Myynnissä on taajamassa sijaitseva tontti, jossa kartan mukaan kirjaimet AO. onko kyseiselle, yksityisen kauppaamalle tontille rakennusvelvoite, kuten kaupungin kauppaamille? Pitäisikö asian tulla ilmi myynti-ilmoituksesta?
Tontin myynti.ilmoituksessa ei näy rakentamisvelvo
njäpsg
112106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei ole rakentamisvelvoitetta, eikä ole välttämätöntä tuoda esille myynti-ilmoituksessa. Yksityisten välisissä kaupoissa toimitaan näin.
Kiitos, mutta muistelen, että aikonaan tällainen rakentamisvelvoite oli. Naapureilta kuulin aikoinaan, että jopa perintötontille oli rakentamismääräys. Ovathan säädökset voineet muuttuakkin vuosikymmenten saatossa?
Mikset aloittaja viitsi googlata oikeaa tietoa kuin täällä vanhoja muistella??
Kuntien ja kaupunkien myymillä tonteilla on usein aikaan sidottu rakentamisvelvoite. Jos tontti on alunperin kunnalta, velvoite siirtyy.
AO on kaavamerkintä, AO = Erillispientalojen alue. Yleensä lisämerkkinä on numero kertomassa kerrosten lukumäärää.
"Oikea" kerrosten lukumäärä taas riippuu kaavan iästä. Ns. vanha kaava mahdollistaa maanpäällisen kellarin rakentamisen, uusi kaava ei. Tällä taas on merkitystä vain siellä, missä tonttimaa on kallista.
Kunta voi "pakottaa" rakentamaan korottamalla rakentamattoman maan kiinteistöveroa. Asuntotarkoitukseen kaavoitetulle rakentamattomalle rakennuspaikalle kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen, muita kiinteistöveroprosentteja korkeamman veroprosentin. Veroprosentin on oltava vähintään 1,00 ja enintään 3,00.
Ei pidä paikkansa. Päivitä toki tietosi vuoteen 2017.
Riippuu kokonaan siitä, minkä verovuoden prosentteja tarkastellaan.
Vuoden 2017 verotuksessa prosentit ovat välillä 2 - 6 .
Eikä nuo korotukset tuohon jää.
Ei pidä paikkansa tuokaan ajatus. Perehdy asiaan, tutki, mieti ja sovella oppimaasi. Sitten vasta somettamaan.
=> Perehtymisenpaikka, juu aloita perehtyminen tuosta:
Laki
kiinteistöverolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kiinteistöverolain (654/1992) 11 §:n 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 12 a §:n 1
momentti, 12 b § ja 13 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1291/2015, seuraavasti:
11 §
Yleinen kiinteistöveroprosentti
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan tämän lain mukaan
veronalaisiin kiinteistöihin, jollei 12, 12 a, 12 b, 13, 13 a tai 14 §:stä muuta johdu. Yleiseksi
kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 1,80.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
12 §
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti
Pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi kunnanvaltuusto
määrää vähintään 0,41 ja enintään 0,90.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
12 a §
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti
Kunnanvaltuusto voi määrätä erikseen 2 momentissa tarkoitetun rakentamattoman rakennuspaikan
veroprosentin, joka on vähintään 2,00 ja enintään 6,00.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
12 b §
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti eräissä kunnissa
Poiketen siitä, mitä 12 a §:n 1 momentissa säädetään, Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään,
Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon,
Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kunnanvaltuustojen on määrättävä rakentamattomalle rakennuspaikalle
veroprosentti, joka on vähintään 3,00 prosenttiyksikköä kunnanvaltuuston määräämää
yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi
voidaan määrätä kuitenkin enintään 6,00
Hyvässä viestinnässä tärkeää on, että asia tulee ymmärretyksi. Tässä auttaa lyhyet, selkeät lauseet. Kysymysten avulla saa myös helposti selville, ymmärsikö viestin vastaanottaja asian. Huomaavaista on myös kuunnella tahdikkaasti mitä puhuteltava ajattelee. Siis osoitetaan aitoa kiinnostusta puhuteltavaa/viestin vastaanottajaa kohtaan. Sen sijaan kuivien lakipykälien luetteloinnilla vastaanottaja menettää nopeasti mielenkiinnon ja näin viesti menee hukkaan. Edelliselle viestijälle sanonkin, yritä uudestaan. Keskity ja syvenny sanomaasi. Uskon tämän auttavan sanomasi ymmärtämisessä. Lopuksi vielä, älä ole niin hyökkäävä ja aggressiivinen viestijä.
=>Tehokasviestintä
Hyvä viestijä on myös vaatimaton. Ei johdattele huomiota itseensä esim. prosenttilukujen avulla pönkittääkseen omaa egoaan. Sen sijaan hän on nöyrä, ja aidosti kiinnostunut puhuteltavasta. Onpa toimittaja sitten pää- tai sivuammatti ko. henkilön kohdalla, tällaiset seikat kannattaa ottaa huomioon viestinnässä. Näin sanomasi tulee paremmin ymmärretyksi ja hyödyttää vastaanottajaa.