Olen varannut tunnin session ADHD/ADD-diagnostiikkaa tekevältä psykiatrilta yksityiseltä puolelta. Voisiko joku kertoa, mitä siellä tapahtuu? Lääkäri kyselee vaivat, ja sitten käydään läpi elämänhistoria, lähisuvun mahdolliset ADHD:t jne.?
Kiinnostaisi myös tietää, miten hyvin suomalaiset psykiatrit yleisesti ottaen pysyttelevät kärryillä aikuisten ADHD-tutkimuksen uusissa tuulissa? Olen varsinkin julkiselta puolelta lukenut kauhutarinoita, joissa (terveyskeskus)lääkäri on hädin tuskin hyväksynyt ADHD:n olemassaoloa ylipäätään, ja vartin session lopuksi on ehkä mätkäisty mielialalääkeresepti kouraan "depression" hoitoon. Ja mahdollisesti vielä syytetty työttömyyttä vaivojen syyksi.
Oireeni ovat osittain epätyypillisiä perinteisen kriteeristön mukaan, joskin kaikki netistä löytyvät testit antavat silti säännönmukaisesti "diagnoosiksi" vähintään jossain määrin haittaa aiheuttavan ADHD:n. Tunteidenhallinan ongelmat (deficient emotional self regulation, DESR) on vasta viime vuosina tunnistettu olennaiseksi osaksi ADHD:ta, ja ilmeisesti osa lääkäreistä on näistä tutkimustuloksista epätietoisia ja pitävät oireita toissijaisina oheisvaivoina impulsiivis-hyperaktiivisuuteen ja tarkkaamattomuuteen verrattuna.
Kiinnostaisi myös tietää, miten hyvin suomalaiset psykiatrit yleisesti ottaen pysyttelevät kärryillä aikuisten ADHD-tutkimuksen uusissa tuulissa? Olen varsinkin julkiselta puolelta lukenut kauhutarinoita, joissa (terveyskeskus)lääkäri on hädin tuskin hyväksynyt ADHD:n olemassaoloa ylipäätään, ja vartin session lopuksi on ehkä mätkäisty mielialalääkeresepti kouraan "depression" hoitoon. Ja mahdollisesti vielä syytetty työttömyyttä vaivojen syyksi.
Oireeni ovat osittain epätyypillisiä perinteisen kriteeristön mukaan, joskin kaikki netistä löytyvät testit antavat silti säännönmukaisesti "diagnoosiksi" vähintään jossain määrin haittaa aiheuttavan ADHD:n. Tunteidenhallinan ongelmat (deficient emotional self regulation, DESR) on vasta viime vuosina tunnistettu olennaiseksi osaksi ADHD:ta, ja ilmeisesti osa lääkäreistä on näistä tutkimustuloksista epätietoisia ja pitävät oireita toissijaisina oheisvaivoina impulsiivis-hyperaktiivisuuteen ja tarkkaamattomuuteen verrattuna.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.