokoisia sekundapusseja Kantolan keksejä, nam.
Valetta. Ei saanut. Miksi näiden vanhusten muisti hakee päin vi***a.
Olet vain kateellinen ja siksi valhetteletkin.
En kadehdi sekundakeksipussejasi vaikka sellaisia olisi jossain persläven siwassa joskus myytykin.
Kateellinen olet kuitenkin.
Hämeentien ja Viipurintien risteyksessä olleessa Valintatalossa myytiin myös.
Juu kadehdin sinua tosi paljon.
Lapsellisuutesi herättää myötähäpeää.
Paasikiventiellä oli 70-l. Pääkkösen lihakauppa ja halpaa hyvää lihaa sai.
70-l= 69
Miemalassa oli Haukilahden kauppa .Hattelmalankylässä oli Uschanovin kauppa ja sen jälkeen Maikun valinta ,joka siirtyi sittemmin luolajaan Omppu nimellä.
Hämeenlinnan Kauppahalli palokunnankadun ja kasarmikadun risteyksessä ( rakennus vieläkin) olemassa, 60-70 luvullu kävin lähes päivittäin äitini kanssa siellä ostoksilla, kaikki herkkuja oli tarjolla, kakarana jäi mielee Eerolan kalakauppa josta ostettiin useasti kalaa
Oli vissiin tuttu haju äitis hameen alta.
Että sinua ei edes ollut ajateltu tuolloin kuin synnyit vahingossako synnyit kun tänne kommentoit kersana
Aika selkeästi ilmaisit asiasi.
Joo ei se ymmärrä lukemaansa. Lukilukihärö.
Joo tuohon aikaan peseydyttiin kerran viikossa saunassa eikä mitään pillupuhelimia ollut. Kyllä siellä hameen alla melkoiset aromit oli. Kalakaupassakin oli helpompi hengittää.
Äidiltäsi varmaan tippui siemennestettäkin lattialle vähän joka puolella.
Patun kala ja rapu oli hyvä kauppa lukiokadulla
Ykä baarista sai hyviä välipaloja ja olutta ruokajuomaksi turuntiellä 70 luku.
biljardia oli ,2 pajatsoa, tikkaa, flipperiä ja sodasta selvinneiden kauhutarinoita.
Antsu oli kova kehumaa sotateoillaa vaikka oli käpykaartissa
Jukolassa oli Cassa. Keskon surkuhupaisa viritelmä Lidliä vastaan.
Joka vanhoja muistelee sitä tikulla silmään.
Aika vanha sananlasku. Ja brutaali. Oletteko vanhukset koskaan ajatellu opetella käyttäytyyn?
K-Sitrus, Nummella 1970-luvulla, ahdas ruokakauppa Sammontie 4:ssä "nykyaikaisella" ostarilla. Siinä nykyisen Niilon ja Kebulan välissä.
Karhitiellä oli kovin kilpailija, Sorrin kauppa. Jukola oli vielä silloin peltoa.
Korsutien päässä oli Jaakkiman pikkukioski, mistä sai 1970-luvulla 1 pennin irtokarkkeja. Ensin piti painaa nappia kioskin seinässä. Myyjä tuli tällä soitolla siitä viereisestä kotitalostaan paikalle. Pennin karkkien vuoksi sinne kannatti fillarilla polkea.
Ketjussa puhe on ruokakaupoista eikä mistään hemmetin kioskeista.
Hyvin keksitty Jaakkiman kioski muuten?
Niin on toi nimikin Jaakkima varmaan joskus on ollut oikeasti tuon nimisiä niin lisää uskottavuutta yeah
Kioskinpitäjä oli nimeltään Lempi Jaakkima. Myöhemmin kioskia pitivät ilmeisesti lapsenlapset.
Olisko Sorrin kauppa ollut ensin Luolajassa ennen karhitielle siirtymistä.
Just aina vaan jutut paranee.
Olet kyllä mieleltäsi sairas eli viallinen. Tosiasiat ovat tosiasioita.
