Kannattaako opiskella enää kirurgiksi, koska on jo tekoäly joten vieköhänse kaikki kirurgien työt!?
Kannattaako opiskella enää kirugiksi? (Tekoäly)
Huolestunut123
8291
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sissisodan taitoja kannattaa opiskella. Niistä on suuri ilo ja apu kun taistelua ylivallan ottaneita robotteja vastaan käydään.
Meinaat niitä jollottavia ja kauloja katkovia robotteja?
Vaikka tekoäly olisi kuinka kehittynyt, niin kannattaa osata tehdä asiat myös käsin, koska joskus voi tulla palvelunestohyökkäyksiä, jolloin elektroniset laitteet eivät toimi. Pätee kaikille aloille. Jostain luin, että on teoreettisesti mahdotonta kehittää tietokonetta, joka olisi immuuni palvelunestohyökkäyksille. Tosin joltain verkkosivuilta luettu väite ei ole kaikkein luotettavin lähde.
Ei kai kirurgiohjelmaa kannata nettiselaimesta käsin ajaa.
Jaa. Tämän mukaan dataa voitaisiin siirtää myös sähköverkon kautta, https://security.stackexchange.com/questions/104304/can-one-steal-data-using-electric-wire . Eli kai teoriassa kaikkiin sähköverkossa oleviin laitteisiin voidaan hyökätä. Vai tehdäänkö akkukäyttöisiä kirurgirobotteja?
Koneet saavuttavat nopeammin ihmisen juuri älyllisesti kuin fyysisen suorituskyvyn osalta. Onkohan vieläkään saatu konetta noukkimaan edes kynää pöydältä.
Sopiva fyysinen elementti työssä on paras turva tekniikan kehittyessä. Robotit eivät pitkään aikaan tule vaikkapa tekemään koteihin putkiremontteja tai ottamaan mellastavia lapsia niskasta kiinni kouluissa.
"Koneet saavuttavat nopeammin ihmisen juuri älyllisesti kuin fyysisen suorituskyvyn osalta. Onkohan vieläkään saatu konetta noukkimaan edes kynää pöydältä."
Laskenta-algoritmit on huomattavasti yksinkertaisempia ohjelmoida laitteeseen kuin ympäristön hahmotustehtävät. Tästä johtuu tuo mainitsemasi ero.
Mitä sitten varsinaiseen älyyn tulee, niin tärkeää on kyetä erottamaan aito älyllinen kapasiteetti jostakin algoritmin ajamisesta.
Kone itse ei ole keksinyt mitään ja se ei ole ohjelmoinut mitään (jollei sitä myöhemmissä vaiheissa ole ohjelmoitu generoimaan jotakin ohjelmakoodia ohjelmoijan etukäteen määräämällä tavalla, jolloin siinäkin tapauksessa varsinainen ohjelmoija onkin edelleen se älyllä varustettu tietoinen ohjelmoija). Kone ei ole spontaanisti keksinyt ohjelmaansa jolla se voi ratkaista jonkin tehtävän. Koneen ymmärrys ajettavasta tehtävästä on luultavasti täsmälleen samalla tasolla kuin leivänpaahtimen ymmärrys syötävän leivän paahtamisesta tai kumisaappaan ymmärrys jalkojen suojauksesta vedeltä kävellessä.
Tehtävän ratkaisemiseen vaadittava äly onkin yllättäen ihmisellä, joka keksii algoritmisen ratkaisun ongelmaan ja osaa koodata sen sitten älyllään suunnittelemalle koneelle älyllään kehittämällä ohjelmointikielellä. Koneella tuskin on minkäänlaista aavistuksen pihaustakaan olemassaolostaan tai algoritmeista, joita siinä ajetaan, tai bittien merkityksestä, jotka siinä vilisevät, tai tavoitteista ja ongelmanasetteluista, joita siihen aikaansaadulla bittien vilinällä pyritään ratkaisemaan. Sillä tuskin on haisuakaan tehtävistä, joita se on pantu suorittamaan, tai siitä, että sillä ylipäätään ratkaistaan joitakin tehtäviä, tai siitä, että mitään tehtäviä ylipäätään on olemassa,
Se on hieno se kirurgisimulaattori josta tehtyjä videoita on youtubessakin.