Kukaan ei tahallaan tee itselleen sellaista kiusaa, että opinnot pitkittyvät tai jäävät kesken ruotsin takia.
Maailma on täynnä kunnollisia, taitavia ihmisiä. joille arjessa tarpeeton kieli on erittäin vaikea, jopa mahdoton oppia.
Pitäisikö tätä pilkata? Osoittaako tämä, ettei ihminen ole kelvollinen opiskelemaan ja tekemään töitä kuin alimmalla mahdollisella tasolla? Vaikka saman tutkinnon saisi muissa maissa ilman turhia kieliopintoja?
Maailma on täynnä kunnollisia, taitavia ihmisiä. joille arjessa tarpeeton kieli on erittäin vaikea, jopa mahdoton oppia.
Pitäisikö tätä pilkata? Osoittaako tämä, ettei ihminen ole kelvollinen opiskelemaan ja tekemään töitä kuin alimmalla mahdollisella tasolla? Vaikka saman tutkinnon saisi muissa maissa ilman turhia kieliopintoja?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Toisen kotimaisen auttavaa osaamista edellytetään korkeakoulututkinnon suorittavalta. Tämä ei ole uusi asia ja aikoinaan se ei ollut ongelma kenellekään.
Jos älyllinen kapasiteetti on sitä luokkaa, ettei ruotsin oppiminen yhtään onnistu, lienee paras tyytyä elämässään vaatimattomiin suoritustason tehtäviin. Tekijöitä, oikein hyviäkin, tarvitaan myös niihin töihin, joissa ruotsia ei tarvitse osata ja joihin riittää amis.
Itse panostin ruotsiin jo koulussa. En ole mikään erityisen etevä missään, mutta riittävästi opin ruotsia ja yliopiston ruotsi meni hyvin. Maisterin paperit on, työtä on ja palkka kohtalainen.
Nykyään yliopistoonkin pääsee aika avuttomia, jotka eivät ole koulussa oppineet edes ruotsia, vaikka se ei ole vaikeaa. Kaikille pitäisi panna ruotsin koe pääsykokeeksi yliopistoon!
Osoitat oikeaksi sen, että pakon kannattajat todella pitävät ruotsia sopivana aineena karsimaan suomalaiset jatko-opinnoista.
Pakkoruotsi on siis älykkyystesti suomalaiselle rahvaalle.
Niin. Olen todella sitä mieltä, että yliopistotutkintoa edellyttävät, vaativat korkean tason tehtävät eivät sovellu sellaisille, jotka eivät pysty edes ruotsia oppimaan.
Minä en kannata pakkoa. Olisi hyvä, jos noille ruotsia oppimaan kykenemättömille opetettaisi ruotsin sijasta suomea, että osaisivat kirjoittaa edes nimensä. Hyvää älyllistä suorituskykyä vaativiin tehtäviin heistä ei silti ole, vaikka ruotsi olisi vapaaehtoinen tai vaihtoehtoinen.
Korkeakouluihin ei ole pakko mennä eikä yliopisto sovellu muutenkaan sellaiselle, joka ei ruotsia opi. Monelle ammattikoulu on parempi valinta. Yhteiskunnassa tarvitaan myös duunareita, ilman heitä ei toimi mikään.
Ylevän historiallinen näkemyshän tuo on, että ruotsin kieli on se, mikä erottaa säätyläiset ja rahvaan tässä maassa. Aiemmin se myös erotti Itämaassa ruotsalaiset ja suomalaiset:
"Ruotsin kieltä taitavat aatelin, papiston ja porvariston edustajat selitettiin ruotsalaisiksi, suomalaisiksi käsitettiin vain suomenkieliset talonpojat, käsityöläiset, merimiehet ja palvelijat eli vähemmän koulutetut." (Nordinin väitöskirja)
Ammennat koulutuskäsityksesi vanhasta ruotsalaisesta siirtomaa-asenteesta.
Pakkoruotsi on syrjivä rakenne. Puretaan se!
Jos ei pakkoruotsista selviä, ei selviä mistään muistakaan oikeista opinnoista. Kun ei se sitäpaitsi töissäkään aina hauskaa ja herkkua ole, niin miksi opiskelun pitäisi olla?
Det är nog ett väldigt bra system där attitydproblematiska och sinnessvaga gallras innan de hinner ut bland allmänheten och göra sina hyss. Det blir billigare att skicka stödlångtradaren på sin dagliga 3 m. €:s färd än att ha språktalabaner och störa folk i vardagen. Här kan de häcka. Det verkar dock som om stammen hade decimerats till 1.