Elatussopimuksessa lapsen tapaaminen
Lainaus: (URL: https://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf )
"Miten viikonloppu määritellään? Elatussopimuksessa on lapsen tapaa-
minen sovittu kuukauden ensimmäiseksi ja kolmanneksi viikonlopuksi.
Kun kuukausi katkeaa lauantain ja sunnuntain välistä, onko kyseessä
edellisen kuukauden viimeinen vai alkavan kuukauden ensimmäinen
viikonloppu?
Viikonlopulla ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Siksi sopimuksissa ei
pidä käyttää sanontaa 'kuukauden ensimmäinen viikonloppu'. "
Järkevä tapa ilmoittaa asia:
Lapsen tapaaminen sovitaan siten, että se ajoittuu lauantaille, joka on kuukauden 8-14 päivä sekä lauantaille, joka on kuukauden 22-28 päivä, siten, että tapaamisaika sisältää myös em. lauantaita seuraavan sunnuntain klo 22:00 saakka, sekä em. lauantaita edeltävän perjantain klo 18:00 alkaen.
Kannattaa myös muistaa, että juridiikassa yleisesti noudatetaan seuraavaa periaatetta:
"Epäselvä sopimus tulkitaan oikeudessa laatijansa vahingoksi eli vastapuolen eduksi".
Jos siis sopimus on laadittu johdannossa olevan epäselvän esimerkin mukaisesti, niin vastapuolen kannattaa ehdottaa asian uudelleensopimista, ja mainita, että mikäli neuvottelussa ei saada sopua aikaan, sovelletaan sopimukseen ylläolevaa juridiikassa yleisesti noudatettavaa periaatetta.
Ehkäpä tuo periaate on nimenomaan laitettu siksi, että näin pyritään ehkäisemään tai ainakin vähentämään epäpätevien juristien sähläämistä.
Lainaus: (URL: https://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja2013kokonaan.pdf )
"Miten viikonloppu määritellään? Elatussopimuksessa on lapsen tapaa-
minen sovittu kuukauden ensimmäiseksi ja kolmanneksi viikonlopuksi.
Kun kuukausi katkeaa lauantain ja sunnuntain välistä, onko kyseessä
edellisen kuukauden viimeinen vai alkavan kuukauden ensimmäinen
viikonloppu?
Viikonlopulla ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Siksi sopimuksissa ei
pidä käyttää sanontaa 'kuukauden ensimmäinen viikonloppu'. "
Järkevä tapa ilmoittaa asia:
Lapsen tapaaminen sovitaan siten, että se ajoittuu lauantaille, joka on kuukauden 8-14 päivä sekä lauantaille, joka on kuukauden 22-28 päivä, siten, että tapaamisaika sisältää myös em. lauantaita seuraavan sunnuntain klo 22:00 saakka, sekä em. lauantaita edeltävän perjantain klo 18:00 alkaen.
Kannattaa myös muistaa, että juridiikassa yleisesti noudatetaan seuraavaa periaatetta:
"Epäselvä sopimus tulkitaan oikeudessa laatijansa vahingoksi eli vastapuolen eduksi".
Jos siis sopimus on laadittu johdannossa olevan epäselvän esimerkin mukaisesti, niin vastapuolen kannattaa ehdottaa asian uudelleensopimista, ja mainita, että mikäli neuvottelussa ei saada sopua aikaan, sovelletaan sopimukseen ylläolevaa juridiikassa yleisesti noudatettavaa periaatetta.
Ehkäpä tuo periaate on nimenomaan laitettu siksi, että näin pyritään ehkäisemään tai ainakin vähentämään epäpätevien juristien sähläämistä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En ihan ymmärtänyt aloituksen merkitystä.
Tuo voi olla ihan järkevä tapa sopia tapaamisten ajankohdat ja yleensä suositellaankin, varsinkin riitaisissa eroissa sopimaan asiat yksityiskohtaisesti mutta ihminen joka ei halua riidellä tapaamisten ajankohdasta ei aloita riitaa siitä miten asia menee jos kuukausi vaihtuu kesken viikonlopun.
Toisaalta aivan hyvin kuukauden toinen ja viimeinen viikonloppu toimii tapaamissopimuksissa kun niistä sopii kaksi lastaan ajattelevaa aikuista joilla ei ole tarvetta haastaa riitaa. Lastenvalvojallakaan ei aina ohjeisteta sopimaan noin tarkasti vaan käytetään muotoa ensimmäinen ja kolmas tai parilliset tai parittomat viikonloput.
Elatukseenhan tuo asia ei sitten kuulukkaan mitenkään jos kyse on vain kahdesta viikonlopusta koska vähennys elatusapuun katsotaan vasta sitten kun luonapito käsittää enemmän kuin 7 vuorokautta kuukaudessa.
edellä mainitut ovat vain pelkkiä suosituksia, ei laki;
joka ei sido millään tavoin lapsen vanhempia- eikä
mahdollisessa vanhempien välisessä keskinäisessä-
ja vapaaehtoisessa elatussopimuksessa edes sovita
lapsen huollosta, asumisesta/ tapaamisoikeudesta.
Sosiaalitoimi/ "lastensuojelu, lastenvalvoja", kela ei
ole lapsia koskevissa sopimusasioissa asianosainen-
ja sopimusosapuoli.
Oikea määritelmä lapsen huollosta, asumisesta/
tapaamisoikeudesta, elatuksesta; lapsen luonapito/ tapaamisoikeus sovitaan alkaen vuosittain
parittomien viikkojen sunnuntaina klo 18.00, päättyen
parillisten viikkojen sunnuntaina klo 20.00. Lapsen
elatusta ei suoriteta euromääräisenä ; elatus
suoritetaan käytännössä lapsen luonapidon aikana
suhteessa 50/50 vanhempien kesken.
Jakaikki kommentoijan kirjoituksen määritelmä lapsen huollosta ja asumisesta ei ole yleisellä tasolla oikea määritelmä lapsen huollosta ja asumisesta vaan vain kirjoittajan itsensä oikeaksi määrittelemä sopimus ko. asiasta.
Hihhei kommentoijan kirjoituksen määritelmä vieraannuttaja "äidin- ja viranomaisen" lapsen huollosta ja asumisesta ei ole lainsäädännön tasolla oikea määritelmä; lapsen huollosta, asumisesta/ tapaamisoikeudesta on lainsäädännössä todettu oikea määritelmä vanhempien välisistä keskinäisistä- ja vapaaehtoisista mahdollisista sopimuksesta ko. asiasta.
Paha vain että olen lähi-isä.
ei ollenkaan paha ainakaan minulle; se on ainoastaan paha,
ettei suomessa lapsen etu- ja oikeudet molempaan vanhempaansa/ isäänsä käytännössä toteudu "viranomais-" menettelyssä vastoin lapsen omaa lausumaa- ja valehtelua tuomioistuimessa lapsen olosuhteista "viranomais-"
menettelysssä yhteistyössä vieraannuttaja äidin kanssa.
Lapsen etu on yhteishuolto, vuoroasuminen- ei elatusta. Yksinhuolto on kaikissa olosuhteissa sairautta.
Lapsen huolto ja asuminen ei mene sukupuolen mukaan.
Mitä ihmeen salaliittoteorioita sinä päässäsi kehittelet.
lapsen huoltoa, asumista/ tapaamisoikeutta, elatuksesta
koskeva asia menee vieraannuttaja "äidin- ja viranomaisen"-
siis sukupuolen mukaisesti; perättömin selvityksin, lausumin tuomioistuimessa lapsen olosuhteista luonnehäiriöisessä, narsistisessa "viranomais-" menettelyssä- "riippumattoman tuomioistuimen" kopioidessa Raision kaupungin perättömän selvityksen, lausuman sanasta sanaan omaksi
"riippumattoman tuomioistuimen" päätöksekseen ilman ainuttakaan perustetta muuttaessaan Raision kaupungin
tilalle Turun käräjäoikeus-
Eikö sen pitäisi mennä vieraannuttaja-isä kun isälle vastaat?
Eikö sen pitäisi mennä vieraannuttaja-äiti kun vieraannutetulle
isälle vastaat?
Noissa sinun vastauksissasi ei olenpäätä eikä häntää. Ehkäpä se sitten menee vieraannuttajaisältä vieraannutetulle isälle.
Noissa sinun vastauksissasi ei olenpäätä eikä häntää.
Se sitten menee vieraannuttajaäidiltä vieraannutetuille
lapsille- ja vieraannuttaja "viranomaisille"; perättömin selvityksin, lausumin mm. tuomioistuimessa lapsen
olosuhteista "viranomais-" menettelyssä.