Onpas se hyvä

Vautsi! Sattuneesta syystä jouduttuani hautaamaan Mintin päätin vaihtaa järjestelmää ja asensin museokoneelle Fedoran (23), ja onpas se siis HIANO JA UPEA. Oudon graafisen taustakuvan (tai voihan siitä joku tykätä) voi helposti vaihtaa valitsemalla jonkun Taustakuvissa annetuista vaihtoehdoista, tai lataamalla verkosta sopivan kuvan, avaamalla se Kuvakatselimella ja valitsemalla oikean yläkulman valikosta Aseta taustakuvaksi.

Fedora on sellainen niinkuin Windows 8.1:n olisi pitänyt olla. Windows 10 ei siihen suuntaan päässyt varmaan paljolti siksi, että Windowsia pitkään käyttäneet eivät uusia ja liiaksi vanhasta ja totutusta poikkeavia hyviäkään piirteitä käyttöliittymäänsä enää tahdo.

Fedoraan pääsee kuitenkin nopeasti sisään, vaikka olisi kuinka Windowstunut, koska alussa tulee niin hyvä helppi ja opastus Fedoran piirteistä. Saman Gnomeohjeen voi lukea myöhemminkin milloin tahansa.

Asennuksessa tuli vastaan sellainen juttu, että Fedora oli liiankin kohtelias alla ollutta vanhaa järjestelmää kohtaan ja ilmoitti, että ei voi asentua vapaaseen levytilaan. (Vanha järjestelmä oli jättänyt sitä vapaaksi alle gigan.) Piti siis erikseen raksittaa kohta jossa vaaditaan uudelle asennukselle lisää levytilaa, ennenkuin Fedora suostui asentumaan vanhan järjestelmän päälle.

Ennen tätä vuotta olen ollut aina vain Windows-käyttäjänä. Onpa jännää, kuinka paljon vapaata levytilaa Linux-asennusten jälkeen jää käyttöön. Käyttöjärjestelmä ja asennukseen sisältyvät hyötyohjelmat vievät tilaa murto-osan siitä, mitä Windowsissa, ja kiintolevy on siis käytännössä tyhjä. Hivenen toisenlaista kuin Windowsissa, jossa merkittävä osa levystä on varattu jo heti asennuksen jälkeen.
20310
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Peukkua tälle! Olen itse todennut Fedoran olevan RedHatin perillisenä erinomainen jakelu uusimpine ohjelmaversioineen. Aloittelijoille Fedoran kompastuskivi Debianin tavoin on, että perusjakelu perustuu yksinomaan avoimeen lähdekoodiin, eikä siis sisällä (oletuksena) suljettuja ohjelmia/tiedostoja. Nämä suljetutkin esim. ajurit on melko vaivatta asennettavissa, ja RPMFusion-nonfree -repositoryt niitä jo paljolti tarjoaakin.
Jakelu on kevyt ja soveltuu melkoisen vanhaankin rautaan ongelmitta.

Äänestä
  • Windows 10 on se jolla mennään ja molo vaan kutistuu, Pitäsköhän mennä maistraattiin muuttan sukupuoli? Kun mitään ei enään roiku...

    Varmaan uskos kun näyttäisin?

    Äänestä

Olisi vain kiva jos jostain löytyisi ohjeet suomeksi kuinka asennetaan RPMFusion-nonfree -repositoryt ja kuinka asennetaan kaikki tarvittavat codecit mitkä tulee ubuntussa yhdessä paketissa. Samoin kuinka asennetaan flash koska sitä tarvitsee ainakin Punomon sivuilla olevien opetusvideoiden katseluun.

Äänestä

  • "kuinka asennetaan flash"
    Adobe.com tarjoaa joillekin jakeluille omat repository:t. Toki Fedora/RedHat on tuettuna.

    Äänestä

jospa koittaisit Korora jakelua...fedora kaikki tarpeellinen jo valmiiksi. =)

Äänestä
  • Korora on toki ihan mainio oikotie, mutta siinä on omat rajoitteensa, joten en sitä erityisesti suosittelisi.

    Äänestä

  • Fedora23 kirjoitti:

    Korora on toki ihan mainio oikotie, mutta siinä on omat rajoitteensa, joten en sitä erityisesti suosittelisi.

    Heh. Noh Mintistä Fedoraan?
    Koronaa nyt se helpompi ihan taviksille, joskiin ainoa taviksille on se Ubuntu.

