Aluetieteen professori sanoo maakuntahallintoa Kuolonhypyksi!
"Vuosikymmenet aluehallintoa puolustanut professori menetti uskonsa hallituksen maakuntauudistukseen, tilittää blogissaan: ”Kuolonhyppy”
Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki tilittää blogissaan menettäneensä uskonsa hallituksen nykyiseen tapaan toteuttaa maakuntauudistusta.
Hän kertoo kirjoittaneensa koko aluetutkijan uransa ajan 1970-luvulta alkaen demokraattisen aluehallinnon puolesta.
– Olen kritisoinut aluehallintomme sekavuutta ja perustellut suuren selkeyttämisen tarvetta.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksella olikin Katajamäen mukaan lupaavat lähtökohdat.
– Niitä kuitenkin jäytävät keskustan maakuntamallin ja kokoomuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallin koplaus, osassa maata liian heiveröiset maakunnat ja luontaista toiminnallisuutta rikkovat maakuntarajat, erityisratkaisun puuttuminen pääkaupunkiseudulta, tietojärjestelmien integroinnin sekava valmistelu, verotusoikeuden puuttuminen maakunnilta, jonka seurauksena maakunnat ovat täysin keskushallinnon ohjauksessa eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa.
”Hätäpäissä tehdään olan takaa sopimuksia taivaita hipovia lupauksia.”
Katajamäen mukaan valtakunnallinen tavoite kolmen miljardin euron menojen hillitsemisestä aiheuttaa ainakin osassa maakuntia kestämättömän tilanteen.
– Rahoitusyhtälö on epäselvä. Maakuntien päättäjät uhkaavat joutua mahdottomaan tilanteeseen. Valtion kehysbudjetoinnin sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin; maaseudulta palvelut karkaavat lopullisesti.
– Työvoimapalvelujen siirtäminen maakuntien järjestettäväksi sirpaloi palvelut tilanteessa, jossa tarvittaisiin vahvaa työvoimapolitiikkaa, työnhakijalähtöistä kokonaispalvelua sekä monipuolista keskitettyä työmarkkinainformaatiota. Rohkenen epäillä maakuntien osaamista koordinoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta. Hätäpäissä tehdään olan takaa sopimuksia taivaita hipovia lupauksia antavien alan yritysten kanssa. Tosiasiassa työvoimapalvelut yksityistetään. Pelkään, että työmarkkinoilla ajaudutaan kaaokseen, mikäli hallituksen huonosti harkittu suunitelma toteutuu vuonna 2020.
Katajamäki kirjoittaa olleensa viime päiviin asti kuitenkin vakuuttunut, kritiikistään huolimatta, että uudistuksessa on edettävä ja hän toivoi, että maakunta- ja soteuudistus eduskunnassa hyväksyttäisiin.
– Ajauduin kuitenkin ankaraan henkiseen painiin, kun oivalsin edellä listaamieni näkökohtien olevan perustavanlaatuisia. Jouduin tunnustamaan uudistuksen olevan siinä määrin sekavuutta täynnä, etten voi sitä enää aiottuna kannattaa.
– On toteutumassa hallinnollinen salto mortale, kuolonhyppy ilman turvaverkkoa. Kanveesiin uhkaa jäädä liian monta yksin jätettyä epäselvyydessä ja voimattomuudessa sinnittelevää kansalaista.
– Tosiasiat ovat niin ilmeisiä, että hallitukselle ei olisi häpeäksi vetää takaisin esitystään. Se olisi poliittinen sankariteko. Puutteellisen ja monin osin toimimattoman uudistuksen runttaaminen väkisin läpi eduskunnassa muutaman äänen marginaalilla välittämättä seurauksista kansalaisten ja aluekehityksen kannalta olisi arvostelukyvytöntä arvovallan politiikkaa. Äänestysasetelman ongelmallisuutta korostaa sinisen tulevaisuuden virhemarginaaleja pienempi kannatus ja olematonta vähäisempi poliittinen uskottavuus, Katajamäki summaa.
Katajamäen mukaan tehty työ ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan. Hän vaatii parlamentaarista valmistelua ja listaa blogissaan 9 kohtaa, jotka siinä on otettava huomioon. Lue blogi kokonaan tästä linkistä.
Demokraatti
"Vuosikymmenet aluehallintoa puolustanut professori menetti uskonsa hallituksen maakuntauudistukseen, tilittää blogissaan: ”Kuolonhyppy”
Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki tilittää blogissaan menettäneensä uskonsa hallituksen nykyiseen tapaan toteuttaa maakuntauudistusta.
