Täällä varmaan päivystää asiasta tietäviä. Nimittäin:
Paljon puhetta olen kuullut PMR- ja LA-puhelimien toistimista eli ripiittereistä, nyt kun alkoi kiinnostamaan ei löydy sitten mitään rakennekuvia tai muutakaan apua.
Jossakin oli juttua "papukaija"-tyyppisestä toistimesta (PMR) joka kuuntelee ja lähettää kuulemansa kauemmaksi. Varmaan menee samalla kanavalla jolloin voi olla aika ärsyttävää kuunnella.
Itse kaavailin sellaista toistinta, joka kuuntelisi ja lähettäisi edelleen eri kanavilla. Ja kuuntelun lähetys järjestettynä niin, ettei kuunneltavan kanavan silkkaa kohinaa lähetettäisi, vaan vasta saapuvaa kantoaaltoa ja sen sisältämää puhetta jollain kohinasalpasysteemillä. Tästä seuraisi muutama hyvä pointti:
- mitään kanavia ei varattaisi yhtään turhaan, vaan vasta aiheesta
- kuka tahansa muukin ripiitterin alueella olisi vapaa sitä hyödyntämään (ei kai sitä voi estääkään), ja enpä näe eroa sille juttelenko ripiitterille vai vaikka sen juuressa olevalle kaverille
- tottakai kantavuus ja toimintavarmuus paranisi ja muutoin kuulumattomia asemia alkaisi kuulumaan, luulen
Ja tiedän kyllä eQSO-systeemin mutta kun siihen tarvitaan netti, ei ole kyse nyt siitä. Tiedän myös ihan jopa kännykän muttei siitäkään ole nyt kyse. Tiedän myös jotakin siitä mitä eroa ja järkeä radioharrastuksessa on verrattuna kännyköihin. Joillekin ihmisille suosittelenkin kännykkää (ja pelkkää kännykkää) kaikkeen yhteydenpitoonsa, myös länkkyä ja nettiä vailla. Joidenkin vanhojen kaverien taas haluaisin palaavan tavoitettaviksi LA-kanavilla ja miksei uusiakin voisi löytyä pitkin valtakuntaa.
Ainakaan LA-kanavilla ei ole liian ruuhkaista enää nykyään joten eipä pitäisi toistin haitata, uskoisin että jäljelle jääneet harrastajat voisivat olla jopa hyvilläänkin. Vai kuinka? PMR-puoli on vähän tuntemattomampi itselleni mutta varmaan joku samanlainen kuuntelu/lähetyssysteemi kahdella eri kanavalla soveltuisi siellä.
Kun LA-puhelimessa on 40 kanavaa ja laskee yhteysväliksi vaikka 10 kilometriä saadaan 400 kilometrin ketju, olkoonkin että viiveineen ja häiriöineen. Kukin yksittäinen yhteysväli pitäisi varmaan toteuttaa riittävällä kanavalukuerotuksella (uskoisinpa ettei 400 kilometrin päästä sama kanava ei paljoa haittaa).
Kuinkas tällainen systeemi rakennetaan? Kaksi lähetin-vastaanotinta ja kaksi erillistä antennia? Häiritsevätkö antennit ja laitteet toisiaan vai kuinka erotetaan? Mitä toimivuudesta voi arvioida? Onko luvallistakaan jos tarkkoja ollaan?
Paljon puhetta olen kuullut PMR- ja LA-puhelimien toistimista eli ripiittereistä, nyt kun alkoi kiinnostamaan ei löydy sitten mitään rakennekuvia tai muutakaan apua.
Jossakin oli juttua "papukaija"-tyyppisestä toistimesta (PMR) joka kuuntelee ja lähettää kuulemansa kauemmaksi. Varmaan menee samalla kanavalla jolloin voi olla aika ärsyttävää kuunnella.
