Mitä hyötyä entisajan linnoilla oli vihollisen torjunnassa? Vihollinenhan voi tulla maahan ja jättää linnoja vartioivat sotilaat nääntymään sinne nälkään ja sen jälkeen ottaa se haltuunsa.
Miksi linnoja rakennettiin?
KysynysLinnoista
12470
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Jakob De la Gardie Novgorotissa.
"Lähti suvi, lähti talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko".
Silloin sotilasoperaatiot olivat usein vuosien pituisia ja joskus linnojen valloitus edellytti pitkää piiritystä. Selustaan ei kuitenkaan uskallettu jättää tuoreita asevoimia ja siksi alueen haltuunottamiseksi linnat piti vallata.
Entä jos hyökkääjä olisi jättänyt linnan huomiotta - siis jättänyt sotilaineen nääntymään ja olisi vaan valloittanut maan. Eihän se kourallinen vihollissotilaita, jotka olisivat jossakin vaiheessa lähteneet linnasta liikkeelle (kun ruoka loppuu ym) olisi voinut tilanteelle enää mitään.
Linnoissa oleva sotavoima oli silloin merkittävä suhteessa valoittaja-armeijaan. Linnojen ulkopuolella oli talonpoikia ja kaupunkilaisia, mutta linnat sijaitsivat aina alueen tärkeimmissä solmukohdissa. Erittäin harvaan asutun maaseudun haltuunotto tuskin kykenee edes elättämään valloittaja-armeijaa ja jos joukot lähtevät linnojen ympäriltä, on taas puolustajan sotavoimilla vapaus toimia.
Kukkaan kenraali ei jätä vihollisen ammattiarmeijaa selustaansa.
Ei linnoja voi noin vain jättää huomiotta. Toki ne voi saartaa ja näännyttää, mutta se sitoo joukkoja ja vihollinen voi iskeä muilla joukoilla piirittäjien kimppuun. Toki linnoilla oli myös asemansa hallinnon keskuksina.
Katso vaikka Turun linnaa. Se on Aurajoen suulla, eikö hyökkääjä voi huoltaa joukkoja jokea pitkin valloittamatta linnaa.
Sama kun kysyisi, että miksi ei tehdä nykyään niin, että jätetään sotilastukikohdat vaan huomiotta niin eikö se olisi helppo hyökätä.
"Sama kun kysyisi, että miksi ei tehdä nykyään niin, että jätetään sotilastukikohdat vaan huomiotta niin eikö se olisi helppo hyökätä."
Ei sentään ihan sama. Linnassa oleskelevien sotilaiden taistelukyky ja turvassa pysyminen perustui siihen, että pysyvät linnassa tykkiensä takana. Sotilastukikohta taas on vaan majapaikka liikkuvalle sotilakalustolle.
Osattiin sitä ennenkin liikkua, aika varmasti. Amerikankin löysivät ja muuta sellaista. Helposti vaan vähätellään entisiä aikoja. Yritäpä rakentaa laadukas pyramidi.
- Miksi rakennettiin kaupungin muureja ?? - muurit on kova sana vielä tänäänkin ja muurien renessanssi on ihan tulevaisuutta , ainakin trumpin mielestä.
Jotakin estettä tarvitaan, jos halutaan estää ihmismassojen liikettä. Eurooppahan ei nyt niin tee ja lopputulos jää nähtäväksi. Hyvin synkkiäkin ennusteita on:
https://vaestotiede.wordpress.com/2015/12/01/prof-heinsohn-maahanmuuttajien-vyory-lopettaa-euroopan-vuoteen-2050-mennessa/
- Täyttä asiaa , -siis valkoinen eurooppalainen rotu on weg 40 vuodessa , eikä sitä pelasta edes akateeminen korkea koulutus , eikä kristinusko - mustat afrikkalaiset ja arabit vyöryvät ylitsemme kuin nälkiintyneet barbaarit ja jäämme vääjäämättä jalkoihin ja vielä elätämme heidät , ehkä he säästävät muutaman valkoisen orjiksensa.
Täyttäasiaa on ,meinaan, olen seurannut jo lähes 50 vuotta, kuinka pieni ruotsalainen pikkukaupunki on muuttunut tässä ajassa , -kohta saa hakea valkoista lajitoveria siitä tummasta laumasta siinä kaupungissa.
Linnat ja varuskunnat ovat muinaismuistojen suojelua varten. Näin ajatteli ilmeisesti muinais-puolustusministerimme Wallin, joka poisti varuskunnat itärajalta, mutta jätti Dragsvikin muinaispakkoruåtsia puolustamaan.