en voinnut olla panematta merkille, kuinka usein anteeksi-pyytävillä ihmisillä alkoholilla on ollut enemmän tai vähemmän osuutta asiaan, eli siihen mitä pyydetään anteeksi - käytöstä etc.
Viinaa noin 15 vuotta yhteen menoon juonneena satun omaamaan kokemusta siitä, mitä viina tekee mielelle. ja mä oon vaan kolkyt ja risat enkä mikään vanha pieru!
lyhyellä aikavälillä suora seuraus on tietenkin älykkyyden ja harkintakyvyn lasku - usein järkyttävän alhaiselle tasolle, jossa ihminen toimii noin simpanssin kokoisilla aivoilla ja joskus madellaan vieläkin alemma, jossa simpanssikin vaikuttaa tiedemieheltä. No onhan selvää että sellaisilla aivoilla sitä tuleekin tehtyä asioita joita häpeää jälkikäteen.
Pitkällä aikavälillä terveys menee, aivosolut kuolevat, munuaiset rapistuvat ja kunto rapistuu, keho heikkenee ja aivot kärsivät depressiosta, mielikuvitus vähenee ja elämä rutinoituu ja sitä jää koukkuun muihinkinlaisiin asioihin kuin viinaan, kuten aikuisviihteeseen tai telkkarin-tuijottamiseen. Ja joka kerta kun sitä kallistaa uudestaan viinalasia, tulee yhtäkkiä virkeämpi ja itsevarmempi olo ja sitä tuntee olevansa maailman kuningas vähän aikaa, ja otettuaan puoli pulloa sitä tulee tehtyä vahingossa taas jotain typerää kuten metelöityä tai rikottua jotain.
älkää pyytäkö muilta anteeksi omaa käytöstänne, sensijaan pyytäkää anteeksi omalta keholtanne, kun sitä viinalla, tupakalla ja mahdollisesti kovemmillakin huumeilla sairastutatte ja myrkytätte, useimmiten väliaikaisen ilon tai nautinnon saamiseksi, joka ei kuitenkaan voi antaa todellista onnea. Sitäpaitsi, vaikka ääliömäinen käytös välittömästi ihmetyttää ja joskus satuttaakin kanssaihmisiä ja vähemmän itseänne, viime kädessä se on aina itse johon kipu kohdistuu, kun miettii jälkikäteen kaikkia idioottimaisia asioita joita on tullut tehneeksi, ja kuinka sitä joutuu selittelemään jälkikäteen itseään ja pyytämään anteeksi. Tilannetta ei auta myöskään ollenkaan se, että viinan vaikutuksen alaisena omat luonneviat tulevat paljon paremmin ilmi, mikä vain lisää häpeän määrää, koska ei voi uskottavasti syyttää yksinomaan viinaa, vaikka se olisikin ollut viimekädessä syy tapahtuneeseen.
Itse tulin tehneeksi todella paljon uskomattoman typeriä asioita vuosien varrella ja vielä viime vuonnakin ja jos pyytäisin jokaiselta henkilöltä anteeksi jokaista tekemääni tai sanomaani typeryyttä, mulla menisi anteeksipyyntö-kirjeiden rustailuun varmaan koko tää vuosi, josta syystä en sitä teekään. Kirjoittaminen on kuitenkin terapeuttista.
Viina on kirous, tuon voi kirjoittaa paperivihkoon tuhat kertaa, ja silti luulen että ainoa toimiva opetus on se kantapään kautta opittu, luulen että suomen "ma-to ilman ja paiskitaan töitä ilman huveja, perjantaina vedetään perseet olalle"-juomakulttuuri on aika vahva tekijä suomen viinatapoihin. Eli juodaan känni- ja humalahakuisesti ja luullaan epärealistisesti "ettei se haittaa jos yhtenä päivänä ottaa enemmän jos muina ei ollenkaan".
kyllä se haittaa, uskokaa pois
Viinaa noin 15 vuotta yhteen menoon juonneena satun omaamaan kokemusta siitä, mitä viina tekee mielelle. ja mä oon vaan kolkyt ja risat enkä mikään vanha pieru!
lyhyellä aikavälillä suora seuraus on tietenkin älykkyyden ja harkintakyvyn lasku - usein järkyttävän alhaiselle tasolle, jossa ihminen toimii noin simpanssin kokoisilla aivoilla ja joskus madellaan vieläkin alemma, jossa simpanssikin vaikuttaa tiedemieheltä. No onhan selvää että sellaisilla aivoilla sitä tuleekin tehtyä asioita joita häpeää jälkikäteen.