    Suurin erohan näissä on se päivitys ja paketinhallinta.
    Eli kaksi eri koulukuntaa, Fedora ja Debian pohjaiset.

    Ainoat jakelut joissa on oikeasti kehitetty työpöytää arkikäyttöön helpommaksi on Ubuntu ja Deepin, Muut sitten erinäisten linuxfaniryhmien suosimia.
    Joista usea Linux Intoilia näpytteleekin CentOS:sää...

    Fedoran epävakaus on este sen suoralle palvelinkäytölle, ellei sitten itse ole sellaista osaamista hallita sen rakentamista. Torvadst näpyttelee fedoraa, Ihan syytäkin, koska valmiiksi purekeltu Ubuntu on Linux-gurulle liian Geek.
    Sensijaa Yliopistoissa on Ubuntu viemässä suosioo Applen ja Microsoftin tuotteilta, ihan pelkän turvallisuuden ja ohjelmoinnin helppouden takia.

    Ihan turhaa myös moni karttaa Venäjän kehitystyötä, mm AstraLinux on todella vakaa ja hyvä. Eikä sieltä USA:staakaan saa kuin NSA vakoilun lisäarvona.

    Äänestä

  • Mintistä-fedoraan kirjoitti:

    Heh. Noh Mintistä Fedoraan?
    Koronaa nyt se helpompi ihan taviksille, joskiin ainoa taviksille on se Ubuntu.

    Suurin erohan näissä on se päivitys ja paketinhallinta.
    Eli kaksi eri koulukuntaa, Fedora ja Debian pohjaiset.

    Ainoat jakelut joissa on oikeasti kehitetty työpöytää arkikäyttöön helpommaksi on Ubuntu ja Deepin, Muut sitten erinäisten linuxfaniryhmien suosimia.
    Joista usea Linux Intoilia näpytteleekin CentOS:sää...

    Fedoran epävakaus on este sen suoralle palvelinkäytölle, ellei sitten itse ole sellaista osaamista hallita sen rakentamista. Torvadst näpyttelee fedoraa, Ihan syytäkin, koska valmiiksi purekeltu Ubuntu on Linux-gurulle liian Geek.
    Sensijaa Yliopistoissa on Ubuntu viemässä suosioo Applen ja Microsoftin tuotteilta, ihan pelkän turvallisuuden ja ohjelmoinnin helppouden takia.

    Ihan turhaa myös moni karttaa Venäjän kehitystyötä, mm AstraLinux on todella vakaa ja hyvä. Eikä sieltä USA:staakaan saa kuin NSA vakoilun lisäarvona.

    Redhat Inc. ja Debian (sekä Slackware) ovat Linux-jakeluja, joiden lähtökohdat ovat jo '90-luvun puolivälistä. RedHat on kaupallinen Linux-jakelu ja Debian yhä avoin ja vapaa kaikilta osiltaan.
    RedHat tukee niin Fedora- kuin CentOS -jakelua. Ubuntu ja monet muut jakelut taas vain hyödyntävät avointa Debian:ia. Ja luullakseni Mint perustuu nimenomaan jo Debiaan perustuvaan Ubuntuun, vaikka tarjolla lienee myös suoraa Debianiin perustuva Mint-versio. Mint ei tuossa mielessä ole oma jakelunsa, ja luullakseni se aiemmin pohjautui jo lähes edesmenneeseen Mandrake/Mandriva -jakeluun.
    Väitteesi Fedoran epävakaudesta on täyttä roskaa. Kuten Ubuntu myös Fedora tarjoaa puolivuosittain uuden version jakelusta (Ubuntun tuki n. 6kk ja Fedoran 11kk), on jakelut päivitettävissä aina uusimpaan julkaistuun versioon.
    Ubuntulla on tarjolla myös pitkäntuen versioita (LTS - jokainen parillisen vuoden huhtikuun versio: 5.04 (?), 6.06, 8.04, 10.04, 12.04, 14.04, ja seuraavana 16.04.)
    Muiden Ubuntu-versioiden (Lubuntu/Kubuntu/Xubuntu/Mubuntu tms.) tuki ei välttämättä ole LTS-versioiden luokkaa.
    Ubuntusta kuitenkin tarjotaan aina toimivaa versiota, vaikka jakeluversion tukiaika ei olisikaan vuosikausia (jolloin jo konekanta/laitteet alkaa vanhentumaan, eikä uusimpien laitteiden tukea löydy vanhenevalle järjestelmälle).

