Yksi ajatus miksi aspergerille yksinolo saattaisi olla tärkeää.
Aivot imuroivat varsin valikoimattomasti infoa ympäristöstä ja varastoivat sitä suuria määriä.
Aspergeraivoille on rankkaa varastoida suuria määriä hölynpölynpuhetta, joka ei juurikaan pidä edes paikkansa, ja joka kuuluisi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta korvasta ulos päästäminen ei teknisistä syistä onnistu, vaan kaikki varastoituu kuin säilykkeet. Täten voi olla parempi viettää aikansa yksin esimerkiksi tietokirjoineen, koska sen tietokirjojen sisällön kertyminen aivoihin ja jämähtäminen sinne, ei ole tuskallista.
Tämä selittäisi myös sitä, miksi small talk vain seuranpidon vuoksi ei ole nautinnollista kuin pienissä määrissä. Pää pursuten kiristyksissä small talkia ei välttämättä ole mikään mukava tila.
Aivot imuroivat varsin valikoimattomasti infoa ympäristöstä ja varastoivat sitä suuria määriä.
Aspergeraivoille on rankkaa varastoida suuria määriä hölynpölynpuhetta, joka ei juurikaan pidä edes paikkansa, ja joka kuuluisi päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta korvasta ulos päästäminen ei teknisistä syistä onnistu, vaan kaikki varastoituu kuin säilykkeet. Täten voi olla parempi viettää aikansa yksin esimerkiksi tietokirjoineen, koska sen tietokirjojen sisällön kertyminen aivoihin ja jämähtäminen sinne, ei ole tuskallista.
Tämä selittäisi myös sitä, miksi small talk vain seuranpidon vuoksi ei ole nautinnollista kuin pienissä määrissä. Pää pursuten kiristyksissä small talkia ei välttämättä ole mikään mukava tila.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nollatoleranssi.
Todellakin aivot imuroivat ärsykkeitä ympäristöstään. Mutta kuka on huomannut, että aivot imuroivat ärsykkeitä myös suolesta? http://bigthink.com/videos/emeran-mayer-on-autism-and-microbiome
Ei nuo uudet asiat, kaikki virikkeet aiheuta kuin pahaa oloa ja sekaisuutta.
Small talkin puhuminen on järkyttävää ja vie täysin turhaan energiaa.
Koko ajan energia menee siihen kun torjut ulkopuolisia virikkeitä ja valvot tarkkaan mitä voit ottaa vastaan.