Pitkällä aikavälillä terveys menee, aivosolut kuolevat, munuaiset rapistuvat ja kunto rapistuu, keho heikkenee ja aivot kärsivät depressiosta, mielikuvitus vähenee ja elämä rutinoituu ja sitä jää koukkuun muihinkinlaisiin asioihin kuin viinaan, kuten aikuisviihteeseen tai telkkarin-tuijottamiseen. Ja joka kerta kun sitä kallistaa uudestaan viinalasia, tulee yhtäkkiä virkeämpi ja itsevarmempi olo ja sitä tuntee olevansa maailman kuningas vähän aikaa, ja otettuaan puoli pulloa sitä tulee tehtyä vahingossa taas jotain typerää kuten metelöityä tai rikottua jotain.
älkää pyytäkö muilta anteeksi omaa käytöstänne, sensijaan pyytäkää anteeksi omalta keholtanne, kun sitä viinalla, tupakalla ja mahdollisesti kovemmillakin huumeilla sairastutatte ja myrkytätte, useimmiten väliaikaisen ilon tai nautinnon saamiseksi, joka ei kuitenkaan voi antaa todellista onnea. Sitäpaitsi, vaikka ääliömäinen käytös välittömästi ihmetyttää ja joskus satuttaakin kanssaihmisiä ja vähemmän itseänne, viime kädessä se on aina itse johon kipu kohdistuu, kun miettii jälkikäteen kaikkia idioottimaisia asioita joita on tullut tehneeksi, ja kuinka sitä joutuu selittelemään jälkikäteen itseään ja pyytämään anteeksi. Tilannetta ei auta myöskään ollenkaan se, että viinan vaikutuksen alaisena omat luonneviat tulevat paljon paremmin ilmi, mikä vain lisää häpeän määrää, koska ei voi uskottavasti syyttää yksinomaan viinaa, vaikka se olisikin ollut viimekädessä syy tapahtuneeseen.
Itse tulin tehneeksi todella paljon uskomattoman typeriä asioita vuosien varrella ja vielä viime vuonnakin ja jos pyytäisin jokaiselta henkilöltä anteeksi jokaista tekemääni tai sanomaani typeryyttä, mulla menisi anteeksipyyntö-kirjeiden rustailuun varmaan koko tää vuosi, josta syystä en sitä teekään. Kirjoittaminen on kuitenkin terapeuttista.
Viina on kirous, tuon voi kirjoittaa paperivihkoon tuhat kertaa, ja silti luulen että ainoa toimiva opetus on se kantapään kautta opittu, luulen että suomen "ma-to ilman ja paiskitaan töitä ilman huveja, perjantaina vedetään perseet olalle"-juomakulttuuri on aika vahva tekijä suomen viinatapoihin. Eli juodaan känni- ja humalahakuisesti ja luullaan epärealistisesti "ettei se haittaa jos yhtenä päivänä ottaa enemmän jos muina ei ollenkaan".
kyllä se haittaa, uskokaa pois
Vastaukset 1
Vanhimmat
pyytää oikeasti ,kuin sitä vastaan ,ketä on rikkonut.neljägybäsenä tiedän jo mitä kurkustani alas huuhtelen.selvyys on hieno asia,snadi jurrikin on kohdallaan,tässä tapauksessa siitä on tullut tapa elää,not fun.
itsensä oppimisessa menee joku vartti! mikä on anteeksi pyytämisen vastakohta?lungii sinne selvä haulinen.