Itse kaavailin sellaista toistinta, joka kuuntelisi ja lähettäisi edelleen eri kanavilla. Ja kuuntelun lähetys järjestettynä niin, ettei kuunneltavan kanavan silkkaa kohinaa lähetettäisi, vaan vasta saapuvaa kantoaaltoa ja sen sisältämää puhetta jollain kohinasalpasysteemillä. Tästä seuraisi muutama hyvä pointti:
- mitään kanavia ei varattaisi yhtään turhaan, vaan vasta aiheesta
- kuka tahansa muukin ripiitterin alueella olisi vapaa sitä hyödyntämään (ei kai sitä voi estääkään), ja enpä näe eroa sille juttelenko ripiitterille vai vaikka sen juuressa olevalle kaverille
- tottakai kantavuus ja toimintavarmuus paranisi ja muutoin kuulumattomia asemia alkaisi kuulumaan, luulen
Ja tiedän kyllä eQSO-systeemin mutta kun siihen tarvitaan netti, ei ole kyse nyt siitä. Tiedän myös ihan jopa kännykän muttei siitäkään ole nyt kyse. Tiedän myös jotakin siitä mitä eroa ja järkeä radioharrastuksessa on verrattuna kännyköihin. Joillekin ihmisille suosittelenkin kännykkää (ja pelkkää kännykkää) kaikkeen yhteydenpitoonsa, myös länkkyä ja nettiä vailla. Joidenkin vanhojen kaverien taas haluaisin palaavan tavoitettaviksi LA-kanavilla ja miksei uusiakin voisi löytyä pitkin valtakuntaa.
Ainakaan LA-kanavilla ei ole liian ruuhkaista enää nykyään joten eipä pitäisi toistin haitata, uskoisin että jäljelle jääneet harrastajat voisivat olla jopa hyvilläänkin. Vai kuinka? PMR-puoli on vähän tuntemattomampi itselleni mutta varmaan joku samanlainen kuuntelu/lähetyssysteemi kahdella eri kanavalla soveltuisi siellä.
Kun LA-puhelimessa on 40 kanavaa ja laskee yhteysväliksi vaikka 10 kilometriä saadaan 400 kilometrin ketju, olkoonkin että viiveineen ja häiriöineen. Kukin yksittäinen yhteysväli pitäisi varmaan toteuttaa riittävällä kanavalukuerotuksella (uskoisinpa ettei 400 kilometrin päästä sama kanava ei paljoa haittaa).
Kuinkas tällainen systeemi rakennetaan? Kaksi lähetin-vastaanotinta ja kaksi erillistä antennia? Häiritsevätkö antennit ja laitteet toisiaan vai kuinka erotetaan? Mitä toimivuudesta voi arvioida? Onko luvallistakaan jos tarkkoja ollaan?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Avainsana on duplexer, joka erottaa toistimen lähettimen vastaanottimesta ja yleensä käytetään yhtä antennia.
Kiitos, duplekserilla "säästää" siis yhden antennin. Luulenpa jotenkin että esim. maastoon sijoitettu toistinasema on järkevämmän oloinen yhdellä antennilla kahden sijaan.
Duplexeria tarvitaan, vaikka olis kaksi antennia, jos antennit ovat lähekkäin. Jos toisen antennin vie kilometrin päähän, saattaa onnistua ilman duplexeria.
Ja duplexerit ovat yksilöllisesti viritetty ao. käyttötaajuuksille ja Lähetin-/vastaanottoporttien välinen vaimennus pitää olla varsin suuri. Duplexerin tekemisessä tarvitaan vähintään puoliammattilaista ja hyvät mittalaitteet.
Lähetys ja vastaanotto tarvitsisivat omat taajuutensa kullekin toistinasemalle/tukiasemalle. Samalla taajuudella samanaikainen lähetys ja vastaanotto perinteisillä analogisilla modeilla (AM, FM, NBFM) ympärisäteilevällä antennilla ei voi toimia kunnolla (eikä oikein suuntaavallakaan).
Ai niin, mutta silloinhan "käsikapuloiden" pitäisi kanssa olla duplexmalleja, tai semiduplex (sorry, terminologiani on 30:n vuoden takaista -- merkitykset digitaalipuolella ovat voineet muuttua), mutta ne ovat simplexiä eikö totta: lähettävät ja vastaanottavat samalla taajuudella.
Mutta nyt tuli uusi idea: puhepostiviesti. Jos olisi lupamielessä mahdollista toteuttaa niin saattaisi onnistua se, että jollakin sovitulla kanavalla lähetettäisiin "puhepaketteja", muutaman sekunnin mittaisia viestejä, joiden alussa ja lopussa olisi vaikkapa DTMF-koodit rajaamassa viestiä, ja alussa myös vastaanottajan "puhepakettinumero". Välitysasemat (tukiasemat) vastaanottaisivat, varastoisivat ja lähettäisivät edelleen, tietenkin vain taajuuden ollessa vapaa. Radiot ottaisivat vastaan itselle suunnattuja "puhepaketteja" ja toistaisivat ne nappia painettaessa.