Muistan ainakinn huonekalukaupan:
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e749e3bc-619c-49ae-a8c2-6f63124c7a54
https://yle.fi/a/74-20081024
https://yle.fi/a/74-20096978
Äitini oli aikanaan Väiskin valinnassa kassana, olis kiva tietää, mitä kuuluu Niemisten lapsille, äidistä juttu nyt Häm.san.
Jutussa haastateltiin nuorinta tytärtä, Päivi Viherkoskea.
https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/7729469
Tämä ei suoraan liity kauppoihin, mutta sinne päin. Missä oli myyntiautomaatteja joskus kakstuhatluvun alussa, ja 90-luvun lopulla? Eikö rautatieaseman laiturilla ollut, ja lisäksi linja-autoaseman nurkalla, siinä parkkipaikan edustalla oli joku pömpelikin. Muistaako kukaan? Ja eikö siitä olisi saanut kortsujakin?
Olisi kyllä. Mutta ethän sinä niitä tarvinnut.
En niin, en tarvinnut.
Mutta kenen tarjoama tuo automaatti oli ja mitä kaikkea siellä myytiin?
Kauppoja Hämeenlinnassa, on hienoa että jotkut muistelee kaupundin silloisia 1960- 1970 kauppoja josta sai silloin mitä tarvittimme, Myllyäessä oli kauppa Turpeisen siellä myllyämäienkadun alalaidassa, minä siellä asioinut nöösinä ja ainakin tuorettaleipää ja muutakin tiskiltä tädit myivät,hallistskadulta haettiin siitä pienestä olikose sitten laurellin leipomo kouluun ranskanleipää ja kalahallista leivänpäälliseksi lauantaimakkaraa, meidän isä ja äiti haki kalahallista muuta hyvää
Joskus 80 luvun lopulla oli vielä Palokunnan kadulla paulamäen ruokakauppa ja sitten oli Keskustalon sisäpihalla ruokakauppa Sibeljuksenkadulla oli ruokakauppa oli muitakin mutta ei nyt muistu mieleen. Nyt on keskustassa tasan yksi kälynen ruokakauppa
Paulamäen liiketilassa nyt Fida, Keskustalon K-kauppa oli aika jees ja Sibeliuksenpuiston laidassa Linnan Valinta siinä missä isännöidään. Shoppitorin alakerrassa on tosiaan ainut ruutukaava-alueella tällä haavaa toimiva, sekin kummallisesti talon perällä. Alun perin se oli kadulle asti ulottuva iso Valintatalo, näkyvyyden takia kannattaisi järjestellä tilat uusiksi.
Entä miesten vaateliike keskustassa, muistaako kukaan? Vähän "hienompi" kauppa. Ainakin kalliimpi. Omistajalla oli upeita vinttikoiria.
Itse olin 80-luvulla kesätöissä Liliuksen kaupassa Aulangon suunnalla. Kiva työpaikka.
Minäkin olin. Minä kesänä sinä olit?
Ei tästä ketjusta saa mitään tolkkua. Valtava määrä tietoa, mutta sekavasti ilmaistuna ja höpistynä sadoissa eri viesteissä, nekin ilman mitään järkevää ryhmittelyä. Pieni koostaminen olisi ehkä paikallaan, ja blogimuotoinen tiivistelmä.
Muista vaan Vilpilän Valinta Hallituskadulla se riittää.
Ymmärrän että tämä on sinulle liian monimutkaista mutta voithan käyttää ruutupaperia apuna.
Samaa mieltä. Nyt vaan joku neiti näpsä koostamaan tätä ketjua kaupungin osittain ja aikakausittain selkeäksi kokonaisuudeksi.
( Tää on siis vaan vertauskuva, voi toi näpsä olla miespuolinenkin, niin kuin nykyään usein onkin)
Penttilän puoti oli sairiossa nyk meijerikoululle menevän tien varrella.
Näsän Valinta Hallituskatu.
Saarikiven Hessu oli Hauholla ensimmäisiä kauppiaita
Hattelmalantien varrella oli joku Airolan puoti??