Elikkä siis mun pappa kuoli syöpään vähän yli kuukaus sitte. Oon nyt viimeset kaks vuotta ollut mummolassa, koska en viihdy kotona ja mummola on 3km päästä kotoo. Tää on ollu mulle ihan sairaan raskasta aikaa, koska oon ollut täällä silloin ku mummolle ilmotettiin, että pappa kuollu saattohoidossa. Mun ei tarvinu tietenkää seuraavana päivänä mennä kouluun. Hautajaiset oli kaks viikkoo sit ja siel kyl itkin paljon. Tällainen teksti tuli nyt kirjotettua tänne ja en oo mikää paras kirjottamaan/artikuloimaan asioita. (:
Pappa kuoli ):
viistoistavee
5797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ikävää, että olet menettänyt pappasi.
Voit jutella papastasi yleensä ja tapahtuneesta mummusi kanssa. Kannattaa jutella myös muiden läheisten kanssa sekä ystävien kanssa.
Suru kestää aikansa ja vähitellen se muuttaa muotoaan. Se on myös aaltoilevaa ja tuntuu välillä suuremmalta ja välillä pienemmältä.
Kannattaa tehdä sellaisia asioita, joista tykkäät. En tiedä, mistä tykkäät, mutta minä liikkuisin paljon luonnossa, lukisin kirjoja, kirjoittaisin päiväkirjaa, valokuvaisin ja tapaisin ystäviäni. Jotkut muut asiat voivat olla sinulle tärkeitä. Voit kokeilla myös uusia asioita.
Otan osaa suruusi lapsikulta ❤️❤️ Hyvä kun kirjoitit, kirjoittaminen purkaa mieltä.
Kiitos lohduttavista sanoista<3 tv. keskustelun aloittaja
Otan osaa. Ei kukaa ihmine ansaitse saada syöpää.
Se on minä joka kirjoitan myöhään mutta otan osaa.. Mun pappani kuoli eilen aamuyöllä äitini syntymäpäivänä. Mamma itkee ja kaikki itkee. Pelkään sairaasti hautajaisia