Poikaystävällä alkoi tänään 4.7 intti ja jäin "leskeksi". Asutaan saman katon alla ja koti tuntuu kauhean tyhjältä ja hiljaiselta. En saa nukuttua ja koko ajan vain itkettää. Hyvästejä sanoessa koitin pidätellä itkua ettei poikaystävälleni tulisi paha mieli mutta itkuksihan se meni ja poikaystävä koitti rauhoitella ja sanoa ettei minun tulisi itkeä. En haluaisi hänen tietävän minun olevan näin rikki, ettei hän ole minusta huolissaan vaan nauttii intti kokemuksesta. Olisiko täällä ketään antamaan vertaistukea ja neuvoja kuinka jaksaa varsinkin p-kauden ajan joka on kuuleman mukaan vaikein? Tuntuu kauhealta kun ei ole oma kulta ottamassa kainaloon ennen nukkumaan menoa;(
Poikaystävä lähti tänään armeijaan
Surkeainttileski
9342
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eikä kellään kokemuksia?
Uppailen taas:(
missäpäin on tarvetta kainalolle?
Savon suunnalla. Ainoa kainalo jota kaipaan on poikaystäväni:(
Aikuinen ihminen kestää kyllä muutaman kuukauden eron itkemättäkin.
jos olet vielä noin lapsi, kannattaa muuttaa takaisin äidin ja isin kainaloon kasvamaan.
Kyseessä kun ei ole muutama kuukausi vaan 9kk. Isää minulla ei ole joten melko huono heitto. Sinulla ei taida olla minkäänlaisia tunteita kun et tiedä mitä ikävä on?
Ei hätää, ei siihen kuole vaikka vaikeaa onkin. Minulla on yksi tyttöpuolinen ystävä jolla on todella vaikeaa olla yksin. Heti jos joutuu olemaan kokonaisen päivän ilman ketään niin kysyy minua tekemään jotain hänen kanssaan ja sit jos joutuu olemaan yksin niin tokaisee suoraan ilmoille "Mä joudun olemaan yksin" surulliseen sävyyn.
Itse taas nautin yksinäisyydestä, varsinkin silloin kun kämppikseni on käymässä sukulaisillaan (kerran vuodessa) ja on siellä useita viikkoja. Ihmiset ovat erilaisia ja kannattaa nyt pitää pää kylmänä ja käyttää aika vaikkapa askareisiin tai ylipäätään yrittää siirtää ajatukset muualle.
Varmaan pikkasen myöhään tulee tämä vastaus, mutta toivottavasti jeesaa edes jotenkin miehen kulmasta.
Omana aikana homma toimi lähinnä kirjeillä, mutta periaate kait sama jos kärsivällisyys on edelleen toimiva juttu.
Ikävää saa sanoa ja lomilla näyttää, se toimii molemmilla.
Meillä jeesasi myös lomien väliseen aikaan arkihommien suunnittelu. Näin homma toimi rationaalisemmin ja molemmat voivat keskittyä tähän.
Hepuli himassa keskellä yötä tai poterossa väijyssä, on se viho viimeinen paikka, jossa haluaa aisoita pohtia.
Jos ei ole ihan varma suuntaviivoista, niitä kannattaa kysyä.. epävarmuus valtion pakottamassa erossa on tuhoa.
Kiitos asiallisesta vastauksesta