Ei ole ystäviä tai mennään muiden mukana, sillä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.
Seurakunnista haetaan turvaa
oletteelämänveruke
18351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei Porin seurakunnassa ainakaan ollut kovin turvallista
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/6dec5f9b-472f-41af-bd47-88c700ee6927_u0.shtml
Tätä rikkautta syntyy jeesustelulla.
"Jonk on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa.."
Miten turvata Jumalaan:
http://Jeesus-on-Herra.com/kasteopetukset/
Olet kellarissa turvassa.
Mitä se sulle kuuluu, kuka menee minnekin ja mistä syystä? Elät vaan omaa elämääsi ihan rauhassa.
Se seurakunnissa käynti ei ole jeesuksen palvomista vaan ihmisten laumakäyttäytymistä.
Sinulla ei ole mitään tietoa ihmisten motivaatioista. Peilaat vain muihin omaa sisäistä tyhjyyttäsi.
Uskovilla kuuluu olla seurakunta yhteys,eihän yksinäinen puukaan pala kauan, se sammuu.
Haluatte sytyttää maailman liekkeihin.
Tämä maailma onkin tulelle tallennettu,häviää lopullisesti,uskovinen valtakunta pysyy ijätä koska Jeesus on sen hallitsia.
Niin tosiaan miksi meidän tulee vatvoa toisten tekemisiä. Eläisimme vain itse Herran voitelussa ja Pyhässä Hengessä, niin hyvä tulee.
Ette tarvitse siihen rahaa ja etuja keräävää seurakuntaa.
Pittsburgin juutalaisessa seurakunnassa ei ollut kovin turvallista, kun äärioikeistolainen punaniska myös osaltaan valitsi jumalan jo aiemmin valitseman kansan.
"poliisilähteiden mukaan mies oli kävellyt synagogaan ja huutanut ”kaikkien juutalaisten on kuoltava”."
Todennäköisesti Jumala on valinnut tuon tietyn kansan tuhottavaksi, koska se on ajasta riippumatta tähtäimessä. USA on todellakin kahtia jakautunut tuon sionismin kannatuksen ja sen vastustuksen osalta.
Sitä se käsien hierominen tekee.
Sanoisin näin. Olen vakaassa uskossa Jumalaan. Tykkään käydä kirkoissa aina silloin tällöin, yleensä kun on aikaa. Nyt joku viisastelee ja sanoo että onko ajankäyttö niin paljon tärkeämpää kuin Herralle annettu aika?
Ei. Vaan en käy kirkoissa kohtaamassa Jumalaa, enkä vahvistamassa uskoani. Jumala kulkee minussa mukanani ja sitä ei tarvitse vahvistella.
Käyn kirkoissa kahvilla, kuulemassa musiikkia ja katsomassa ihmisiä.
Kirkoissa ei suinkaan ole vain hyviä ihmisiä, on myös pahoja. En voi sanoa käyväni etsimässä kaltaistani seuraa. Kun kaltaistani ei ole. Olemme kaikki erilaisia, mikä on samalla rikkaus ja köyhyys.
Olen kirkossa yksinäinen mitä ihmisiin tulee, en pidä teeskentelijöistä enkä kaipaa heidän seuraansa. Herran kanssa on hyvä olla. Ja nauttia musiikista ja kahvista.
En kaipaa uskonvouhottajia viereeni vaahtoamaan.
Jos kaipaan jotain, ehkä kaunista naista kahvia kaatelemaan.
Nyt sanot että joo joo, siinä taas nähtiin. Ei nähty. Kauneus on aina ilo silmälle ja saa hyvälle tuulelle. Ilmaista piristettä. Eikä ole sananvastaista.
Kuulut kuuluvasi johonkin ryhmään, josta saat elämän tarkoituksen.
Todellinen uskovainen asuu eristyksissä ja juttelee jumalansa kanssa.
Eli on mökkihöperö.