Hän kertoo kirjoittaneensa koko aluetutkijan uransa ajan 1970-luvulta alkaen demokraattisen aluehallinnon puolesta.
– Olen kritisoinut aluehallintomme sekavuutta ja perustellut suuren selkeyttämisen tarvetta.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksella olikin Katajamäen mukaan lupaavat lähtökohdat.
– Niitä kuitenkin jäytävät keskustan maakuntamallin ja kokoomuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallin koplaus, osassa maata liian heiveröiset maakunnat ja luontaista toiminnallisuutta rikkovat maakuntarajat, erityisratkaisun puuttuminen pääkaupunkiseudulta, tietojärjestelmien integroinnin sekava valmistelu, verotusoikeuden puuttuminen maakunnilta, jonka seurauksena maakunnat ovat täysin keskushallinnon ohjauksessa eikä niillä ole itsenäistä päätösvaltaa.
”Hätäpäissä tehdään olan takaa sopimuksia taivaita hipovia lupauksia.”
Katajamäen mukaan valtakunnallinen tavoite kolmen miljardin euron menojen hillitsemisestä aiheuttaa ainakin osassa maakuntia kestämättömän tilanteen.
– Rahoitusyhtälö on epäselvä. Maakuntien päättäjät uhkaavat joutua mahdottomaan tilanteeseen. Valtion kehysbudjetoinnin sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin; maaseudulta palvelut karkaavat lopullisesti.
– Työvoimapalvelujen siirtäminen maakuntien järjestettäväksi sirpaloi palvelut tilanteessa, jossa tarvittaisiin vahvaa työvoimapolitiikkaa, työnhakijalähtöistä kokonaispalvelua sekä monipuolista keskitettyä työmarkkinainformaatiota. Rohkenen epäillä maakuntien osaamista koordinoida työvoimapalvelujen kokonaisuutta. Hätäpäissä tehdään olan takaa sopimuksia taivaita hipovia lupauksia antavien alan yritysten kanssa. Tosiasiassa työvoimapalvelut yksityistetään. Pelkään, että työmarkkinoilla ajaudutaan kaaokseen, mikäli hallituksen huonosti harkittu suunitelma toteutuu vuonna 2020.
Katajamäki kirjoittaa olleensa viime päiviin asti kuitenkin vakuuttunut, kritiikistään huolimatta, että uudistuksessa on edettävä ja hän toivoi, että maakunta- ja soteuudistus eduskunnassa hyväksyttäisiin.
– Ajauduin kuitenkin ankaraan henkiseen painiin, kun oivalsin edellä listaamieni näkökohtien olevan perustavanlaatuisia. Jouduin tunnustamaan uudistuksen olevan siinä määrin sekavuutta täynnä, etten voi sitä enää aiottuna kannattaa.
– On toteutumassa hallinnollinen salto mortale, kuolonhyppy ilman turvaverkkoa. Kanveesiin uhkaa jäädä liian monta yksin jätettyä epäselvyydessä ja voimattomuudessa sinnittelevää kansalaista.
– Tosiasiat ovat niin ilmeisiä, että hallitukselle ei olisi häpeäksi vetää takaisin esitystään. Se olisi poliittinen sankariteko. Puutteellisen ja monin osin toimimattoman uudistuksen runttaaminen väkisin läpi eduskunnassa muutaman äänen marginaalilla välittämättä seurauksista kansalaisten ja aluekehityksen kannalta olisi arvostelukyvytöntä arvovallan politiikkaa. Äänestysasetelman ongelmallisuutta korostaa sinisen tulevaisuuden virhemarginaaleja pienempi kannatus ja olematonta vähäisempi poliittinen uskottavuus, Katajamäki summaa.
Katajamäen mukaan tehty työ ei ole kuitenkaan mennyt hukkaan. Hän vaatii parlamentaarista valmistelua ja listaa blogissaan 9 kohtaa, jotka siinä on otettava huomioon. Lue blogi kokonaan tästä linkistä.
Demokraatti
Vastaukset 2
Vanhimmat
Keskusta on tunnetusti tyhmä puolue.
Keskustan ainoa älykås politikko on lyöty maanrakoon,
Paavo Väyrynen,
Kkeskustan politiikka onkin sen näköstä, vahingontekoa koko Suoemen kansalle,
Keskusta on kansalaisistaan piitaamaton puolue!
Sipilä hoitaa vain perheensä talousasioita.
hyvä nousukausi, nyt sitten edessä laskukausi.