Hei, epäilen itselläni vahvasti narkolepsiaa päivittäisten nukahteluiden vuoksi. Tunnistan myös selvästi katapleksian. Pääsasiassa nauraessa, mutta myös surua tuntiessa pää notkahtaa ja kasvojen lihaksen menevät veltoiksi ja polvet saattavat pettää alta. Mm. oman äitini haudalla oli voimakas kohtaus, jossa tajuntani säilyi mutta ns. halvaannuin noin pariksi kymmeneksi sekunniksi.
Neljä vuotta sitten opiskelin taidelukiossa ja kämppäkaverini sanoi 90% varmuudella, että sairastan narkolepsiaa. Itse en uskonut häntä ja sanoin vain, että minulla on liian hyvät unenlahjat. Katapleksiaa esiintyi silloin, mutta en tunnistanut sitä. Luulin että se on merkki "hulluudesta" ja joku lääkäri sanoi, että olen vaan liian tunneihminen.
Kaksi vuotta myöhemmin kävin MSLT -tutkimuksissa. Silloin jännityksen vuoksi en nukahtanut kertaakaan. Lääkärit diagnosoivat minulle keskivaikean masennuksen ja määräsivät masennuslääkkeitä. TÄSSÄ mielenkiintoinen juttu oli se, että huomasin jossakin vaiheessa että katapleksia oli hävinnyt. Muistan kun paiskasin kaverin talon pääoven saatanan kovaa ja pystyin nauramaan normaalisti.
Lääkkeen lopettamisen jälkeen katapleksia palasi takaisin ehkä jopa pahempana.
NYT kävin taas MSLT tutkimuksessa, jossa kyllä nuhahdin, mutta säpsähdin aina samantien hereille. ((Se johtui hermoilusta, koska minua on nyt kohta viisi vuotta vaivannut valtava väsymys. Lopetin taidelukionkin kesken, koska en kestänyt tunteja hereillä. Nyt olen sähkömies ja huomaan, että en edes pysty tekemään niitä hommia ainakaan urakkatyönä. ))
Uudessa tutkimuksessa sain myös unihalvauksen, jossa pystyin liikuttamaan vain silmiä. Kuitenkin lääkärin diagnoosi oli, että ei narkolepsiaa koska en vaipunut REM -uneen. Mikä ehkä johtui siitä, että säpsähtelin aina heti hereillen, kun nukahdin. Lääkärin sanojen mukaan tämä oli hyvä uutinen, sillä narkolepsia on vahvasti elämään vaikuttava sairaus. Itse olin hetken samaa mieltä. Sitten tajusin, että olin umpikujassa, en tiedä mikä minua vaivaa????
Kuitenkin oireet viittaavat vahvasti siihen, että sairastaisin narkolepsiaa, mitä minun pitäisi enää tehdä??? Tutkimukset lopetetiin ja minulle määrättiin unilääkettä, että katkonaiset yöunet saataisiin kuriin.
Onko mahdollista että olen vain masentunut ja katapleksia on kuvitelmaa, näin ne siellä lääkärissä sanovat. Miksi menisin lääkäriin valehtelemaan, minulla on useita kavereita, jotka todistavat katapleksian.
Kysymys kuuluukin: Voiko katapleksiaa esiintyä ilman narkolepsiaa ja mistä valtava väsymys ja nukahtelu sitten johtuisi? Ja mitä ton diagnoosin kanssa pitäisi tehdä?
Alkaa rasittamaan tää EPÄTIETOISUUS JA EPÄVARMUUS.
Neljä vuotta sitten opiskelin taidelukiossa ja kämppäkaverini sanoi 90% varmuudella, että sairastan narkolepsiaa. Itse en uskonut häntä ja sanoin vain, että minulla on liian hyvät unenlahjat. Katapleksiaa esiintyi silloin, mutta en tunnistanut sitä. Luulin että se on merkki "hulluudesta" ja joku lääkäri sanoi, että olen vaan liian tunneihminen.
Kaksi vuotta myöhemmin kävin MSLT -tutkimuksissa. Silloin jännityksen vuoksi en nukahtanut kertaakaan. Lääkärit diagnosoivat minulle keskivaikean masennuksen ja määräsivät masennuslääkkeitä. TÄSSÄ mielenkiintoinen juttu oli se, että huomasin jossakin vaiheessa että katapleksia oli hävinnyt. Muistan kun paiskasin kaverin talon pääoven saatanan kovaa ja pystyin nauramaan normaalisti.
Lääkkeen lopettamisen jälkeen katapleksia palasi takaisin ehkä jopa pahempana.
NYT kävin taas MSLT tutkimuksessa, jossa kyllä nuhahdin, mutta säpsähdin aina samantien hereille. ((Se johtui hermoilusta, koska minua on nyt kohta viisi vuotta vaivannut valtava väsymys. Lopetin taidelukionkin kesken, koska en kestänyt tunteja hereillä. Nyt olen sähkömies ja huomaan, että en edes pysty tekemään niitä hommia ainakaan urakkatyönä. ))
Uudessa tutkimuksessa sain myös unihalvauksen, jossa pystyin liikuttamaan vain silmiä. Kuitenkin lääkärin diagnoosi oli, että ei narkolepsiaa koska en vaipunut REM -uneen. Mikä ehkä johtui siitä, että säpsähtelin aina heti hereillen, kun nukahdin. Lääkärin sanojen mukaan tämä oli hyvä uutinen, sillä narkolepsia on vahvasti elämään vaikuttava sairaus. Itse olin hetken samaa mieltä. Sitten tajusin, että olin umpikujassa, en tiedä mikä minua vaivaa????
Kuitenkin oireet viittaavat vahvasti siihen, että sairastaisin narkolepsiaa, mitä minun pitäisi enää tehdä??? Tutkimukset lopetetiin ja minulle määrättiin unilääkettä, että katkonaiset yöunet saataisiin kuriin.
Onko mahdollista että olen vain masentunut ja katapleksia on kuvitelmaa, näin ne siellä lääkärissä sanovat. Miksi menisin lääkäriin valehtelemaan, minulla on useita kavereita, jotka todistavat katapleksian.
Kysymys kuuluukin: Voiko katapleksiaa esiintyä ilman narkolepsiaa ja mistä valtava väsymys ja nukahtelu sitten johtuisi? Ja mitä ton diagnoosin kanssa pitäisi tehdä?
Alkaa rasittamaan tää EPÄTIETOISUUS JA EPÄVARMUUS.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos sinulla on rahaa tai sairauskuluvakuutus mene yksityiselle ts. Hae jonkun muun lääkärin mielipide. Tiedän enemmän kuin hyvin tuon ei uskota ja leimataan vaan luulotautiseksi ja huomionkipeäksi. Pidä kuitenkin vaihtoehdot avoinna, älä tee itsediagnooseja, mutta muista kuitenkin että lääkäritkin voivat olla väärässä.
Masennustestit pitää kyllä aika hyvin paikkaansa, jos olet ne tehnyt. Toetynlaiseen masennukseen voi liittyä ihan ihme asiat. Juuri tuo "pyörtyily" ja "halvaantuminen" ja tärinä jne. Asioita, joita ei mitenkään itse osaisi liittää masennukseen.
Miten nukut yöt? Onko sinulla nukahtamis-tai unilääkettä?
Ennen (toiselle) lääkärille menoa, tee paperille jonkinlainen aikajana, jossa näkyy mitä on tapahtunut milloinkin, mitä tutkimuksia on tehty missä vaiheessa jne. Niitä ei tahdo lääkärille mennessä sitten muistaa kaikkia muuten sanoa. Se samalla helpottaa lääkärinkin työtä.
Itselleni on tulossa unipatjatutkimus jatkuvan väsymyksen vuoksi. Saatan nuokahdella ihan missä vaan, olen niin väsynyt. Silti en pysty nukkumaan ilman unilääkettä. Väsymys tuli päähän tulleen kovan iskun jälkeen.
Hei! Toivottavasti luet vielä vastaukseni! Olen viisi vuotta sitten käynyt ensimmäisen kerran tutkimuksissa samanlaisten oireiden vuoksi, joita kuvailit. Unilääkettä määrättiin, mutta en ole koskaan sitä käyttänyt, koska tiedän, että nukun öisin. Nauramisvaikeudet aivan samat kuin sullakin. Kasvojen lihakset repsahtavat ja jalat menevät alta. Nukahdin nukahtamistesteissä alta aikayksikön, mutta ei REM-unta. Olen samaa mieltä kanssasi, että nämä testit eivät vastaa normaali tilanteita elämässä.
En ole antanut periksi vaan löysin yksityisen neurologin, joka lähetti minut toistamiseen testeihin vuosi sitten. Vuosi on mennyt kaikenlaisissa kokeissa ja 11/2015 minulta tutkittiin selkäydinnesteestä vasta-aineet>>tulos tuli viime viikolla ja dg on NARKOLEPSIA! Ei ollut yllätys minulle, mutta helpotti. Vika ei ollutkaan korvien välissä enkä ole laiska, kuten jo epäilin.
En tiedä miksi tämä vasta-ainetutkimus tehtiin vasta viimeisenä vaihtoehtona, kun se olisi ollut helppo ja heti rehellisen tuloksen antava testi.
En maksanut näistä tutkimuksista kuin keskussairaalan pkl-maksut yhden yksit.neurologin vastaanottomaksun. No aikaa kului, mutta olen tyytyväinen.
Oikea lääkitys on löytynyt. Ei unilääkkeitä eikä masennuslääkkeitä.
Älä anna periksi!
Jos otit piikin, niin ei epäillystäkään!