Marraskuu...

Joka vuosi tunnen saman marraskuun tunnelman. Se(n) tunnelma on outo. Se tuntuu ulkona ja sisällä. Se on ihana ja kauhea. Se muistuttaa kaikesta minkä ei olisi koskaan pitänyt tapahtua.Se tuntuu pienessä pakkasessa. Puissa. Maassa. Lentelevissä lehdissä. Auringon paisteessa.Sadepilvissä. Kaikkialla. Talvi lähestyy ja jäädyttää kaiken. Se muistuttaa ja kertoo sinusta. Ja välähdyksistä yhteisistä hetkistämme - montako niitä olikaan? Sen tunne ja tunnelma olet sinä.

Voisin aina elää marraskuuta, joka ei muuksi muuttuisikaan. Ei tulisi koskaan joulukuuta, ei joulua eikä mitään muutakaan. Rakkauden, jonka joulu tuo, sen marraskuu vei elämästäni. Joulukuusta ja joulusta tuli kuoleman ja jäätyneen hautausmaan kuukausi.

Mitä on rakkaus? Tiedätkö? Kerro! Voiko siihen jäädä koukkuun vai häviääkö se ja muuttuu joksikin muuksi? Miksi? Vihaksi, epätoivoksi, välinpitämättömyydeksi? Jäi vain kuollutta, kylmää ja pakkasta nuoruuteni marraskuusta. Rakkaus ei koskaan palannut. Sen alkuakaan ei koskaan ehkä edes ollutkaan.

Miten tuomitsitkaan minut? Kuinka näin kävikään? Muutin asumaan elämäni tunkiolle. Entä sinä? Elitkö hyvän elämän? Rakastitko edes itseäsi? Jos rakastat itseäsi niin vältä elämän tunkioita? Tehkää sokeat rakastuneet näkeviksi ennen kuin he saavat aikaan tuhoa itselleen ja muille...
5266
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ei pidä sekoittaa marraskuun tunnelmaa omiin henk.koht tunteisiin,muistelmiin.
Marraskuu pitää aistia,unohtaa itsensä,elämä-kuolema.

Äänestä

Marraskuu. Alastomat puut. Pimeys. Musta asfaltti kiiltää. Ulkona sataa.
Marraskuu. Kohmettunut nurmikko. Kylmä. Niin kylmä. Huurtunut hengitys putoaa, särkyy.
Marraskuu. Valot ikkunoissa. Lohduttomuus. Raskas taivas. Ensilumi sulaa loskaksi.
Marraskuu. Mätänevät lehdet, mullan tuoksu. Äänetön huuto.
Marraskuu. Aseöljyn maku kitalaessa, tyhjä pöytäviinapullo ja rypistynyt paperi.
Marraskuu. Mykät linnut puissa. Hiljaisuuttaa. Lunta sataa. Hiljaa.
Se tunnelma... niin, se tunnelma.

Äänestä

Marraskuussa tapahtui jotakin, minkä ei koskaan olisi pitänyt tapahtua. Joka vuoden marraskuu muistuttaa sitten noista tapahtumista ja asioista, joiden ei olisi koskaan pitänyt tapahtua. Marraskuun tunnelma virittää noiden tapahtumien aiheuttamaan tunnelmaan ja ne yhdistyvät ja liittyvät kuolemaan.

Miksi tekstejä pitää alkaa selittää? Taitaa olla huono teksti, koska vaatii selitystä.

Äänestä
  • Olis varmaan selkeämpää, että hölinän sijasta kertoo, että mitä marraskuussa on tapahtunu. Vai onko tarkotus mölistä 200 sivua ja todeta sitten, että kissa jäi lumiauran alle.

    Äänestä

  • eitajuuei kirjoitti:

    Olis varmaan selkeämpää, että hölinän sijasta kertoo, että mitä marraskuussa on tapahtunu. Vai onko tarkotus mölistä 200 sivua ja todeta sitten, että kissa jäi lumiauran alle.

    Olet varmaan oikeassa. Hölistään 2000 sivua ja sitten todetaan, että oli kyseessä vain se, että kissa jäi auton alle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marraskuulainen kirjoitti:

Joka vuosi tunnen saman marraskuun tunnelman. Se(n) tunnelma on outo. Se tuntuu ulkona ja sisällä. Se on ihana ja kauhea. Se muistuttaa kaikesta minkä ei olisi koskaan pitänyt tapahtua.Se tuntuu pienessä pakkasessa. Puissa. Maassa. Lentelevissä lehdissä. Auringon paisteessa.Sadepilvissä. Kaikkialla. Talvi lähestyy ja jäädyttää kaiken. Se muistuttaa ja kertoo sinusta. Ja välähdyksistä yhteisistä hetkistämme - montako niitä olikaan? Sen tunne ja tunnelma olet sinä.

Voisin aina elää marraskuuta, joka ei muuksi muuttuisikaan. Ei tulisi koskaan joulukuuta, ei joulua eikä mitään muutakaan. Rakkauden, jonka joulu tuo, sen marraskuu vei elämästäni. Joulukuusta ja joulusta tuli kuoleman ja jäätyneen hautausmaan kuukausi.

Mitä on rakkaus? Tiedätkö? Kerro! Voiko siihen jäädä koukkuun vai häviääkö se ja muuttuu joksikin muuksi? Miksi? Vihaksi, epätoivoksi, välinpitämättömyydeksi? Jäi vain kuollutta, kylmää ja pakkasta nuoruuteni marraskuusta. Rakkaus ei koskaan palannut. Sen alkuakaan ei koskaan ehkä edes ollutkaan.

Miten tuomitsitkaan minut? Kuinka näin kävikään? Muutin asumaan elämäni tunkiolle. Entä sinä? Elitkö hyvän elämän? Rakastitko edes itseäsi? Jos rakastat itseäsi niin vältä elämän tunkioita? Tehkää sokeat rakastuneet näkeviksi ennen kuin he saavat aikaan tuhoa itselleen ja muille...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu