Jälleen ja taas
maahan putoaa
tuhannet pienet sirpaleet
kuin keijukaisten kyyneleet.
Jälleen ja taas
kylmin sormin
niitä kerätä saan
veripisarat värjää maan.
Huomenna en itke
itseäni yritän vakuuttaa
kun sirpaleet ne satuttaa
jälleen ja taas.
maahan putoaa
tuhannet pienet sirpaleet
kuin keijukaisten kyyneleet.
Jälleen ja taas
kylmin sormin
niitä kerätä saan
veripisarat värjää maan.
Huomenna en itke
itseäni yritän vakuuttaa
kun sirpaleet ne satuttaa
jälleen ja taas.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kaikki on rikki. Sydän pieninä palasina. Itken vaan. Apua en saa.
Kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Seuraavin sanoin toivon kaikkea hyvää teidän elämäänne. T: m35
Olen särkynyt saviruukku
Pala palalta murtui pois
Vain ihmettelin ja itkin
En millään murtunut ois
Sinä Herra minut murskasit
Vaan talletit kaikki palat
Niin paljon minua rakastit
Tahdoit uutta kokonaan
Anna savelle uusi muoto
Tee minusta uusi ruukku
Niin rakkautesi nyt näytät
Taas murtunutta käytät
Tahdon kertoa särkyneille
Ei siruja heitetä pois
Kallista halpa savikin
Mestarin kädessä ois
Korjaa elämäntapasi senkin tunteeton tyhjäsäkki. Itse olet elämäsi sotkenut ja siisti myös sydämesi ja aloita alusta terveen ihmisen kanssa.
tietäväsi tuon ihmisen elämästä ja mikä sinä olet tuollaista toiselle sanomaan? Pura paha olosi ennemmin vaikka liikkumalla, kuin lyömällä lyötyjä.
Rakkautta olisi ollut ja sitä toivoin myös takaisin
vaan ei riittänyt se kuitenkaan
lopuksi sen tajusin.
Rakkaus on tärkein ja arvo mittaamaton
vaan ei riittänyt se hänelle
en ollut korvaamaton.
Niin paljon kuin halusinkin ei riittänyt se lain
hänelle näyttämään miten paljon
minä rakastin häntä vain.
Nyt sydän yksin tyhjää lyö
sitä kuunnella mä saan
kun se itkee ja vaikertaa
ihan joka yö.
Minä häntä silloin rakastin
kun todeksi sitä vakuutin
vaikka tiesin sen jo tuolloin
silti kyyneleeni piilotin.
Sydän surut kasvattaa ja ne helpottuu ajanmyötä. Kyllä rakkaus aina kaiken voittaa. <3 Parempi kokea sydän suruja kuin ei olisi koskaan rakastanut. Elämässä pitää saada kokea kaikki tunteet. Voimia uusiin tunteisiin.
En kyllä ole samaa mieltä. jos kerta toisensa jälkeen kokee vain sydänsuruja, eikä suhteet koskaan johda siihen että olisi aitoa molemminpuolista rakkautta, olen itse mieluummin ilman tunteta loppuikäni.
Kaikille ei suoda onnellista parisuhdettta. Lopulta sydän on niin rikki ettei enää kestä uusia säröjä.
Sieltä on vain noustava ja alettava rakastaan itseään. Itse on paikattava sydämensä. Ja uskottava tulevaisuuteen. Ottaa joku mukava harrastus ja alkaa nauttimaan elämästään. Pitkänkin sinkkuajan jälkeen ihmiset löytävät toisensa. Ehjään ihmiseen on helpompi ihastua kuin luovuttaneeseen. Silmistä sen jo näkee kuka on helposti lähestyttävä ja kuka on pelokas. Ja sitten kun on itsensä kanssa sinut ja avoin niin helpommin huomaat tavanneesi oikean ihmisen jonka kanssa hyvä olla.
Elä missäännimessä luovuta. 1000 sammakkoa kohden on yksi kultakimpale. Kyllä sä vielä löydät hänet ilman etsintää kuhan ne silmät pidät auki.
Osaan kyllä rakastaa itseäni ja olin lähes 10 vuotta yksin, ihan ilman seksiäkin. Itseäni tutkiskellen ja itseeni tutustuen. Vaan ei se tilanne miesten suhteen millään tavalla muuttunut tuon itseensä tutustumisvaiheen jälkeen. Miehet eivät ole minusta kiinnostuneita, niin minkäs sille mahdan. Ei siinä auttanut iloisuus, positiivisuus, tulevaisuudenusko. Luottavaisin mielin ajattelin että kyllä minullekin vielä kumppani löytyy. Samaa paskaa sain vain niskaani kerta toisensa jälkeen, joten aika vaikea on enää keneenkään luottaa, kun on kaikkensa yrittänyt ja myös yrittämättä jättänyt. Kumppani ja hyvä parisuhde on lahja taivaan isältä, ei sitä muualta saa.
Niin..Ei sitä toinen ihminen voi toista muuttaa. Mutta luovuttaminen ei minusta ole ratkaisu. Ehkä perehtyminen siihen millaisen kumppanin haluaisi niin olisi. Ja muistaa ettei täydellistä ihmistä olekaan. Ehkä se johdatus oikean kumppanin luo tulisi sopivissa ympyröissä mistä et ole aiemmin huomannut katsella. Kyllä kai taivaan isä toivoisi meidän jokaisen löytävän paikkamme ja tarkoituksemme.
.
Nyt sydämeni tyhjää lyö
ei elämässä mieltä ole lain.
Kipu sisälläin on todellinen
siitä tiedän mitä sain.
Sain kokea aitoa rakkautta
ja sitä myös toiselle minä annoin,
ei vain riittänyt se hänelle,
vaikka kuinka sitä vannoin.
Liekö oikea hän sitten ollutkaan
sitä tietää en saa koskaan,
tänä yönä taas yksin kuljen
ja teen lumienkeleitä loskaan.
.
Kohtalo vie minua siipirikkoista suojaisaan poukamaan. Paranna haavani ja opeta minut uudelleen lentämään. Näytä minulle miten vastatuulet voitetaan ja miten jaksaa taivaltaa. Anna minulle soihtu ,elämän valo ikuinen, jotta en olisi pimeydessä harhaileva yksinäinen.
"Olen itkenyt silmäni loppuun. Olen murtanut sydämeni sirpaleiksi. Olen murjonut sieluni ja järkeni kappaleiksi. Mitä minusta on jäljellä muuta kuin hajonneita sydänverellä vuorattuja kappaleita. Minua ei enää ole. Olen mennyt pois tästä maailmasta. Mennyt ikuisiksi ajoiksi pois." Vuosi oli 2001. Jokainen selviää omista sydänsuruistaan ! Ja joskus ne on harmaa muisto vain.
Yksi särkynyt lisää joukossanne...