Sleeping sun, versioiden versio?

Sleeping sun'ista tulee helposti laahaava virsi, jos solisti ei keskity kunnolla tulkintaansa. Minusta kappale ei edellytä alkuperäistä lähestymistapaa kuulostaakseen nautittavalta.

kynsiäjahabaa kirjoitti:

Sleeping sun'ista tulee helposti laahaava virsi, jos solisti ei keskity kunnolla tulkintaansa. Minusta kappale ei edellytä alkuperäistä lähestymistapaa kuulostaakseen nautittavalta.

Turunen ei ole oopperalaulaja ettei nyt jäisi epäselväksi...

Niin... niinhän ne naikkoset yleensä myöntyvät.
Varsin onnistunut tulkinta tuollaisen ''orkesterin'' kanssa.

Tarjan lalutekniikka on taantunut sitten 2005, laulu ei pysy kasassa.

Tarja ei malta keskittyä olennaiseen, vaan tulkitsee yli. Yleensä koreilu vähenee iän myötä.

Onhan tämä nyt kerrassaan mainio esitys Tarjalta. En odota enää alkuperäisen kaltaista täydellistä sovitusta. Näitä maneereita ja ylitulkintoja esiityy nykyisin jo niin paljon, että tämähän kuulostaa aika kivalta Tarjalta. Vähän nostalgiaakin olin tuntevinani, mutta poweria puuttui. Tuohon taustalle tarvitaan "pojat".

Alkuperäiset versiot kiistatta parhaat. Voidaan spekuloida yllin ja kyllin, mutta Tuomas on sen tuhon formaattin säveltänyt ja se tulee säilymään klassikkona juurikin Tarjan kappaleena kaikkialla maailmassa viimeiseen välädykseen asti.

ainooikea kirjoitti:

Onhan tämä nyt kerrassaan mainio esitys Tarjalta. En odota enää alkuperäisen kaltaista täydellistä sovitusta. Näitä maneereita ja ylitulkintoja esiityy nykyisin jo niin paljon, että tämähän kuulostaa aika kivalta Tarjalta. Vähän nostalgiaakin olin tuntevinani, mutta poweria puuttui. Tuohon taustalle tarvitaan "pojat".

Alkuperäiset versiot kiistatta parhaat. Voidaan spekuloida yllin ja kyllin, mutta Tuomas on sen tuhon formaattin säveltänyt ja se tulee säilymään klassikkona juurikin Tarjan kappaleena kaikkialla maailmassa viimeiseen välädykseen asti.

Sori mutta ei pidä paikkaansa. Vuosikymmenten kuluessa ikivihreistä muistetaan vain sen säveltäjä. Ketään ei kiinnosta paskan vertaa kuka on sanoittanut, sovittanut, soittanut eri instrumentteja tai toiminut laulusolistina, tai ehkeis esittävän bändin nimeä. Eli vuonna 2060 tilanne on seuraava, Sleeping Sun säveltänyt Tuomas Holopainen ja siinä kaikki.

aamukahvi_korvapuusti kirjoitti:

Sori mutta ei pidä paikkaansa. Vuosikymmenten kuluessa ikivihreistä muistetaan vain sen säveltäjä. Ketään ei kiinnosta paskan vertaa kuka on sanoittanut, sovittanut, soittanut eri instrumentteja tai toiminut laulusolistina, tai ehkeis esittävän bändin nimeä. Eli vuonna 2060 tilanne on seuraava, Sleeping Sun säveltänyt Tuomas Holopainen ja siinä kaikki.

Eipä mitään. Varmaan tässä nimenomaisessa kipaleessa voikin olla niin , että muistellaan myös säveltäjää Tuomas Holopaista ja hyvä niin. Lähinnä Sleeping Sun kulminoituu Tarjaan ja näinhän tämä nytkin muistetaan. Kyselee nyt vaikka eri vuosikymmenien fanittajilta, niin ainahan se Sleepin Sun tulee väistämättä mainituksi bändin parhainpana tekeleenä ja Tarjan bravuurina. Ei kait tämä enää mihinkään tästä muuttuisi.