Aika raakile idea ja enemmänkin radioamatööripuolelle suunnattu.
Papukaijaripitteri taitaa olla ainut joka menee määräyksistä läpi. PMR:n kohdalla ongelma on kun radiolaitetta ei saa mennä muuttamaan. Toinen hankaluus tulee käytetyistä taajuuksista kun niitä ei saa tarpeeksi erotusta lähetyksen ja vastaanoton välille.
Jos radiotten kanssa rakentelu kiinnostaa mene suorittamaan tutkinto. Se ei tänäpäivänä ole enää niin vaikea kuin se oli parikymmentävuotta sitten. Tutkinto antaa aikapaljon vapauksia, tosin myös vastuuta. Monet kerhot järjestävät kurssituksia ja pätevyystutkijoita löytyy kohtuullisen kattavasti koko Suomesta. Aivan ei kannata lähteä ajatuksella "mullekaikkijaheti" liikkeelle vaan aktivoidut ja aloitat hakemalla vaikka SRAL:n sivuilta paikkakuntasi toimintaa. Yli kolmekymmentäviisivuotta ympyröissä pyörineenä totean ettei vieläkään ole kaikkea oppinut vaan ainatulee jotakin uutta ja se on antoisaa.
Kannatan. Jos radiokommunikaation tavoitteena on nimenomaan erilaisten yhteysmenetelmien kokeilu, on RA-toiminta siihen (kuin) tehty. LA:t ja PMR:t kannattaa jättää "hyötyviestintään".
Niin tuosta hyötyviestinnästä tulikin mieleen. Papukaijaripitteri on pelastus ja etsintätoiminnassa ihan hyvä peli. Siinä kuulee itse mitä on sanonut ja mitä sanonut väärin samoin onko yleensä edes saanut äänensä kuuluviin joka on pelastuspalvelu ympyröissä ensiarvoinen tieto.
Papukaijoja ei vaan sais käyttää tollaseen.Eläinsuojelumääräys pitää huomioida.
Laiton peli.
"Laiton" on messinki ranskaksi.
Kiitoksia. Laitoin puoli vuotta sitten tämän avauksen suosikkeihin eikä vielä ole tullut törkyä vaan ihan asiallista alan jutustelua. Nyttemmin on alkanut kiinnostaa PMR- tai LA-puhelimen linkittäminen esim. eQSOn kautta nettiin, vaikka vapausaste kärsiikin maksullisen netin vaatimuksesta (eikä ole aitoa radiotoimintaa sellaisenaan). No, taloyhtiöni pakotti ottamaan olkoonkin edullisen nettiliittymän vaikka läppäriini tarvitsen silti mokkulaa liikkuessani. Taloyhtiön nettiliittymästä ei tule kk-maksun päälle lisäkuluja käytti sitä tai ei mihin vain, toisin kuin prepaid-dataliittymästäni. Siispä.....
Vanhan ajan teknillisen luokan tutkintokortti on jo laatikossa, samoin kuin rannikkolaivurin radiolupa ja viestimiehen palvelutodistus. Sekä kasa toistaiseksi joutilaita LA- ja PMR-puhelimia...
Mitä meinaat seuraavaksi? Mainitsit teknisenpahvin olemassa olosta. No hyvä. Sitten tekniset asia ovat kohtuullusen tuttuja. Minkäläistä erotusta olet kaavaillut lähetyksen ja vastaanoton välille. Se ratkaisee sen kuinta hyvät duplekserit tarvitset järjestelmään. Tietysti hyvä laatia jonkinlainen linkkibudjetti sille mitenkauaksi asemat on saatava toisistaan ettei ne ala kuulla toisiaan hyvillä keleillä. Niinkuin kävi englannin ja ranskan välillä. Taajuus 144MHz ja ranskalaiset tunnettuina vastarannankiiskein halusivat tietenkin vastakkaisen erotuksen vataanoton ja lähetyksen välillä. Hyvilläkeleillä ranskalaiset ja englantilaiset ripitterit workkivat toisiaan vaikka välimatka oli satoja kilometrejä. Samaa esiintyi tietysti myös manner euroopan puolelle.
