"Ketuille pitää rakentaa silta!111!!1!1!111!!!!1!!1!!" että näkee toisia kettuja
"Darwininkettua esiintyy ainoastaan Chiloén saarella sekä pieni osapopulaatio mantereella Nahuelbutan kansallispuistossa.[1] Saaren kannaksi arvioidaan noin 250 darwininkettua ja mantereella niitä arvellaan olevan noin 70.
Myöhäisellä pleistoseenikaudella Chiloén saari oli yhteydessä mantereeseen. Maasilta katkesi noin 15 000 vuotta sitten merenpinnan kohoamisen takia ja aiheutti populaation jakautumisen kahdeksi eristetyksi osapopulaatioksi."
Ei sukua mutta sukulaissieluisuutta koen noihin söpöihin vintiöihin. Uhanalaisuus, pidättäytyminen omassa lajissa ja pienikokoisuus ovat samankaltaisuuksia.
Tuli vaan noista ketuista mieleen, minkä tarpeen vuoksi ihmiset ottavat lemmikkejä?
0Äänestä
Mustilomalla
Sain uupuslomaa kettujen vuoxi
Suuruskuppiini laitetiin strykniiniä ja lasijauhoa
Nyt löhölen Galapagsella
darwinin ketut ovat sexyorjinani
0Äänestä
haluamme_lisää_tietoa
"Kettu, eli punakettu (Vulpes vulpes), on meille tuttu eläin. Kettu on yksi maailman eniten levinneistä petoeläimistä. Se on ollut kautta aikojen arvokas turkiseläin. Alun perin nimi kettu tarkoittikin sen nahkaa. Nahan saamiseksi piti pyydystää repo. Lapsena minulle kerrottiin, että kauniit revontulet syttyvät, kun repo huiskii talvista hankea tuuhealla hännällään! Ketun elintavat ovat tyypillisiä metsän eläimille. Ketut elelevät joko pareittain tai pienissä ryhmissä.
Pesän ne ottavat käyttöönsä usein toisten eläinten, kuten mäyrän koloista. Niillä on pesä erikseen poikasten kasvatusta varten ja toinen pesä on ruuan varastoimiseen. Ketut viestivät toisilleen elein, äännähdyksin, kuten haukkuen, huutaen sekä hajumerkein. Metsässä ketun pesän tunnistaakin usein pistävästä hajusta.
Kettu on melkein kaikkiruokainen. Se saalistaa enimmäkseen öisin. Etupäässä sen ravintoon kuuluvat pikku jyrsijät, hyönteiset, raadot ja kasvit. Melko aktiivisesti se jahtaakin hiiriä, jäniksiä, kanalintuja ja kaloja. Myös marjat, hedelmät ja viljakin kelpaavat sille. Muistan, kuinka kettu vei lapsuuden ajan kotini munivan kanan. Se oli surkea temppu, joka harmitti pitkän aikaa.
Keväällä ketun pesään syntyy neljästä viiteen pentua. Niiden hoitamiseen ja ruokkimiseen osallistuvat sekä uros että naaras, joskus muutkin suvun repolaiset. Pennut syntyvät sokeina. Ne painavat syntyessään noin 100 grammaa. Vasta parin viikon kuluttua niiden silmät aukenevat. Ketun pennut ovat viehättävän näköisiä.
Lukuisissa kansantarinoissa kettu on usein kuvattu ovelaksi ja viekkaaksi repolaiseksi. Nykyään se on sopeutunut myös hyvin elämään ihmisten läheisyydessä kaupungeissa."
Vastaukset 7
Vanhimmat
.
"Ketuille pitää rakentaa silta!111!!1!1!111!!!!1!!1!!" että näkee toisia kettuja
"Darwininkettua esiintyy ainoastaan Chiloén saarella sekä pieni osapopulaatio mantereella Nahuelbutan kansallispuistossa.[1] Saaren kannaksi arvioidaan noin 250 darwininkettua ja mantereella niitä arvellaan olevan noin 70.
Myöhäisellä pleistoseenikaudella Chiloén saari oli yhteydessä mantereeseen. Maasilta katkesi noin 15 000 vuotta sitten merenpinnan kohoamisen takia ja aiheutti populaation jakautumisen kahdeksi eristetyksi osapopulaatioksi."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Darwininkettu
har!11
.
Olen Harrin kanssa samaa mieltä :)
Mämmylä on kiinnostava teoria noin aluxi
Mutktu hänräkarvoista otetun mustin( hampaista)
Ellu on foxilus harmilus--l harmin ketku
.
"KEtuille on järjestettävä omat lauttavuorot!1!!1!!111!1!111!1!!!!"
har!11
.
Ei sukua mutta sukulaissieluisuutta koen noihin söpöihin vintiöihin. Uhanalaisuus, pidättäytyminen omassa lajissa ja pienikokoisuus ovat samankaltaisuuksia.
Tuli vaan noista ketuista mieleen, minkä tarpeen vuoksi ihmiset ottavat lemmikkejä?
Sain uupuslomaa kettujen vuoxi
Suuruskuppiini laitetiin strykniiniä ja lasijauhoa
Nyt löhölen Galapagsella
darwinin ketut ovat sexyorjinani
"Kettu, eli punakettu (Vulpes vulpes), on meille
tuttu eläin. Kettu on yksi maailman eniten
levinneistä petoeläimistä. Se on ollut kautta
aikojen arvokas turkiseläin. Alun perin nimi
kettu tarkoittikin sen nahkaa. Nahan saamiseksi
piti pyydystää repo. Lapsena minulle kerrottiin,
että kauniit revontulet syttyvät, kun repo
huiskii talvista hankea tuuhealla hännällään!
Ketun elintavat ovat tyypillisiä metsän eläimille.
Ketut elelevät joko pareittain tai pienissä
ryhmissä.
Pesän ne ottavat käyttöönsä usein toisten
eläinten, kuten mäyrän koloista. Niillä on pesä
erikseen poikasten kasvatusta varten ja toinen
pesä on ruuan varastoimiseen. Ketut viestivät
toisilleen elein, äännähdyksin, kuten haukkuen,
huutaen sekä hajumerkein. Metsässä ketun
pesän tunnistaakin usein pistävästä hajusta.
Kettu on melkein kaikkiruokainen. Se saalistaa
enimmäkseen öisin. Etupäässä sen ravintoon
kuuluvat pikku jyrsijät, hyönteiset, raadot ja
kasvit. Melko aktiivisesti se jahtaakin hiiriä, jäniksiä,
kanalintuja ja kaloja. Myös marjat, hedelmät
ja viljakin kelpaavat sille. Muistan, kuinka
kettu vei lapsuuden ajan kotini munivan kanan.
Se oli surkea temppu, joka harmitti pitkän aikaa.
Keväällä ketun pesään syntyy neljästä viiteen
pentua. Niiden hoitamiseen ja ruokkimiseen
osallistuvat sekä uros että naaras, joskus muutkin
suvun repolaiset. Pennut syntyvät sokeina.
Ne painavat syntyessään noin 100 grammaa.
Vasta parin viikon kuluttua niiden silmät aukenevat.
Ketun pennut ovat viehättävän näköisiä.
Lukuisissa kansantarinoissa kettu on usein kuvattu
ovelaksi ja viekkaaksi repolaiseksi. Nykyään
se on sopeutunut myös hyvin elämään
ihmisten läheisyydessä kaupungeissa."
www.krell.fi/liitteet/574/4/kristelli_1_2015_kevyt.pdf
.