Rakastuimme erään naisen kanssa n. 1,5 vuotta sitten. Homma eteni on/off-tyyppisesti, välillä toinen vei ja toinen jarrutteli. Järkeni käskee paeta naisen luota, tunteeni sanovat muuta.
Aluksi kaikki vaikutti kivalta. Sitten kun aloin rakastumaan häneen ja hän koki minun olevan luottamuksen arvoinen, hän kertoi sellaisia asioita menneisyydestään, jotka saavat heikkohermoisemman pois raiteiltaan. Suurin osa miehistä olisi jättänyt jutun siihen.
Tunsin syyllisyyttä omasta hylkäämisreaktiostani ja toisaalta oli hienoa, että hän kykeni luottamaan minuun. Rakkauteni muuttui kaksijakoiseksi, toisaalta rakastin häntä kuin haluaisin viettää loppuelämän hänen kanssaan, toisaalta se loppuelämä ei ehkä olisi kovin mielekäs ja varmasti erittäin repivä.
Nainen on ns. villi tapaus ja aika tuuliviirimäinen. Suruun ja iloon juodaan, huonona päivänä petetään ja hyvänä sovitaan. Ratkaisut ovat aina nopeita ja isoja. Emme ole enää kovin nuoria ja päätäni huimaa tämä käsittämätön tahti jolla elämä pitäisi elää ja kaikki kokea.
Aluksi kaikki vaikutti kivalta. Sitten kun aloin rakastumaan häneen ja hän koki minun olevan luottamuksen arvoinen, hän kertoi sellaisia asioita menneisyydestään, jotka saavat heikkohermoisemman pois raiteiltaan. Suurin osa miehistä olisi jättänyt jutun siihen.
Tunsin syyllisyyttä omasta hylkäämisreaktiostani ja toisaalta oli hienoa, että hän kykeni luottamaan minuun. Rakkauteni muuttui kaksijakoiseksi, toisaalta rakastin häntä kuin haluaisin viettää loppuelämän hänen kanssaan, toisaalta se loppuelämä ei ehkä olisi kovin mielekäs ja varmasti erittäin repivä.
Nainen on ns. villi tapaus ja aika tuuliviirimäinen. Suruun ja iloon juodaan, huonona päivänä petetään ja hyvänä sovitaan. Ratkaisut ovat aina nopeita ja isoja. Emme ole enää kovin nuoria ja päätäni huimaa tämä käsittämätön tahti jolla elämä pitäisi elää ja kaikki kokea.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Huh no onpas tarina ja taitaa olla temperamenttinen tapaus? Mikä siis jarruttaa sinua tuossa tarinassa? Se ettet kykene luottamaan siihen vai se että on niin ailahtelevainen? Oliko se menneisyys se joka vaikuttaa? Miksi teidän suhde pitää lopettaa? Eikö ihminen opi virheistään ettei kohdallasi tee niitä virheitä mitä aikaisemmin? Mikset uskalla antaa toiselle mahdollisuutta rakentaa uutta rakkautta? Mikä siinä menneisyydessä on niin iso asia ettet kykene suhteeseen. Onko se luottamuksen puute? Se tulee kyllä aikanaan joten miksi jo etukäteen suret sellaista mitä ei ole tapahtunut? Mistä tiedät että se pettää? Onko kiinnostusta jäänyt vai onko sinun kuvitelmia. Itse et kykene sitomaan itseäsi tuohon suhteeseen? Siksi vain kysyn kun kuvaat tilannetta joka voisi olla kyseessä yhdestä miehestä? Mutta toisinpäin ajateltuna miehen menneisyys on se joka meitä jarruttaa.
Sinulle se on sitten herännyt naista suojeleva vaihe kun on ensin yksipuolisia nyyhkytarinoitaan kertonut.
Naisella on itsetunnon puute ja sen korjatakseen ja silloin huomiota haetaan sitten toisista miehistä ja pahaan oloon juodaan.
Ja näihin naisiin silloin tällöin törmannyt elämässäni ja jos et ole saanut korjattua tuota 1,5vuodessa niin tuskin pystyt tulevaisuudessakaan...vaan oma elämäsi on tuota "toisaalta se loppuelämä ei ehkä olisi kovin mielekäs ja varmasti erittäin repivä." niin onko se kaiken arvoista.
Niin neuvoni on että kantapäät näyttäen ja sukset toiseen suuntaan ja omia latujasi kuljet vaikka se kuinka sattuisi itseäsi mutta aika parantaa haavasi.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14568573/rakkauden-tappaminen
Eiköhän se mene niin että joko otat kaiken vastaan tai unohdat. Jos nainen pettää heti kun tuntee olevansa heikoilla ei sellainen suhde kestä vaikka kuinka rakastat. Teillä olisi niin paljon puhumista keskenänne vielä ennen ku voi edes ajatella tuleeko paria vai palasia.. Sinä päätät ja keskustelet tämän tuuliviirin kanssa millä ehdoilla teidän rakkaus voi kasvaa ja mollataanko se unoholaan..
Hänellä on ehkä sellainen luonne että kaikki täytyy kokea ja nopeasti, että täytyy saada kiksejä tai muuten pitkästyy ja on tylsää.
Toinen mahdollisuus on että hänellä on luonnehäiriö joka vie häntä. Sille ihminen ei voi mitään koska persoonallisuuden piirteitä ei voi muuttaa kuin lääkityksellä. Elämässä tapahtuvista huipuista ja alamäistä johtuvia mielenliikutuksia loivennetaan päihteillä.
Tällaiset ''vapaat sielut'' ovat rehellisesti oma itsensä. He eivät koe tekevänsä mitään pahaa kun elävät omaa nopeaa ja vaarallistakin elämäänsä. Siksi he kertovat elämänsä vaiheista ujostelematta ja avoimesti.
Älä missään nimessä odota että hän muuttuisi! Ei hänen tarvitsekaan muuttua, hänellä on täysi oikeus olla mikä on. Vain jos hän itse kokee oman elämänsä vaikeaksi, hänen pitää hakea apua tavalla toisella ja yrittää muuttua.
Mutta jos tällaiselle persoonalle esittää vaatimuksia ''muuttumisesta'' ja ehtoja, on se väärin ja toisen ihmisen kahlitsemista ja toisen henkiselle reviirille tunkeutumista.
Ja tietysti sinulla on täysi oikeus lopettaa suhde jos sinusta niin tuntuu. Sinullakin on oikeus suojella omaa reviiriäsi.
En todella tässä iässä jaksa enää lähteä muttumisleikkiin. Vähän sellainen ota tai jätä-homma. Vaikea sanoa kestäisikö oma pää ja millaista arki olisi todella
Yleensä on niin, että päihteitten käyttäjällä vanhemmiten tuo piirre vain lisääntyy, ei vähene ( ellei itse tee päätöstä lopettaa ) ja tulee kyllä mieleen tuosta ihmisestä, että onkohan siellä mielenpuolella kaikki kohdillaan..jättäisin suhteen hyvän sään aikana ja suojelisin itseäni...varsinkin kun aprikoit jo nyt jaksatko..ero yleensä ajan myötä vain vaikeampaa..