Kumpi on toimivampi tyopoyta fedorassa eli kumpi kannattaa asentaa?
Kde vai gnome
parastoimivuus
30473
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Red Hatissa Gnome on vakio, että sille on parempi kehittää. Oletan, että haluat kehittää natiivia.
Kyllä työpöydät toimivat. Ihan käyttäjästä kiinni, minkä työpöydän haluaa asentaa - ja vaikka molemmat.
Ehdottomasti kde.
Ehdottomasti Gnome!
Ehdottomasti KDE.
Ehdottomasti Gnome.
KDE parempi. Gnomen vois jo kuopata. Aikansa elänyt.
Red Hat Enterprise 7:ssa on Gnome Classic joten Fedorassa on syytä käyttää myös Gnomea tai Gnomea josta laittaa täpän päälle, että on siinä Classic modessa.
Mikä Kdestä tekee paremman? Minusta tuo uusin versio kdestä oli aika ankea verrattuna entiseen. Yawpsää-plasmoidia ei ollut ollenkaan asennettavissa ja muutenkin ne plasmoid-sovellukset oli karsiutunu minimiin entiseen verrattuna.
Ehkä se kde 5 on vain niin uusi että en osaa oikein käyttää sitä vaikka haluaisinkin mieluummin kdetä käyttää fedorassa.
Haluaisin jotain tietoa Fedoran kevyemmistä pöydistä.
On Mate,Xfce ja Lxde lataukset myös.
Onkohan nämä Fedorassa käyttökelpoisia?
Ei tarvita erikseen mitään KDE/MATE/XFCE/LXDE -imagea. Asentamalla dnf:llä valmiiksi koko työpöytäkokonaisuus. # dnf group list kertoo, millaisia ryhmäasennuksia voi jakeluun lisäillä. Yleensä nykykoneissa on tilaa monellekin eri työpöytäversioille.
http://www.dsm.fordham.edu/cgi-bin/man-cgi.pl?topic=dnf§=8
(tai info 8 dnf)
On täällä kaikissa muissa koneissa tilaa,muttei yhdessä.
Se yksi kelpuuttaa vain kevyemmän 32 bit.pöydän.
Ja juuri siihen etsin kevyempää non pae jakelua.
Debian Mate-LXDE ja XFCE on kokeiltu.No thanks.
SUSE menettelee.
Aina on mahdollisuus asentaa jakelu netinst tai server -versiona, jossa on mahdollisuus asentaa vain ne paketit, joita luulee tarvitsevansa. Vaatii toki pientä ymmärtämystä, mitä luulee tarvitsensa - mutta lisäpaketit on helposti asennettavissa.
Yhä info dnf antaa tietoa, miten jakelua voi täydentää...
Vaikea vastata kun ei tiedä koneesta mitään. Molemmat melko raskaita. KDE 4 kehitys lopetettu. Uusi KDE on sekasotku Qt5 ja Qt4 sovelluksia. Toisaalta GTK 2 kirjastoja käytetään vielä. Itse käytän vielä KDE 4 työpöytää koska lempiohjelmani ovat vielä Qt4 ym. KDE 4 kirjastoilla tehty. Nautilus lisäpaketeilla höystettynä pystyy liki samaan kuin KDE:n tiedostonhallinta. Mitäs vikaa Debianissa oli? Itse pidän LUbuntusta eli LXDE työpöydästä.
"Vaikea vastata kun ei tiedä koneesta mitään. Molemmat melko raskaita. KDE 4 kehitys lopetettu."
KDE 4 on se mikä on tuotantokäytössä. Tämä on juurikin se KDE mikä siinä Debian 8:ssa on ja sitä ylläpidetään. KDE 5 näyttäisi olevan vielä työnalla.
"Toisaalta GTK 2 kirjastoja käytetään vielä."
GTK 2 on se Red Hat Enterprisen standardi GUI API kun tehdään natiiveja GUI sovelluksia jotka pysyvät taaksepäinyhteensopivina. Sitten on se uudempi GTK 3 joka on vähän liikkeessä vielä. Se sitten vakioidaan jossain kohtaa GTK 4:n joka korvaa sen GTK 2:n.
GTK 3:lla tehdään sitten Red Hatin tekniikalle natiiveja GUI sovelluksia jotka ovat vakaina kyseisen julkaisun elinkaaren ajan. Siitä on helpompi siirtyä sitten GTK 4:n.
Debian toki myös käyttää GTK :aa. Riippuu sitten työpöytäympäristöstä että onko se GTK 2 vai GTK 3.
Kde ja se on muokattavampi.
Muokattavuus? Eikö käytettävyys olisi parempi kriteeri?
Omakohtaisten kokemuksieni mukaan Fedora on mitä kevein jakeluversio (toki näin myös monet muut) myös vähämuistisiin i386/i686 -prosessoriperheen koneisiin. Vaatimattomin ikäloppu kannettavani toimii melko pitkälle jopa 512Mt -muistimäärällä Fedoralla XFCE-työpöytineen.
Ehkä CentOS (jollakin yhä tuetulla versiollaan) toimisi vastaavasti i386 koneella vastaavalla muistimäärällä. Useat muut jakelut mahdollisesti vaatisivat enemmän perehtymistä vaatimattoman laitteen ominaisuuksiin.
Kakaroista on hienoa mitä räikeämpi taustakuva ja mitä enemmän turhia vipstaakeja on työpöydällä.
Olen siis 57-kakara,kun käytän Fedora Xfce pöytää hienolla näytönsäästäjällä vaihtuvine taustakuvineen.
Yep.
Minä nykyisin yleensä estän näytönsäästäjät.
Onko sinulla työpöytä täynnä turhia kammottavia animoituja vipstaakeja?
Eihän tollasta tiedä muut kuin sinä itse sen jälkeen kun olet kokeillut molempia
riittävän pitkään ulkoinen olemus voi aluks ihastuttaa / vihastuttaa mutta pitemmällä ajalla antaa arvoo toimivuudelle
Keveyttä saa kun ei ole turhia palveluja käynnissä. Esim. Gentoon voi asentaa ilman tulostin tai skanneri tukea. Myös bluetooth, samba ja moni muu palvelu on työpöytäjakeluissa oletuksena päällä. Samoin kernelistä voi poistaa turhat ajurit. 512Mt on vähän muistia työpöytäkäyttöön. Jotkut käyttävät silti Rasbia vaikka kovin vaatimaton. Raspberry Pi 2 ja 3:ssa on keskusmuistia yhden gigatavun verran ja hintaa jokunen kymppi. Keveydessä pidän Fedoraa suunnilleen yhtä raskaana tai keveänä kuin muitakin työpöytäkäyttöön tarkoitettuja jakeluita jos sama ryöpöytä käytössä.
Debian 8 voisi olla asentamisen arvoinen KDE työpöydällä. Uudempi on jo monessa jakelussa vaikka siitä ei minusta vielä tuotantokäyttöön. Kirjoittelen tätä Gentoo systeemillä, jossa KDE vielä päivittämättä. Maskasin kaikki KDE 5 paketit. Katsotaan koska KDE 4 poistuu lopullisesti paketinhallinnasta. Ainakin niinkauan pysyn tässä.
Fedorassa yleensä kirjautumisruudussa valitaan mitä työpöytää käyttää. Se ei ole mikään yhteen työpöytään lukittu kubuntu, lubuntu, xubuntu tms, vaan on kaikki työpöydät yhdessä distrossa.
Jos et ole yksinelävä sinkku, kannattaa vain asentaa kaikki ja antaa käyttäjien päättää. Asenna ainakin kaikki HiDPI:tä tukevat työpöydät eli Gnome, KDE, Xfce, Cinnamon ja Enlightenment.
Mulla meni systeemi solmuun kun vaihdoin työpöytää. En tee sitä enää, jos koneella on jo jotain tärkeää. Kuten en myöskään tee koneesta dual-bootattavaa jos koneella on jo jotakin aitoa käyttöä. Toisen käyttiksen päivitys voi johtaa siihen, että toinen käyttis poistuu boottivalikosta, ihan Linuxeja molemmat. Näin kävi mm. kerran, kun Zorin päivitti itsensä => Ubuntua ei näkynyt enää grub-valikossa.
Siis ubuntu meni solmuun? Fedora on paljon toimivampi distro eikä ala ikinä reistailla jos asentaa kaikki työpöydät.
Normaalistihan missä tahansa linux-distroissa asennetaan aina kaikki työpöydät ja niitä voi kaikkia käyttää. Myös esim. TKK:n unix-järjestelmissä 90/2000-luvulla oli paljon window managereita, ja käyttäjät pystyivät aina itse valitsemaan mitä käyttävät. Unixiin ja Linuxeihin on valinnanvapaus aina kuulunut olennaisena perusasiana.
Ubuntu taitaa olla ainoa niin buginen tekele joka ei toimi jos asentaa useampia työpöytiä.
Siis jokin kadottanut ubuntun grubista, ei ubuntu.
Ei mihinkään jakeluun voi asentaa kymmeniä työpöytiä ilman ongelmia.
Ubuntussa sudo update-grub yleensä löytää asennetut käyttöjärjestelmät. Kahta lataajaa ei kannata pitää koneella - ainakaan saman levyn alussa. Zorin systeemistä en tiedä, mutta käyttöjärjestelmä on melko helppo lisätä grubin valikkoon.
Itsellä usein kaksi työpöytäympäristöä asennettu tai ainakin openbox ikkunamanageri toisena. Kun toista päivittää voi toinen olla "tuotannossa".
Pelkkä OpenBox riittävä jos sen päällä ajetaan vain yhtä sovellusta
kuten Kodi tai nettiselain kokoruudussa.
"Siis jokin kadottanut ubuntun grubista, ei ubuntu. "
Ei vaan ubuntun työpöytä oli alkanut ihan itsestään sekoilla, nimim. ihanteet: "Mulla meni systeemi solmuun kun vaihdoin työpöytää. ".
"Ei mihinkään jakeluun voi asentaa kymmeniä työpöytiä ilman ongelmia. "
Kaikiin toimiviin jakeluihin voi asentaa. Jos ei toimi niin laitat distron vaihtoon ja asennat seuraavan tilalle, esim. Fedora, Debian, CentOS, Slackware jotka ovat suosittuja ja varmoja valintoja ja toimivat aina sekoilematta.
Yleisesti ottaen kaikki muut paitsi ubuntu, ja ubuntu-johdannaiset ovat toimivia distroja.
"Mulla meni systeemi solmuun kun vaihdoin työpöytää."
Onneksi olkoon. Tuohon en ole itse pystynyt :(
"Näin kävi mm. kerran, kun Zorin päivitti itsensä => Ubuntua ei näkynyt enää grub-valikossa. "
Jos jokin järjestelmä nyt ei sattunut silmään grub-valikossa, voi sellaisen grub-valikon luoda uudelleen.
Ubuntussa update-grub - ja joissakin muissa jakeluissa voi hyödyntää ohjelmaa esim. grub2-mkconfig.
Tarvittaessa toimivan grub:in voi asentaa grub-install <haluttu-osio>