Aito avioliittoa kannattavat fundamentalistit pitävät sanan- ja uskonnonvapauteen vedoten oikeutenaan sanoa syntiä synniksi. Periaatteessa kannatan tuota.
Mutta jos tuo on lähtökohta, niin samaan sanan- ja uskonnonvapauteen vedoten pitää olla myös oikeus sanoa typeryyttä typeryydeksi.
Kuten fundamentalisti itse määrittelee mikä on syntiä, niin minä (tai kuka tahansa) määrittelee itse mikä on typeryyttä. Kummastakaan kun ei ole mitään ehdotonta määritelmää.
Niinpä minä määrittelen Aito avioliiton aatteita kannattavan fundamentalistin typeräksi, koska hän kannattaa aatetta, joka edustaa mielestäni typeryyttä. Fundikset saavat vastavuoroisesti määritellä minut syntiseksi.
Onko logiikassani jokin isomman luokan virhe ja jos on, niin kertoisitko mikä?
Mutta jos tuo on lähtökohta, niin samaan sanan- ja uskonnonvapauteen vedoten pitää olla myös oikeus sanoa typeryyttä typeryydeksi.
Kuten fundamentalisti itse määrittelee mikä on syntiä, niin minä (tai kuka tahansa) määrittelee itse mikä on typeryyttä. Kummastakaan kun ei ole mitään ehdotonta määritelmää.
Niinpä minä määrittelen Aito avioliiton aatteita kannattavan fundamentalistin typeräksi, koska hän kannattaa aatetta, joka edustaa mielestäni typeryyttä. Fundikset saavat vastavuoroisesti määritellä minut syntiseksi.
Onko logiikassani jokin isomman luokan virhe ja jos on, niin kertoisitko mikä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Virhe on tietysti se että "uskovilla" on oikeus määritellä uskonnonvapaus ja sananvapaus.
Muilla ei.
Totta, ainakin jos "uskova" on ns aitoakin aidompi aito kristitty (eli kreationistinen, aikuiskastettu, Aa:ta fanittava,.... ,... ,sekä tietenkin arkkipiispaa ja homoseksuaaleja vihaava sosiopaatti).
Vaikka kyllähän tuohon tuppaa sortumaan muutkin. Kuten ihan tavalliset fundamentalistit ja vähän muutkin.
"Uskovat" olivat Jeesuksenkin kimpussa alinomaa syntilistojensa kanssa. Tarinat kertovat, että Jeesus antoi piutpaut "uskovien" syntijyräykselle, ja osoitti missä se todellinen synti luuraa. Kova pala "uskoville", edelleen sulkevat silmänsä ja korvansa.
Oikea termi kuvaamaan näitä "uskovia" lienee fariseus.
Kun teidän mielestä homoutta ei saa sanoa synniksi, niin kai teidän mielestä ei saa synniksi sanoa tappamista, varastamista, aviorikosta, pettämistä eikä mitään muutakaan, mikä Raamattu sanoo synniksi.
Kuka näin on väittänyt? Oman järjen käyttö on sallittua...
Mutta sanokaa hyvät "uskovat" mikä ihmeen fiksaatio teillä on syntiin?
Olisihan se looginen jatkumo. Kun syntiä ei saa sanoa synniksi, niin ei kai sitä mitään syntiä saa sanoa synniksi.
Ei kun aloituksen idea oli juuri se, että kun syntiä saa (tietenkin) sanoa synniksi, niin myös typeryyttä saa sanoa typeryydeksi. Noin esimerkinomaisesti ilmaistuna.
Eli ettei rajata sitä sananvapautta eli sanomisen oikeutta vain siihen synnin synniksi sanomiseen.