https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4510520/Selvitys Omakotiasuminen maan kalleinta Kemionsaarella Paraisilla ja Raisiossa
Omakotiliiton tekemän selvityksen mukaan omakotiasuminen on kalleinta Kemiönsaarella. Toiseksi kalleinta asuminen on Paraisilla, ja kolmossijaa pitää viime vuoden vertailun ykkönen Raisio. Edullisinta asuminen on Kempeleessä, Pietarsaaressa, Keminmaalla ja Seinäjoella.
Kemiönsaarella asumismenot omakotitalossa ovat vuodessa runsaat 4700 euroa, kun Kempeleessä perhe selviää reilulla 3200 eurolla. Eroa kalleimman ja huokeimman asumisen välillä on 1500 euroa, kun se aiemmassa vertailussa oli 1 000 euroa. Asumismenoihin on laskettu mukaan kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu.
Omakotiliitto selvitytti asumismenoja nyt kolmatta. Selvitys tehtiin sadassa kunnassa, kun aiemmassa selvityksessä mukana oli 52 kuntaa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.
Selvityksen mukaan isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys maksaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpenee 1 644 eurolla vuodessa. Lämmityskustannukset eivät pidä sisällään käyttösähköä.
Kuitenkin suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa.
Omakotiliitto haluaa leikata asumismenoja tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa).
– On selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Lisäksi jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut, omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo tiedotteessa.
Myös kunnallisveroprosentit vaihtelevat paljon. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25 prosenttia, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18 prosenttia. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.
– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän, painottaa Savolainen.
KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemässä vertailussa tarkasteltiin tyyppiomakotitaloa, joka on 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimuksen sata kuntaa edustavat 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta.
Omakotiliiton tekemän selvityksen mukaan omakotiasuminen on kalleinta Kemiönsaarella. Toiseksi kalleinta asuminen on Paraisilla, ja kolmossijaa pitää viime vuoden vertailun ykkönen Raisio. Edullisinta asuminen on Kempeleessä, Pietarsaaressa, Keminmaalla ja Seinäjoella.
Kemiönsaarella asumismenot omakotitalossa ovat vuodessa runsaat 4700 euroa, kun Kempeleessä perhe selviää reilulla 3200 eurolla. Eroa kalleimman ja huokeimman asumisen välillä on 1500 euroa, kun se aiemmassa vertailussa oli 1 000 euroa. Asumismenoihin on laskettu mukaan kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu.
Omakotiliitto selvitytti asumismenoja nyt kolmatta. Selvitys tehtiin sadassa kunnassa, kun aiemmassa selvityksessä mukana oli 52 kuntaa. Keskimäärin omakotiasuminen maksaa lähes 4 000 euroa, kun vuosi sitten selvittiin noin 250 euroa halvemmalla.
Selvityksen mukaan isoin kuluerä asumisessa on lämmitys, ja suurimmat kustannuserot kuntien välillä löytyvätkin lämmityskuluista. Kalleinta lämmitys on Savossa. Pieksämäellä, Siilinjärvellä, Iisalmessa, Varkaudessa ja Leppävirralla 120 neliön omakotitalon lämmitys maksaa vuodessa 2 393 euroa, kun taas Pietarsaaressa koti lämpenee 1 644 eurolla vuodessa. Lämmityskustannukset eivät pidä sisällään käyttösähköä.
Kuitenkin suurimmat kustannuserot selittyvät sähkön siirtomaksuilla, joita kuluttaja ei voi kilpailuttaa. Viime vuoden tapaan kallein sähkön siirtomaksu lämmityksen osalta on Kajaanissa, lähes 915 euroa.
Omakotiliitto haluaa leikata asumismenoja tehostamalla kuntien ja yhtiöiden toimintaa. Sähköenergian ja siirron kulut ovat kasvaneet melkein kaikissa kunnissa (vertailussa vuoden 2018 selvityksessä mukana olleet 52 kuntaa).
– On selvästi nähtävissä, että osa kunnista on etukäteen varautunut mahdollisiin muutoksiin korottamalla säännöllisesti kiinteistöveroa sekä vesi- ja jätemaksuja. Lisäksi jo 33 kuntaa on ottanut käyttöön hulevesimaksut, omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo tiedotteessa.
Myös kunnallisveroprosentit vaihtelevat paljon. Suurin kuntaveroprosentti, 22,25 prosenttia, löytyy Savonlinnasta ja Akaalta, kun Espoossa ja Helsingissä se on 18 prosenttia. Kalleimmissa kunnissa, Kemiönsaarella, Paraisilla ja Raisiossa kunnallisvero on maltillinen, 19,75 prosenttia. Huokeimmat kunnat verottavat kovemmin, Kempele 20,5 prosenttia ja Pietarsaari sekä Keminmaa 21,25 prosenttia.
– Päättäjiltä on jäänyt huomiotta, että asuminen on perustarve. Ei ole kestävää, että veroja ja maksuja vain nostetaan. Myös asumistukien (nyt jo 2,1 miljardia euroa) ja saajien määrä (15 % väestöstä) kasvaa jatkuvasti. Yhtiöiden ja kuntien toimintaa tulee tehostaa. Varsinkin sähkön siirtoyhtiöiden valvontaa tulee kehittää. Kansanedustajilla on mahdollisuus ja erityisesti velvollisuus puuttua tähän, painottaa Savolainen.
KTI Kiinteistötieto Oy:n tekemässä vertailussa tarkasteltiin tyyppiomakotitaloa, joka on 120 neliön suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimuksen sata kuntaa edustavat 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
6 syytä rakastua saaristokaupunkiin:
1. Kaksikieliset palvelut, joihin pääsee nopeasti pettymään
2. Merellinen elämäntapa kerrostaloissa lähellä kyttääjiä ja juoruämmiä
3. Turvaton ympäristö, jossa yhteisöllisyys on hyvä veli-verkostolla
4. Mahdollisuus vain venepaikkaan
5. Ruotsinkieliset urheilu- ja kulttuuripalvelut
6. Omakotiasuminen on Paraisilla toiseksi kalleinta koko maassa
Eli ainakin kuusi hyvää syytä asua täällä ja olla tikkuna päättäjien persauksissa.