Ilmatieteen laitoksen siirto Sodankylään saa lisää kannatusta. Realismin palautus Suomen ilmastokeskusteluun ja tieteen palautus lämpenemissaarnan tilalle on eräs siirtoperusteista.
Edes metrisen hangen lapioiminen Sodankylässä ei palauta tolkkua aikanaan poliittisesti (vihr) valittuun laitoksen johtajaan, messiaanisen lämpenemissaarnaajaan.
Tämä aikoo edelleen mitata lämpenemistä punavihreässä kuplassaan, siis Kaisaniemessä (ainoa mittauspiste vuosikymmenten ajan) ja Viikin pelloilla.
Tilalle tulkoon tiedemies/nainen. Nykyinen siirtyköön takaisin puoluepolitiikkaan, epäilemättä viherpunikkina.
Ilmasto vaihtelee. Tuskin on vaihtelu loppunut, mutta tiede ei todellisuudessa tiedä edes seuraavan oleellisen muutoksen suuntaa.
Jos aikaisempia tutkittu ennakkoluuloja varoen, ymmärrettäisiin nykytilannekin paremmin.
On jäänyt vähäiselle tarkastelulle (vain yhtenä esimerkkinä) vaikkapa 1930-luvun loppupuolen maamme ilmaston voimakas lämpeneminen (etenkin kesät): Mikä sen aiheutti ja mikä sen äkisti käänsi ennätyskylmyydeksi, joka kevätkesällä 1942 johti lähes nälänhätään, ja olisikin aiheuttanut nälänhädän ilman Saksan massiivisia viljatoimituksia.
Ilmaston kylmeneminen on hyytävä uhka Suomelle. Etenkin kun kylmeneminen tapaa olla voimakkaampaa ja nopeampaa kuin saarnojen lämpeneminen.
Tartteis varmaan tehdä, ei tehdä jotain, vaan tehdä oikeita asioita.
Edes metrisen hangen lapioiminen Sodankylässä ei palauta tolkkua aikanaan poliittisesti (vihr) valittuun laitoksen johtajaan, messiaanisen lämpenemissaarnaajaan.
Tämä aikoo edelleen mitata lämpenemistä punavihreässä kuplassaan, siis Kaisaniemessä (ainoa mittauspiste vuosikymmenten ajan) ja Viikin pelloilla.
Tilalle tulkoon tiedemies/nainen. Nykyinen siirtyköön takaisin puoluepolitiikkaan, epäilemättä viherpunikkina.
Ilmasto vaihtelee. Tuskin on vaihtelu loppunut, mutta tiede ei todellisuudessa tiedä edes seuraavan oleellisen muutoksen suuntaa.
Jos aikaisempia tutkittu ennakkoluuloja varoen, ymmärrettäisiin nykytilannekin paremmin.
On jäänyt vähäiselle tarkastelulle (vain yhtenä esimerkkinä) vaikkapa 1930-luvun loppupuolen maamme ilmaston voimakas lämpeneminen (etenkin kesät): Mikä sen aiheutti ja mikä sen äkisti käänsi ennätyskylmyydeksi, joka kevätkesällä 1942 johti lähes nälänhätään, ja olisikin aiheuttanut nälänhädän ilman Saksan massiivisia viljatoimituksia.
Ilmaston kylmeneminen on hyytävä uhka Suomelle. Etenkin kun kylmeneminen tapaa olla voimakkaampaa ja nopeampaa kuin saarnojen lämpeneminen.
Tartteis varmaan tehdä, ei tehdä jotain, vaan tehdä oikeita asioita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.