    Myös on lisättävä, että rpm- (Redhat) ja deb- (Debian) paketoinnin lisäksi on muitakin paketinhallintametodeja. Ja pahimmillaan ohjelmat käännetään työläästi suoraa jakeluun (esim. Gentoo).
    Vastaava metodi toki on käytettävissä jakelussa kuin jakelussakin, jos niin haluaa...

    Äänestä

  • Fedora23 kirjoitti:

    Redhat Inc. ja Debian (sekä Slackware) ovat Linux-jakeluja, joiden lähtökohdat ovat jo '90-luvun puolivälistä. RedHat on kaupallinen Linux-jakelu ja Debian yhä avoin ja vapaa kaikilta osiltaan.
    RedHat tukee niin Fedora- kuin CentOS -jakelua. Ubuntu ja monet muut jakelut taas vain hyödyntävät avointa Debian:ia. Ja luullakseni Mint perustuu nimenomaan jo Debiaan perustuvaan Ubuntuun, vaikka tarjolla lienee myös suoraa Debianiin perustuva Mint-versio. Mint ei tuossa mielessä ole oma jakelunsa, ja luullakseni se aiemmin pohjautui jo lähes edesmenneeseen Mandrake/Mandriva -jakeluun.
    Väitteesi Fedoran epävakaudesta on täyttä roskaa. Kuten Ubuntu myös Fedora tarjoaa puolivuosittain uuden version jakelusta (Ubuntun tuki n. 6kk ja Fedoran 11kk), on jakelut päivitettävissä aina uusimpaan julkaistuun versioon.
    Ubuntulla on tarjolla myös pitkäntuen versioita (LTS - jokainen parillisen vuoden huhtikuun versio: 5.04 (?), 6.06, 8.04, 10.04, 12.04, 14.04, ja seuraavana 16.04.)
    Muiden Ubuntu-versioiden (Lubuntu/Kubuntu/Xubuntu/Mubuntu tms.) tuki ei välttämättä ole LTS-versioiden luokkaa.
    Ubuntusta kuitenkin tarjotaan aina toimivaa versiota, vaikka jakeluversion tukiaika ei olisikaan vuosikausia (jolloin jo konekanta/laitteet alkaa vanhentumaan, eikä uusimpien laitteiden tukea löydy vanhenevalle järjestelmälle).

    Myös on lisättävä, että rpm- (Redhat) ja deb- (Debian) paketoinnin lisäksi on muitakin paketinhallintametodeja. Ja pahimmillaan ohjelmat käännetään työläästi suoraa jakeluun (esim. Gentoo).
    Vastaava metodi toki on käytettävissä jakelussa kuin jakelussakin, jos niin haluaa...

    "Ubuntun tuki n. 6kk"

    Ubuntun standardiversioiden tuki on 9kk.

    Äänestä

  • Hmmm... Eipä noita epämääräisiä lisäohjelmia kannata asennella :( Ohjelmat asennetaan virallisista ohjelmalähteistä tai ohjelman virallisilta sivuilta.

    Äänestä

Fedora sopii sellaiselle, joka haluaa säätää systeemiään pelkästä säätämisen ilosta. Ja vaikkei haluaisi säätää pelkän säätämisen ilon vuoksi, niin tweak-tool on kuitenkin ahkerassa käytössä, jos haluaa fontit kunnollisiksi, hiiren valkoiseksi, jne. Kyllähän siinä ajan saa kulumaan, ja käyttöliittymän rakennuspalikat tulee tutummaksi kuin muissa käyttiksissä. Se, joka haluaa hyvälaatuista valmista, ottaa jonkun muun kuin Fedoran.

Äänestä
  • Enpä ole kaipaillut mihinkään Linux-jakeluun tweak-tool -tyyppisiä ohjelmistoja. Ei niitä Fedorakaan mitenkään erityisesti kaipaa...

    Äänestä

  • RPMFusion kirjoitti:

    Enpä ole kaipaillut mihinkään Linux-jakeluun tweak-tool -tyyppisiä ohjelmistoja. Ei niitä Fedorakaan mitenkään erityisesti kaipaa...

    Tweak-toolsit on juurikin niitä Mint säättäjien touhuja :D
    Kun oikea osaaminen puuttuu, mutta jotenkin se mintti pitäis saada toimimaan :D

    Minttihän ne suosii, koska Ubuntu liian tylsä, koska siinä ei ole sitä mint-miesten säätämishalun tuottamaa mastubaatiota.
    Ubuntu toimii ihan ilman tuskaa..

    Äänestä

  • Säätämis-Masturbaatio kirjoitti:

    Tweak-toolsit on juurikin niitä Mint säättäjien touhuja :D
    Kun oikea osaaminen puuttuu, mutta jotenkin se mintti pitäis saada toimimaan :D

    Minttihän ne suosii, koska Ubuntu liian tylsä, koska siinä ei ole sitä mint-miesten säätämishalun tuottamaa mastubaatiota.
    Ubuntu toimii ihan ilman tuskaa..

    Nykyisessä ubuntussa yksinkertaisetkin asiat vaativat jonkin tweak-ohjelman asennuksen. ;)

    https://launchpad.net/ubuntu-tweak

    Äänestä

  • clerasil kirjoitti:

    Nykyisessä ubuntussa yksinkertaisetkin asiat vaativat jonkin tweak-ohjelman asennuksen. ;)

    https://launchpad.net/ubuntu-tweak

    Ei vaadi. Ubuntu on täysin hallittavissa/muokattavissa ilman ylimääräisiä ohjelmistoja.
    Mutta kun keskustelua käytään Fedora-alueella on aika turha käsitellä muita jakeluja ja niiden ominaisuuksia.

    Äänestä

Mintistä fedoraan? aika iso hyppäys ;D

Varmaan opeteltavaakin piisaa..

Äänestä
  • Vaatii aika paljon säätämistä. Fedora on melko suttuisen näköinen distro jollei sitä yhtään säädä.

    Äänestä

  • Säätäjille kirjoitti:

    Vaatii aika paljon säätämistä. Fedora on melko suttuisen näköinen distro jollei sitä yhtään säädä.

    Voi ei. Jonkin akkumanagerin ulkonäkö on aina subjektiivinen näkemys ja mielipidekysymys. Arvostan jakelussa aivan toisia asioita, mutta saahan kukin viritellä ihan kuten haluaa. Siihenkin Fedora tarjoaa näet mahdollisuuden.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Fedoraan kirjoitti:

Vautsi! Sattuneesta syystä jouduttuani hautaamaan Mintin päätin vaihtaa järjestelmää ja asensin museokoneelle Fedoran (23), ja onpas se siis HIANO JA UPEA. Oudon graafisen taustakuvan (tai voihan siitä joku tykätä) voi helposti vaihtaa valitsemalla jonkun Taustakuvissa annetuista vaihtoehdoista, tai lataamalla verkosta sopivan kuvan, avaamalla se Kuvakatselimella ja valitsemalla oikean yläkulman valikosta Aseta taustakuvaksi.

Fedora on sellainen niinkuin Windows 8.1:n olisi pitänyt olla. Windows 10 ei siihen suuntaan päässyt varmaan paljolti siksi, että Windowsia pitkään käyttäneet eivät uusia ja liiaksi vanhasta ja totutusta poikkeavia hyviäkään piirteitä käyttöliittymäänsä enää tahdo.

Fedoraan pääsee kuitenkin nopeasti sisään, vaikka olisi kuinka Windowstunut, koska alussa tulee niin hyvä helppi ja opastus Fedoran piirteistä. Saman Gnomeohjeen voi lukea myöhemminkin milloin tahansa.

Asennuksessa tuli vastaan sellainen juttu, että Fedora oli liiankin kohtelias alla ollutta vanhaa järjestelmää kohtaan ja ilmoitti, että ei voi asentua vapaaseen levytilaan. (Vanha järjestelmä oli jättänyt sitä vapaaksi alle gigan.) Piti siis erikseen raksittaa kohta jossa vaaditaan uudelle asennukselle lisää levytilaa, ennenkuin Fedora suostui asentumaan vanhan järjestelmän päälle.

Ennen tätä vuotta olen ollut aina vain Windows-käyttäjänä. Onpa jännää, kuinka paljon vapaata levytilaa Linux-asennusten jälkeen jää käyttöön. Käyttöjärjestelmä ja asennukseen sisältyvät hyötyohjelmat vievät tilaa murto-osan siitä, mitä Windowsissa, ja kiintolevy on siis käytännössä tyhjä. Hivenen toisenlaista kuin Windowsissa, jossa merkittävä osa levystä on varattu jo heti asennuksen jälkeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu