Haluaisin herättää keskustelun tästä aktuellista aiheesta.
HS:ssa tänään:
"Jääskeläinen sanoi jutussa, että nuorilla on valistuneita ajatuksia, mutta ajatusten esittäminen ei onnistu, kun äidinkieli ei ole hallussa.
Siis hetkinen.
Eikö ajatus ole kielellinen konstruktio?
Miten kenelläkään voi olla ajatuksia – fiksuista ja valistuneista ajatuksista puhumattakaan – ellei äidinkieli häneltä suju? Miten kukaan voi tietää toisen päässä olevista ajatuksista, jos niitä ei ilmaista kielellisesti joko puhuen tai kirjoittaen?
Lukemisharrastuksen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Lukeminen kehittää kieltä ja saattaa parhaimmillaan johtaa jopa ajatusten syntymiseen."
Sakari Valtiala.
HS:ssa tänään:
"Jääskeläinen sanoi jutussa, että nuorilla on valistuneita ajatuksia, mutta ajatusten esittäminen ei onnistu, kun äidinkieli ei ole hallussa.
Siis hetkinen.
Eikö ajatus ole kielellinen konstruktio?
Miten kenelläkään voi olla ajatuksia – fiksuista ja valistuneista ajatuksista puhumattakaan – ellei äidinkieli häneltä suju? Miten kukaan voi tietää toisen päässä olevista ajatuksista, jos niitä ei ilmaista kielellisesti joko puhuen tai kirjoittaen?
Lukemisharrastuksen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Lukeminen kehittää kieltä ja saattaa parhaimmillaan johtaa jopa ajatusten syntymiseen."
Sakari Valtiala.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nooo, ehkä se ei nyt ihan älykkyyttä lisää mutta helpottaa kommunikointia ihmisten kanssa suuressa määrin. Kommunikointi on haastava laji, sitä voisi kielellinen osaaminen helpottaa huomattavasti eikä silti mikään verbaalinen ihme tarvitsisi olla.