Jännittää aivan suunnattomasti. Näen joka yö unta armeijasta miten olen aina väärään aikaan väärässä paikassa ja olen aina yksin. Päässä pyörii miljoona asiaa, tulenko toimeen tuvan naisten kanssa, sovinko muuten joukkoon ja toivon etten ole tekemässä siellä vain pelleä itsestäni. Vapaaehtoisena naisena pitäisi olla valmis siihen koitokseen, koska olen sitä itse halunnut.
Mistä sain ajatuksen lähteä inttiin. Siitä kun olen koko elämäni liikkunut jätkäporukassa ja sieltä tottakai jokainen on aina vuorollaan lähtenyt inttiin. Kuuntelin heidän juttujaan haltioissani, mutta vasta parin vuoden kuluttua sain itseäni niskasta kiinni lähteä itsekkin. Siihen vaikutti suuresti kun ensimmäinen nainen minun tuttavapiiristäni lähti ja suorittaa sitä vielä loppuun. Muutoin motiivini on myös se etten halua jäädä toimettomaksi jos sota syttyisi. Myös se että naiset pystyvät samaan kuin miehet sitä halutessaan.
Toivon vastauksia naisilta, jotka ovat käyneet intin itse ja heidän kokemuksiaan siitä. Toki haluan vinkkejä tulevaa koitosta varten. En halua negatiivisia kommentteja ollenkaan. Tiedän ettei sinne ole kaikki halukkaita menemään. Apua?
Mistä sain ajatuksen lähteä inttiin. Siitä kun olen koko elämäni liikkunut jätkäporukassa ja sieltä tottakai jokainen on aina vuorollaan lähtenyt inttiin. Kuuntelin heidän juttujaan haltioissani, mutta vasta parin vuoden kuluttua sain itseäni niskasta kiinni lähteä itsekkin. Siihen vaikutti suuresti kun ensimmäinen nainen minun tuttavapiiristäni lähti ja suorittaa sitä vielä loppuun. Muutoin motiivini on myös se etten halua jäädä toimettomaksi jos sota syttyisi. Myös se että naiset pystyvät samaan kuin miehet sitä halutessaan.
Toivon vastauksia naisilta, jotka ovat käyneet intin itse ja heidän kokemuksiaan siitä. Toki haluan vinkkejä tulevaa koitosta varten. En halua negatiivisia kommentteja ollenkaan. Tiedän ettei sinne ole kaikki halukkaita menemään. Apua?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvin se menee. Itse suorastaan laihduin alipainoiseksi kun viikkoja jännitin Inttiin menoo. Se porukan henki vie mukanaan.
Hengittele rauhallisesti silloin kun jännitys valvottaa. Tulet pärjäämään siinä hulinassa hienosti.
Kävin silloin alkuaikoina. Olen aina ollut arka ja pienikokoinenkin, ja siitä huolimatta sain suoritettua homman. Siitäkin huolimatta, että moni sporttisempi hajotti paikkojaan. Eli jos olet kohtuullisessa kunnossa ja päässä ei pahemmin hierrä, kyllä sinä pärjäät.
En tiedä, kauanko lähtöösi on aikaa, mutta suosittelisin tekemään lihaskuntoharjoittelua riittävällä rasituksella. Miehillä lihakset kasvavat naisia helpommin, joten ovat hieman etulyöntiasemassa. Tosin ei minulla ollut sinänsä voimasta, eikä kestävyydestäkään kiinni. Eikä sitkeydestä. Lähinnä räjähtävä voima oli puutteeni. Varusteet painavat suunnilleen saman verran isolla ja pienellä taistelijalla. Riittävällä painoharjoittelulla olisi ehkä tätäkin eroa saanut kurottua kiinni.
Lähtöni on tammikuussa ja olen käynyt salilla parisen vuotta intensiivisesti. En ole kuitenkaan teräsnainen, tiedän sen jo nyt että vielä riittäisi tekemistä. Toivottavasti päättäväisyys ajaa eteenpäin kun on fyysisesti loppu. Olen myös tehnyt pitkiä kävely/juoksu lenkkejä. Totuttanut jalat rasitukseen :) nämä vastaukset jo auttoivat rimakauhuun :D
En voi kokemuksia tms jakaa koska olen vasta viidentoista mutta oli pakko kommentoida että nostan sinulle hattua ja toivotan onnea! :) Itsekin meinaan käydä armeijan vapaaehtoisena kunhan ikä riittää