Kirkon seurakuntavaalit käydään ns. pimennetyin lyhdyin. Riviseurakuntalaisella, mikäli hän edes vaivautuu äänestämään, ei ole usein hajuakaan siitä, menikö hänen äänensä äärikonservatiivin vai mahdollisesti tarkoittamansa liberaalin hyväksi.
Niinpä viime seurakuntavaalienkin lopputulos oli, että, sopuvaalit huomioiden, vain 13,5% äänioikeutetuista seurakuntalaisista edes vaivautui äänestämään.
xxx
"Äänestäjä joutuu... tekemään valintansa pitkälti sokkona, koska hän ei voi äänestäessään varsinaisesti tietää, mitä asioita ehdokas valtuustotyössään pyrkii edistämään.
Mikäli sopuvaalien seurakuntien jäsenet huomioidaan, vaalien äänestysprosentti oli noin 13,5.
seurakuntavaalien tuloksista on vaikea muodostaa kuvaa siltä kannalta, mikä jakolinja kulloinkin voitti ja missä määrin tässä oli muutosta edellisiin vaaleihin nähden
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa keskeisin jännite kulkee ulottuvuudella konservatiivi–liberaali.
konservatiivien vahvistuminen on ollut osin seurausta liberaalien sisäisestä hajanaisuudesta johtuvasta heikommasta mobilisointikyvystä"
xxx
Tämänkin vuoksi, riviseurakuntalaisen käytännössä ainoa tapa vaikuttaa kirkkoon on erota siitä.
ttps://politiikasta.fi/seurakuntavaalit-demokratian-stressitestina/
Niinpä viime seurakuntavaalienkin lopputulos oli, että, sopuvaalit huomioiden, vain 13,5% äänioikeutetuista seurakuntalaisista edes vaivautui äänestämään.
xxx
"Äänestäjä joutuu... tekemään valintansa pitkälti sokkona, koska hän ei voi äänestäessään varsinaisesti tietää, mitä asioita ehdokas valtuustotyössään pyrkii edistämään.
Mikäli sopuvaalien seurakuntien jäsenet huomioidaan, vaalien äänestysprosentti oli noin 13,5.
seurakuntavaalien tuloksista on vaikea muodostaa kuvaa siltä kannalta, mikä jakolinja kulloinkin voitti ja missä määrin tässä oli muutosta edellisiin vaaleihin nähden
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa keskeisin jännite kulkee ulottuvuudella konservatiivi–liberaali.
konservatiivien vahvistuminen on ollut osin seurausta liberaalien sisäisestä hajanaisuudesta johtuvasta heikommasta mobilisointikyvystä"
xxx
Tämänkin vuoksi, riviseurakuntalaisen käytännössä ainoa tapa vaikuttaa kirkkoon on erota siitä.
ttps://politiikasta.fi/seurakuntavaalit-demokratian-stressitestina/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä Ruotsi edellä, sitä Suomi perässä. Tosin molemmissa maissa kirkosta eroamiselle on ymmärtääkseni samankaltaiset syyt.
"Ruotsin... kirkko ennakoi, että sen jäsenmäärä laskee alle 50 prosenttiin väestöstä viimeistään vuonna 2025.
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa jäsenennusteet ovat samansuuntaiset kuin Ruotsin kirkossa.
Ruotsissa kirkosta eronneissa nuoret aikuiset ovat edustettuina entistäkin vahvemmin.
Erityisenä piikkinä eroluvuissa näkyvät 27-vuotiaat miehet. Tämän ikäryhmän miehistä 4,7 prosenttia erosi kirkosta yhden vuoden aikana.
Ruotsin kirkko arvioi, että vuonna 2030 Ruotsissa syntyvistä 19,4 prosenttia kastetaan luterilaisen kirkon jäseniksi.
"Kun Ruotsissa kastettujen määrä putosi alle 70 prosentin, kastamattomuus alkoi kiihtyä"
Eli Suomessakin on odotettavissa, että kasteprosentti tippuu ja kirkosta eroamiset, etenkin nuorten osalta, lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla.
https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/ruotsin-kirkon-uusin-ennuste-jasenten-osuus-laskee-alle-50-prosentin-viimeistaan-vuonna-2025/