Voi niitä aikoja......
Mutta, minä olin silloin parikymppinen blondi. Mielestäni juurikin suomi24 kautta (toki mahdollista että jokin muukin reitti, jopa chatti) sovittiin treffit tosi kuuman käsittääkseni biologiaa (jotain meribiologiasta juteltiin) opiskelevan vähän päälle parikymppisen miehen kanssa. Alue varmaan oli jossain viikin suunnilla, ehkä osaisin ajaa sinne yhä, mutta taisi olla aika opiskelijakämppä.
Aika usein olen miettinyt mitä kuuluu. Ei ehkä saisi, mutta ainakin tylsän perhe-elämän lomassa on kiva kuvitella sellasta törkeen seksikästä miestä päiväntasaajalla tutkimassa merta.
Luulisi että ehkä olisi törmätty kun töihin tulin joitakin vuosia myöhemmin pk-seudulle -olisin taatusti tunnistanut kohdatessa ja varmaan tunnistaisin yhä -hän vaan ei minua.
Muistan kertoneeni harrastavani piirtämistä ja mies olisi ollut mukava tallentaa paperille.
Tapaamisen aikaan minun piti olla elämä lapselle konsertissa katsomassa guntheriä, mutta taisi olla parempaa tekemistä.
En pysty muistamaan nimeä (ja poltin tuossa yksi vuosi päiväkirjatkin lulematta...) ja en tiedä tiesikö mieskään oikeaa nimeäni (se tietysti jos on ollut tiedossa niin on tehnyt elämäni seuraamisen facebookissa liian helpoksi) . Saavuin autolla, mustalla tai viininpunaisella.
Jos joku nyt the miehen tunnistaa, niin ajatus ei ole tavata tai sotkea perhesuhteita (oletan että jos perhettä on toivonut niin sellanen varmaan on). Enkä välttämättä oikeasti aijo karata kotontani vaikka säännöllisesti sitä omalle puolisolle lupailenkin. Ainakaan muutamaan vuoteen.
Mutta, minä olin silloin parikymppinen blondi. Mielestäni juurikin suomi24 kautta (toki mahdollista että jokin muukin reitti, jopa chatti) sovittiin treffit tosi kuuman käsittääkseni biologiaa (jotain meribiologiasta juteltiin) opiskelevan vähän päälle parikymppisen miehen kanssa. Alue varmaan oli jossain viikin suunnilla, ehkä osaisin ajaa sinne yhä, mutta taisi olla aika opiskelijakämppä.
Aika usein olen miettinyt mitä kuuluu. Ei ehkä saisi, mutta ainakin tylsän perhe-elämän lomassa on kiva kuvitella sellasta törkeen seksikästä miestä päiväntasaajalla tutkimassa merta.
Luulisi että ehkä olisi törmätty kun töihin tulin joitakin vuosia myöhemmin pk-seudulle -olisin taatusti tunnistanut kohdatessa ja varmaan tunnistaisin yhä -hän vaan ei minua.
Muistan kertoneeni harrastavani piirtämistä ja mies olisi ollut mukava tallentaa paperille.
Tapaamisen aikaan minun piti olla elämä lapselle konsertissa katsomassa guntheriä, mutta taisi olla parempaa tekemistä.
En pysty muistamaan nimeä (ja poltin tuossa yksi vuosi päiväkirjatkin lulematta...) ja en tiedä tiesikö mieskään oikeaa nimeäni (se tietysti jos on ollut tiedossa niin on tehnyt elämäni seuraamisen facebookissa liian helpoksi) . Saavuin autolla, mustalla tai viininpunaisella.
Jos joku nyt the miehen tunnistaa, niin ajatus ei ole tavata tai sotkea perhesuhteita (oletan että jos perhettä on toivonut niin sellanen varmaan on). Enkä välttämättä oikeasti aijo karata kotontani vaikka säännöllisesti sitä omalle puolisolle lupailenkin. Ainakaan muutamaan vuoteen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.