"Päijäthämäläinen naisen omistama 14-vuotias tiibetinspanieli oli jo vakavasti sairas, mutta omistajalla ei ollut rahaa toimittaa eläintään lopetettavaksi. Hän oli hakenut sosiaalihuollosta rahaa eläimen kärsimysten lopettamiseksi ja sen toimittamiseksi eläinlääkärille. Nainen esitti 550 euron vaatimuksen, mutta sosiaalihuolto ei toimeentulotukea myöntänyt. Myöhemmin oikeudessa tuli ilmi, että sosiaalihuolto piti summaa liian suurena.
Sosiaalitoimi ilmoitti kuitenkin viranomaisille, ja valvontaeläinlääkäri lopetti koiran kärsimykset.
Vaikka sosiaalitoimi ei rahaa antanutkaan toimivat yhteiskunnan koneistot. Valvontaeläinlääkäri teki koiran huonosta hoidosta Hämeen poliisille rikosilmoituksen sen jälkeen kun koira oli lopetettu.
Poliisi teki esitutkinnan. Omistaja kiisti syyllistyneenä rikokseen. Hän kertoi, ettei tarkoituksena ollut tuottaa koiralle kärsimystä.
Nainen todettiin syylliseksi eläinsuojelurikokseen, kun hän aiheutti sairaalle koiralleen tarpeettomasti kärsimystä, kipua ja tuskaa.
Vaikka nainen todettiin syylliseksi, jätti oikeus hänet tuomitsematta rikokseen. Syyttäjä vaati naiselle 15 päiväsakon rangaistusta.
Käräjäoikeuden mukaan naisen syyllisyys oli riidaton, mutta teko oli vähäinen, koska hän oli yrittänyt saada koiraa lopetettavaksi ja sen vuoksi nainen selvisi ilman rangaistusta."
Yhteiskunnan rattaat vaativat mittavasti verovaroja pyöriäkseen mm. kuvatunlaisten tapausten hoitamisessa.
Järjenkäyttö ei ole sallittua vaan pääasia on pykälänikkarien ja virastomaakarien työllistäminen.
Koko em. ruljanssi tuli yhteiskunnalle maksamaan todennäköisesti vähintään kymmenkertaisesti alkuperäiseen koiranomistajan esittämään summaan, jolla asia olisi saatu hoidettua inhimillisesti.
Sosiaalitoimi ilmoitti kuitenkin viranomaisille, ja valvontaeläinlääkäri lopetti koiran kärsimykset.
Vaikka sosiaalitoimi ei rahaa antanutkaan toimivat yhteiskunnan koneistot. Valvontaeläinlääkäri teki koiran huonosta hoidosta Hämeen poliisille rikosilmoituksen sen jälkeen kun koira oli lopetettu.
Poliisi teki esitutkinnan. Omistaja kiisti syyllistyneenä rikokseen. Hän kertoi, ettei tarkoituksena ollut tuottaa koiralle kärsimystä.
Nainen todettiin syylliseksi eläinsuojelurikokseen, kun hän aiheutti sairaalle koiralleen tarpeettomasti kärsimystä, kipua ja tuskaa.
Vaikka nainen todettiin syylliseksi, jätti oikeus hänet tuomitsematta rikokseen. Syyttäjä vaati naiselle 15 päiväsakon rangaistusta.
Käräjäoikeuden mukaan naisen syyllisyys oli riidaton, mutta teko oli vähäinen, koska hän oli yrittänyt saada koiraa lopetettavaksi ja sen vuoksi nainen selvisi ilman rangaistusta."
Yhteiskunnan rattaat vaativat mittavasti verovaroja pyöriäkseen mm. kuvatunlaisten tapausten hoitamisessa.
Järjenkäyttö ei ole sallittua vaan pääasia on pykälänikkarien ja virastomaakarien työllistäminen.
Koko em. ruljanssi tuli yhteiskunnalle maksamaan todennäköisesti vähintään kymmenkertaisesti alkuperäiseen koiranomistajan esittämään summaan, jolla asia olisi saatu hoidettua inhimillisesti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja jos minua olisi pyydetty niin olisin nasauttanut napin piskille ohtaan ilman melekein ilmaseksi taikka tuon loppu osan muodossa