Okei, ihmiskunta tuskin pääsee todistamaan vuotta 2060, mutta kuitenkin siihen verraten 40v. ajassa taakseppäin. Meni kohtuullisen hankalaksi itselle muistaa klassikot pelkästään säveltäjän mukaan, jos ei ko. kitaristi tai vastaava virtuoosi. Jos oikein yksinkertaisaisi, niin muistaako ihmiset Ryysyrannan olevan Irwinin esittämä ikivihreä vai V.Salmen tekele? Tai oliskohan jopa niin, että kaikki Beatles klassikot miellettäisiin jo ennenminkin McCartney-Lennon tekeleiksi.
Klassiseen musiikkiinhan nyt varmaan ei ole tarkoitus mitään verratakkaan, että aika mielenkiintoinen pointti joka tapauksessa.

ainooikea kirjoitti:

Eipä mitään. Varmaan tässä nimenomaisessa kipaleessa voikin olla niin , että muistellaan myös säveltäjää Tuomas Holopaista ja hyvä niin. Lähinnä Sleeping Sun kulminoituu Tarjaan ja näinhän tämä nytkin muistetaan. Kyselee nyt vaikka eri vuosikymmenien fanittajilta, niin ainahan se Sleepin Sun tulee väistämättä mainituksi bändin parhainpana tekeleenä ja Tarjan bravuurina. Ei kait tämä enää mihinkään tästä muuttuisi.

Okei, ihmiskunta tuskin pääsee todistamaan vuotta 2060, mutta kuitenkin siihen verraten 40v. ajassa taakseppäin. Meni kohtuullisen hankalaksi itselle muistaa klassikot pelkästään säveltäjän mukaan, jos ei ko. kitaristi tai vastaava virtuoosi. Jos oikein yksinkertaisaisi, niin muistaako ihmiset Ryysyrannan olevan Irwinin esittämä ikivihreä vai V.Salmen tekele? Tai oliskohan jopa niin, että kaikki Beatles klassikot miellettäisiin jo ennenminkin McCartney-Lennon tekeleiksi.
Klassiseen musiikkiinhan nyt varmaan ei ole tarkoitus mitään verratakkaan, että aika mielenkiintoinen pointti joka tapauksessa.

Sori mutta ei voi kuin nauraa. Jos joku ihan oikeasti pitää vuoden 1999 Sleeping Sunia Nightwishin parhaana niin hänen maailmankuvansa poikkeaa omastani aika ratkaisevasti. Juuri tuo onneton keskenjätetty viritelmä piti minut erossa Nightwishista aina vuoteen 2005 ja erottamisen aikaansaamaan kohuun saakka. Eka kertaa kuullessani Sleeping Sunin hämmästelin biisin hienoutta mutta samalla surkuttelin amatöörisopraanon suoritusta ja hiljaa mielessäni toivottelin bändille menestystä ja pitkää ikää mutta samalla pikaista laulusolistin vaihdosta sillä niin hirvittävää kuraa tuo vuoden 1999 versio on Tarjalta. Mikään ei käy hermoon niin kuin keskeneräisen klassisenlaulukoulutuksen saaneen sopraanon yritys tulkita liian vaativaa materiaalia. Se on yksinkertaisesti liikaa ja sai minut aikanaan sulkemaan korvani Nightwishilta viideksi vuodeksi, valitettavasti.
Käsittääkseni Sleeping Sunin uudelleen levytys vuonna 2005 oli nimenomaan Tarjan tahto ja hyvä että se tehtiin. Saatiin samalla Nightwishin tyylikkäin video Islanderin jälkeen.
On varmaa että Tarjaa otti pannuun tuon alkuperäisen version amatöörimäisyys ja keskeneräisyys ja hän halusi tehdä biisin valmiiksi. Pisteet siitä Tarjalle.
Se miksi Tarja on saavuttanut sen aseman mikä hänellä tänäpäivänä on perustuu pitkälti siihen että hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, maailmasta puuttui juuri Nightwishin kaltainen bändi tuohon aikaan. Tarjan sooloura on osoittanut hänen todelliset laulunlahjansa ja lopputuloksena on se että fanit ovat jämähtäneet vuosikymmenten taakse muistelemaan mitä on tehty 20v sitten, niinkuin tälläkin foorumilla. Tarjan on loistava laulaja mutta niin on tuhannet muutkin, asemansa metallilaulajien kärkijoukossa hän on saavuttanut Nightwishin biisien myötä ja ne on pääosin Tuomas Holopaisen tekemiä.

Minun pääkoppani ei suostu vieläkään yhdistämään Nightwishia ja Tarjaa bändiksi. En osaa mieltää Anettea ja Nightwishiakaan yhtyeeksi. Vika ei ole artisteissa. Syy on varmasti perintötekijöissäni, sillä heräsin Nightwishiin vasta Wackenin myötä.:)

Floor istuu Nightwishiin kuin metronomi-Kain nakuttamana. Nyt Holopaisen hienoihin biiseihin on puhallettu elämää mystisempi henki, mikä puuttuu liki kaikilta maailman bändeistä. Upea hollannitar kuittaa entisiä kulta-aikoja haikailevat Sleeping Sunin parilla ulvaisulla ennen Empun kitarasooloa. Mikä näkemys, mikä tyyli, mikä Lyyli! :)