Ripitterin rakentaminen PMR:lle on haasteellinen Kun käytössä on vain 8 taajuutta. LA-puolella on se 40 joten ripitteri PMR:lle papukaijaa luuunottamatta voi unohtaa. LA-puolella taajuusia on riittävään erotukseen etteivät duplekserit ole aivan mahdoton toteuttaa, mutta mikä on sitte se ripitterin käyttäjä kunta. Kyse on kumminkin luvastavapaista taajuuksista ja hyväksyttyihin laitteisiin kun ei saa tehdä muutoksia. Automaattiasema, vaikka on luvastavapaat taajuudet, tarvitsee kumminkin luvat. Siihen tulee lähetystaajuun, lähettimenteho, antennin suuntakuvio, korkeus, sijainti ja kaapeli vaimennukset. Nämä tarvitaan kun tehdään häiriökartoitus. Siinä selvitetään ettei lähetystaajuus aiheuta häiriöitä taajuuksien sekoituksina muulle liikenteelle kuten pelastuspalvelu, armeija, viranomaiset tai lentoliikenne nyt joitakin mainitakseni.
Venäjän puolellahan noita LA- ripiittereitä onkin, mm. kanavalla 20 olen kuullut.
LA- puolella on vakiintuneita taajuuksia/kanavia, vaikka käyttäjäkunta on harventunut.
7, 27, 28, 31, 33 rekkamiehet 13 ja 19...
Ripiitteri ei saisi sattua sellaiselle.
Ja kun kova Eurooppa- keli iskee, on vapaista taajuuksista sitten pula, eri maiden paikallispulinat, Venäjän taksiasemat ovat yhtenä soppana ja siinä yrittää DX:n kyttääjät löytää vapaata taajuutta...
Siihen soppaan toistin ei olisi yhtään kaivattu.
Vieläpä lisäilen.
Minun mielestäni skippikeleissä on HF-radion viehätys. Toistinketju veisi jopa näkyä hommasta.
Aloittelin harrastelun n. vuosi sitten, on tullut kamuja ympäri valtakuntaa ja Eurooppaa.
SSB- länkkyyn kannattaa investoida. Sössöllä yleensä DX:ien tavoittelijat operoivat, joskin FM:lläkin CQ:ta kuulee.
Siis veisi makua, ennakoiva teksti...
Jep. Mistä sais yleensä tietoa PMR-puhelimien vastaanotto taajuuksista, jota pystyy kuuntelemaan esim scannerilla.
Lukee ohjekirjoissa yleensä, kaikki PMR taajuudet tarkasti. 446MHz siinä vaihtelevasti eri kanavat.
Mutta esim. PMR on hyvä jonkin prototyypin testaukseen lähetysjärjestelmänä, noihin ei vaan saa parantaa edes antenniakaan, tulisi liian tehokas lähetin/vastaanotin sitten.
Motorolalla on kyllä aivan ruuvein avattavia malleja, jotta voi säätää jos haluaa :)
Tämähän on mielenkiintoista. Joku miettii samoja kuin minäkin olkoonkin vuosia sitten. Itsekin olen kelaillut sellaista simppeliä systeemiä, missä kaksi halpaa PMR-kapulaa olisivat vaikka kanavilla 1 ja 8, missä ykköstä kuunnellaan vox päällä ja kasikanavainen kapula lähettää, vox päällä sen mitä ykköskanavaisesta kapulasta kuulee. Toki toimii myös toisinpäin: jos kasikanavalla joku hölöttää kuulee ykköskanavainen kapula sitten sen ja pistää eetteriin. Toimii varmaan kahdella LA-puhelimellakin ajatuksen tasolla. Äänenlaatu nyt voi olla mitä on ja viiveitä ym. pulmia voi tulla mutta mitä sitten. Jos ikinä voi tulla jotain pulmia jossain niin ei tehdä sitten mitään ikinä, eihän?
Tässä en minäkään näe käytännön eroa lopputuloksessa sille, kun jos joku ihminen kuuntelisi kasin kapulaa ja juttelis itse sen saman siihen ykköskapulaan ja enpä tiedä voiko sellainen sitten olla laitonta tai syntistä.
Ulkomailla on tuollaisia toistimia. Satuin itse kuulemaan tuon unkarilaisen
https://www.youtube.com/watch?v=nkcBWP_ploY