Olet vieläkin ajatuksissani...

Olimme yhdessä miltei 16 vuotta. Sinä lähdit, enkä edelleenkään tiedä todellista syytä.
Sanoin aina, että jos lähdet niin takaisin ei ole paluuta. Pidän siitä edelleenkin kiinni, sillä olen oppinut näkemään nyt vuosia eromme jälkeen sinun todellisen luonteesi. Olet narsistinen ja valehteleva, uskoin aina sinua, olin sinisilmäinen. Sinä petit minua :(

Miksi vieläkin siis muistelen sinua? Eikö olisi aika jo unohtaa?

Kasvoimme ehkä liikaakin yhteen.... koen, että petollisuudestasi huolimatta meillä oli jotain sellaista jota en voi enää uudessa suhteessa saada... ehkä se johtuu siitä, kun aloimme seurustella niin varhaisessa vaiheessa ja olimme yhdessä niin pitkään.

Kaipaan sinua joka olit joskus kauan ennen eroamme... ehkä ennen kuin menimme naimisiinkin...
Tämän päivän sinua en halua enkä kaipaa, mutta sitä entistä minääsi kyllä.

Annan eromme sinulle anteeksi, koska sinä et arvostanut minua tarpeeksi, et ollut minulle kyllin hyvä. En tajunnut sitä silloin, mutta tajuan sen nyt, kun olen päässyt eteenpäin ja elämäni toi eteeni aivan toisenlaisen puolison joka poikkeaa sinusta täysin.

Silti ajattelen mennyttä.... ehkä sitä ei saa koskaan pois minusta.... se on jäänyt kuin polttomerkkinä...
2367
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Oletko N nainen ja kirjoitat J.A- miehelle (Turku) ? Jos olet, haluan keskustella kanssasi

Äänestä
  • En kirjoittanut sinulle :/

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Freija2017 kirjoitti:

Olimme yhdessä miltei 16 vuotta. Sinä lähdit, enkä edelleenkään tiedä todellista syytä.
Sanoin aina, että jos lähdet niin takaisin ei ole paluuta. Pidän siitä edelleenkin kiinni, sillä olen oppinut näkemään nyt vuosia eromme jälkeen sinun todellisen luonteesi. Olet narsistinen ja valehteleva, uskoin aina sinua, olin sinisilmäinen. Sinä petit minua :(

Miksi vieläkin siis muistelen sinua? Eikö olisi aika jo unohtaa?

Kasvoimme ehkä liikaakin yhteen.... koen, että petollisuudestasi huolimatta meillä oli jotain sellaista jota en voi enää uudessa suhteessa saada... ehkä se johtuu siitä, kun aloimme seurustella niin varhaisessa vaiheessa ja olimme yhdessä niin pitkään.

Kaipaan sinua joka olit joskus kauan ennen eroamme... ehkä ennen kuin menimme naimisiinkin...
Tämän päivän sinua en halua enkä kaipaa, mutta sitä entistä minääsi kyllä.

Annan eromme sinulle anteeksi, koska sinä et arvostanut minua tarpeeksi, et ollut minulle kyllin hyvä. En tajunnut sitä silloin, mutta tajuan sen nyt, kun olen päässyt eteenpäin ja elämäni toi eteeni aivan toisenlaisen puolison joka poikkeaa sinusta täysin.

Silti ajattelen mennyttä.... ehkä sitä ei saa koskaan pois minusta.... se on jäänyt kuin polttomerkkinä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu