Olemme ajatelleet hankkia kompostoivan käymäläjärjestelmän. Onko kellään tietoa, mikä olisi hinta/laatusuhteeltaan paras, koska niitähän riittää Naturum-tyyppisistä malleista suursäiliöllisiin ratkaisuihin. Kysyisin myös, että onko pakko liittyä viemäriverkkoon, jos hankkii em. järjestelmän? Kaipaan todellisia neuvoja vinkkejä, en asiasta kiinnostumattomien urputusta tyyliin "miksi ihmeessä jokin muu kuin vesi-WC".
Käymäläjätekompostointi
Asiaa pohtinut
192437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kyllä se on lähespakollista jos asuu kaava-alueella talossa joka on vakinaisessa käytössä. Ellei ole kyseessä haja-asutusseutu oma kaivo ja jonkin tyyppinen jätevesiratkaisu. Nykysäädösten mukaan täytyy olla jätevesien talteen otto. Lukuunottamatta kantovettä,jolloin vesi tulee sisään kantamalla ja ulos heittämällä.
Me olemme päätyneet kompostoivaan "karuselliin", Ekoletkäymälään. Sen lisäksi harmaavedet, siis pesu,tiski jne vedet käsitellään Green Rock pienoispuhdistamossa. Vesivessaa emme SAA laittaa. Ota yhteyttä kuntasi ympäristöpäällikköön, hän osaa neuvoa!
Juuri tuollaista apua kaipasin! Aloinkin jo ihmetellä, että eikö tosiaan asiaa voi hoitaa kuin viemäriin liittymällä. Vesivessaa emme haluaisikaan.
Miten tuollaiset järjestelmät asennetaan, toimivat ja kestävät käytössä? Entä mitä ne maksavat käyttöön otettaessa ja sen aikana?
netistä. Esim Ekolet'ista löytyy tietoa www.lassila-tikanoja.fi/ymparistotuotteet ja green rock'in kotisivu on www.greenrock.fi. Seuraavissa lehdissä on ollut hyviä juttuja :
Meidän Mökki 2/2004, Kuluttaja-lehti 5/2004, ympäristö ja terveys lehti 10/2003. Löytyisiköhän noita vielä kirjastosta? Lainsäädäntöä löytyy www.finlex.fi/lains , asetus no 542/2003. Mutta joka tapauksessa ole yhteydessä kuntasi ympäristövastaavaan tai Uudenmaan ympäristökeskukseen, riipuen missä asut.
Kannattaa tutkia vaihtoehtoja, niita riittää, että löytää itselle sopivin. Kiinnostava projekti on ollut Västanfjärdin kunnassa: http://www.vastanfjard.fi/agenda21/suomi/index.htm ,nämä sivut kannattaa käydä katsomassa, sieltä löytyy mallitalouksien ratkaisuesimerkkejä, ja kustannustietoa.
Onnea projektillesi! t.Karuselli
Suurkiitos neuvoista! Kävin ko. kunnan sivuilla, ja muillakin olisi tarkoitus käydä. =) Täytyypä (tosiaan) käydä kirjastossa kyselemässä, josko noita lehtien numeroita löytyisi sieltä.
Kiitos myös onnentoivotuksistasi; mukavaa, että löytyy oikeita neuvojakin. Useinhan saa vastaukseksi "pilkkaa" puhuessaan vesikäymälästä luopumisesta.
Koskapa erilaisia ratkaisuja on paljon, ja niistä on "maallikon" vaikea sanoa, mikä olisi paras vaihtoehto, niin keneltä kannattaisi kysyä puolueetonta neuvoa, mikä olisi omaan tilanteeseen paras vaihtoehto? Kukin myyjähän kehuu omaa tuotettaan, ja viranomaiset eivät välttämättä tunne eri vaihtoehtoja riittävästi. Näin ollen ko. asiantuntija voisi myös auttaa saamaan asian paremmin "läpi" viranomaisten kanssa.
Aisiallisia ohjeitahan täällä näköjään tulee. Minä tein itse kompostoivan käymälän mökin huussiin:hankin Etolasta ison muovisen , juuri sopivankokoisen korkealaitaisen astian, porasin pohjan etuosaan reikiä, laitoin alle alumiinilevystä kerääjän nesteiden kulkua varten ja vedin ilmastointiputken huussin katolle. Nesteet menevät haihdutusastiaan, jossa on soraa yms. Käytän esim. kompostointikuoriketta tms.astian pohjalla ja toisaalta tuotteiden päälle, jolloin kompostointi alkaa samantien. Tyhjennän pari kertaa vuodessa, annan olla maassa järkevässä paikassa pari vuotta ja multaahan siitä tulee. Lisään tietysti tyhjennysvaiheessa sahanpurua yms. sekaan. Hajuton ja ekoystävällinen kompostoiva huussi todella halvalla ja vähällä vaivalla.
Työtehoseura ry/maatalousosasta:sta voisi kysyä. Tutkija Sirkka Malkki, e-mail:sirkka.malkki@tts.fi.
t.Karuselli
kuivakäymäläasioissa Sirkka Malkki. Jätevesijärjestelmistä en osaa sanoa mikä olisi puolueeton taho. Olisikohan työtehoseura tutkinut näitäkin?
t.Karuselli
Kiitos yhteystiedoista, otan yhteyttä Malkkiin. Uskoisin, että hän voi ainakin neuvoa eteenpäin.
Mökillämme onkin jo samantapainen järjestelmä, ja ihan kivasti on toiminut. Nyt olisi tarkoitus tehdä vastaava omakotitaloon = ympärivuotiseen käyttöön. Nyt siellä on kaksi vesivessaa, ja niiden jälkeen kolme saostuskaivoa. Voisikohan tätä järjestelmää jotenkin hyödyntää tulevaisuudessa?
Otin yhteyttä sekä Malkkiin että Rauni Kiukkaiseen (kopli.fi), ja sainkin heiltä hyviä neuvoja. Olisi tarkoitus keskustella jonkin ajan kuluttua lisääkin. Kysyisin sellaista, että miten sait ympäristöluvan viranomaisilta, eli miten siis sait heidät vakuuttuneeksi ko. vaihtoehdosta? Useinhan tähän vaihtoehtoon ei olla kovin suostuvaisia.
koska kunnallistekniikkaa ei ole lähellä, ja kaavan mukaan emme saa laittaa vesivessaa. Näin ainakin sanoi rakennustarkastaja. Mutta onhan se tyhmää käyttää juomavettä vessan huuhteluun ja sitten taas puhdistaa siitä juomavettä... Rahdata kemikaleja puhdistamiseen maapallon toiselta puolelta jne... - varsinainen karuselli!
Olen miettinyt sitäkin, että jos luvan saisikin, niin mitäs sitten, kun lähelle joskus rakennetaan viemäri? (Vielä siellä sitä ei siis ole.) Jos nyt saa luvan, ja hankkii laitteet, niin voiko jatkossakin pysyä liittymisen ulkopuolella? Investointihan on kallis, joten vinkkejä "jatkoluvan" suhteen kaivataan. Juomavesiasiassa olen kanssasi 100% samaa mieltä.
että eri kunnissa asioita ajatellaan eri lailla, ympäristöasioissa ja rakennusasioissa. Kannattaa varmaan keskustella paikkakauntasi ympäristövastaavan ja rakennustarkastajan kanssa, ja selvittää miten he k.o. asioihin suhtautuvat,sekä kaavoitustilannetta nyt ja tulevaisuudessa.
"Viemäröintivarauksen" voi rakentaa taloon valmiiksi, sillon kunnalliseen viemäriin voi tulevaisuudessa halutessaan liittyä, jos sellainen tulee lähelle. Oletko miettinyt talon jälleenmyyntiarvoa; seuraava omistaja ehkä haluaa liittyä viemäriin (jos se on mahdollista)?
Minun mielipiteeni on, että ei kai ketään voi pakottaa liittymään kunnalliseen tekniikkaan, jos kerran asiat ovat jo hoidossa, eli puhdistaa itse jätevetensä. (ja senhän voi todistaa otamalla näytteitä vedestä).
Saman huomion olen itsekin tehnyt, eli jotkin kunnat kannustavat kuivasanitaatioon, toiset taas päinvastoin "eivät tiedä asiasta mitään".
"Viemäröintivarauksessa" on se huono puoli, että sekin maksaa, ja päällekkäisiä järjestelmiä ei oikein kannatataisi tehdä.
Jäälleenmyyntiarvoa en ole miettinyt, koska olen vasta alle 30-v., ja olisi tarkoitus asua ko. talossa useita kymmeniä vuosia, jos niitä vaan riittää. =)
Olen itse samaa mieltä liittymisjutusta, eli jos kaikki on OK, niin pakkoa ei pitäisi olla. Olisin silti kiitollinen, jos jostain löytyisi jokin laki / asetus tueksi, jos vaikka viranomaisten kanssa tulee pulmia.
Käy ainakin sivuilla www.separett.fi ja www.y-laite.fi Eko-vessahan on järkevä hankinta, muttei ihan halvimmasta päästä. Montako henkeä taloudessasi asuu? Se olisi hyvä tietää ennen kuin uskaultaudun suosittelemaan jotakin vessaa.
Kiitoksia sivustovinkeistä! Ajattelin tuota taloudellista puolta sikäli, että kallistahan se vienärinkin rakentaminen olisi, ja lisäksi tulisivat jätevesimaksut. Lisäksi säästöä tulisi siitä, että kompostoituneen massan voisi käyttää puutarhassa.
Tällä hetkellä perheemme on vain kaksihenkinen, mutta toivon mukaan jälkikasvuakin olisi joskus tulossa. =) Lisäksi tietysti pitäsisi ottaa huomioon, että vieraitakin joskus käy, eli järjestelmä ei saisi heti "mennä tukkoon" pienestä ylikuormituksesta.
Olen myös ollut kahteen henkilöön (mm. edella mainittuun Sirkka Malkkiin) yhteydessä sähköpostitse, ja tarkoitus olisi soitellakin, kunhan vain aikaa löytyisi. =(
Ideana olisi, että jos voisi nykyistä sakokaivojärjestelmää käyttää hyödyksi, ja lisätä kellarikerrokseen säiliön. Toki vaatisi uusia putkituksia jne. Lähinnä minua huolestuttaa se, miten saisi kunnassa asiasta päättävät suostumaan ideaan, eli ettei tarvitsisi liittyä viemäriin, kunhan sellainen joskus alueelle rakennetaan.
...että toki pienisäiliöisetkin mallit ovat harkinnassa, mutta niistä jäte täytyy siirtää keskeneräisenä pois, ja kompostoida perusteellisemmin. Päätöstä ei ole vielä tehty, kumpaan päädymme; molemmissa on hyvät ja huonot puolensa, isossa ja pienessä säiliössä.