Työaikalakiin esitetään uutta käsitettä "kansallinen juhlapäivä". Muutos on toki periaatteellisesti kaunis, mutta käytännössä kytkös kirkkolakiin säilyy edelleen.
https://uskonnonvapaus.fi/2017/tyoaika.html#2018-05-21
https://uskonnonvapaus.fi/2017/tyoaika.html#2018-05-21
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tässä on mahdollisuuksia jatkoon. Nyt luotu uusi käsite "kansallisesta" (eikä "kirkollisesta") juhlapäivästä on mahdollista myöhemmin määritellä maallisessa laissa.
En ole muuten vieläkään nähnyt täällä kenenkään sanovan, että helatorstai on juuri hänelle tärkeä päivä, ja sen siirtäminen perjantaille olisi henkilökohtaisesti ikävää.
Kansallisen juhlapäivän käsite on mielekäs, kun se vaikuttaa esimerkiksi vaalien toimittamiseen. Jossain siis tarvitaan mielestäni määritelmä sille, onko vappu työ- vai vapaapäivä, ja sen mukaan sitten esimerkiksi koulut ovat auki tai kiinni.
Minulle on. kaveriporukan kevätpurjehdus asettuu alkamaan helatorstaina koska perjantain vapaaksi järkkääminen on silloin helpompaa kuin muina toukokuun viikkoina. :)
Toivottavasti kansallinen vapaapäivä pysyy nykyisellään. Uskontoa en tähän tarvitse.
Arvioitu esittelyviikko on tälläkin ensi viikko. Taitaa heinäkuussa va-liitto päästä naputtamaan taas muutamaakin lausuntoa.
Valmiina palveluun. Jäsenistön tuella.
Pieninä palasina maailmalla tämä sekularismi vielä etenee.
Kirkon ja valtion erottaminen isolla loikalla agandalle jo ensi vaalikaudella!
No sitten tarttis Ylikosken päästä eduskuntaan, mutta viime vaalien perusteella kannatus on täysin olematon. Vapareilla voi olla suuruudenhulluja unelmia ilman mitään reaalista pohjaa. Täyttä haihattelua koko vaparitouhu.
Ei yksi edustaja keikauta asiaa suuntaan eikä toiseen. Tässäkin tarvitaan asiapohjaista vaikuttamista kansanedustajaehdokkaisiin, jotta mahdollisimman moni on perillä asioista ja ymmärtää mikä ero on kirkollisella juhlalla ja kansallisella juhlapäivällä.
Tieysti olisi hienoa, jos muutama edustaja olisi ihan vapaa-ajattelijoiden jäsenkin. Uskontokuntiin kuulumattomien osuuskin kasvaa pikkuhiljaa, vaikka edelleen vaikuttaa olevan jossain määrin vallalla harhaluulu että hyvä kansalainen/kansanedusta on kirkon jäsen.
Mitä tarkemmin tarkoitat suuruudenhullulla unemalla? Kehityshän on säädöksissä selvästi oikeaan suuntaan, vaikkakin hidasta; viimeksi poistui ehtoollisviinin verovapaus, ja nyt otsikossakin mainittu kansallinen juhlapäivä on taas pieni askel parempaan.
Jos oikein katsoin, tämän piti olla tänään VN esityslistalla. Ja jos tulkitsen oikein sivua https://tem.fi/hankesivu/-/hankesivu/hanke?tunnus=TEM010:00/2018 niin tuo "Poistettu istuntokaudelta" voi tarkoittaa että koko juttu jää tekemättä.
"HE annetaan syysistuntokaudella." -- tästä tarkempaa tietoa kellään?
Ainakin tämä on mainittu loppuvaalikauden he-luettelossa. Etenee siis, mutta miten, se on vielä epäselvää.
Eduskunta jatkaa heti loppiaisen jälkeen pidennettyjä valtiopäiviä. Pyrkimystä hyväksyä esitykset.
Varmaankin, mutta tämä on aihe joka ehkä kaikkein todennäköisimmin viivästyy.
Vertailuna esim. eläinsuojelulaissa oltaneen yksimielisiä muutoksen tekemisestä, vaikka yksityiskohdista eri mieltä.
Tästä on HE tulossa huomenna.
Tuli. Sen mukaan mennään tältä osin työryhmän 2. esityksen mukaan. Kytkös kirkkolakiin toisaalta säilyy, toisaalta tulee käyttöön uusi termi "kansallinen juhlapäivä", joka pitää sisällään mm. helatorstain lisäksi vapun ja itsenäisyyspäivän.
Tämä on pieni askel eteenpäin.
Uutisoituna: https://uskonnonvapaus.fi/2017/tyoaika.html
Lähetekeskustelu oli. Ei mainintoja kansallisesta juhlapäivästä. Heli Karhunen (VIHR) viittasi liian laajaan uskonnollisia töitä koskevaan poikkeukseen, muuten ei uskontoviittauksia.
FB-puolella pari vapaa-ajattelijaa kysyy miksi on ylipäänsä mitään uskonnollisia juhlia.
Minusta esimerkiksi joulun muodollinen siirtäminen yleiseksi työpäiväksi (ja vapaavalintaisten lomien lisääminen vastaavasti) tuntuu pikemminkin pakkosekularisoinnilta kuin miltään järkevältä. Se, että jotain juhlaa vietetään ja moni haluaisi silloin vapaata, on nähdäkseni itsessään riittävä perustelu pitää juhla yleisenä vapaapäivänä.
Helatorstaita ei vietetä.
Pääsiäisen kiinnittäminen maalis-huhtikuun vaihteeseen (jossa se sattumoisin oli tänä vuonna) on noussut enemmän esiin Iso-Britanniassa, jossa niihin aikoihin on pidempi kevätloma oppilaitoksissa ja muutenkin. Esitimme sitä Suomeenkin, ja asia ainakin noteerattiin elämänkatsomustiedon ylioppilaskirjoituskysymyksissä pari vuotta sitten.:-)
NYT asia aktualisoituu tavallaan ensi vuonna, kun ns. pääsiäisen ajankohta on taas vaihteeksi 21.-22. huhtikuuta eli pääsiäismaanantailta on vain 8 päivää vappuaattoon. Ihan liian myöhään!
"Pääsiäisen" fiksaaminen rationaalisesti kevätpäivän tasausta seuraavaan viikonloppuun olisi järkevää vuosilepoaikojen rytmitystä ajatellen. Onko siinä niin suuri ero "teologisesti" juhannukseen, voi kysyä, sillä pidetäänhän juhannusaattoakin ensi vuonna jo 21.6. eli pari päivää ennen kirkollista aikaa.
Tekee ymmärrettävämmäksi, kun on hyvä huono esimerkki.
Luonnostelen tästä lausuntoa valiokunnalle.
Lausunto on annettu: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/10/21/kirkkolaki-irti-tyoaikalaista/
Perustuslakivaliokunnan sivulla lukee lausunnon aikataulusta "joulukuu 2018".
Sotesotesote... Se tekee tästä poikkeuksellista.
Huomenna tulee tähän viimeinen silaus eli tasavallan presidentin allekirjoitus.