Kuuntelin ruotsalaispoliitikkojen Almedalen-puheita TV:stä.
Raskasta on tuo riikinruotsalaisten tapa ääntää eet ää-kirjaimina (no, vänster äänettiin kyllä eellä).
Mihin tämä perustuu? Kai ruotsin kielessäkin on joku kieliopillisesti oikea tapa lausua sanoja. Vai äänetäänkö vaan vapaasti joko eellä tai äällä eli että molemmat ovat hyväksyttyjä tapoja.
On vaan näin koulussa ruotsia suomalaisittain opittuna raskasta kuunnella - tekisi mieli sammuttaa televisio.
Vielä rivompaa on kuulla ruotsalaisten lausuvan esim. "sjukhus". Tämä "sj" ääntyy heillä ihan reiluksi hooksi: "huukhuus" - hyi h...
Vielä tuli mieleen O-U -dikotomia: Olle / Ulla - eikö ole eroa oolla ja uulla. Tästä tuli mieleen vanha asia - kun Mauno "Manu" Koivisto valittiin Suomen presidentiksi, saatiin Ruotsin iltapäivälehdistä lukea "Manno" Koivistosta...
Ennen kuin lopetan ihmettelen vielä, että ruotsaiset eivät ui (simma) vaan kylpevät (bada): badstrand, badbyxor etc, mutta kuitenkin badrum.
Suomenruotsi on huomattavasti kirkkaampi ja selkeämpi kieli. Toivottavasti sitä vaalitaan eikä ryhdytä opettamaan mitään riikinruotsia - loppuisivat perunatkin koulun ruokalasta.
Raskasta on tuo riikinruotsalaisten tapa ääntää eet ää-kirjaimina (no, vänster äänettiin kyllä eellä).
Mihin tämä perustuu? Kai ruotsin kielessäkin on joku kieliopillisesti oikea tapa lausua sanoja. Vai äänetäänkö vaan vapaasti joko eellä tai äällä eli että molemmat ovat hyväksyttyjä tapoja.
On vaan näin koulussa ruotsia suomalaisittain opittuna raskasta kuunnella - tekisi mieli sammuttaa televisio.
Vielä rivompaa on kuulla ruotsalaisten lausuvan esim. "sjukhus". Tämä "sj" ääntyy heillä ihan reiluksi hooksi: "huukhuus" - hyi h...
Vielä tuli mieleen O-U -dikotomia: Olle / Ulla - eikö ole eroa oolla ja uulla. Tästä tuli mieleen vanha asia - kun Mauno "Manu" Koivisto valittiin Suomen presidentiksi, saatiin Ruotsin iltapäivälehdistä lukea "Manno" Koivistosta...
Ennen kuin lopetan ihmettelen vielä, että ruotsaiset eivät ui (simma) vaan kylpevät (bada): badstrand, badbyxor etc, mutta kuitenkin badrum.
Suomenruotsi on huomattavasti kirkkaampi ja selkeämpi kieli. Toivottavasti sitä vaalitaan eikä ryhdytä opettamaan mitään riikinruotsia - loppuisivat perunatkin koulun ruokalasta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Professor Ebba Witt-Brattström (Nordisk litteratur, Helsingfors Universitet) säger om finlandsvenskan så här:
"Vad är det bästa Tusen sjöars land gett dig?
– En större glädje att vara i det svenska språket. I Sverige upplever man det som något slags kranvatten, som skvätter hit och dit.
– Finlandssvenskarna däremot håller sitt språk högt. Det är som ett bättre vin, vilket lagrats länge, och man njuter av dess arom och dricker det med försiktighet."
"Kranvatten, som skvätter hit och dit" = huukhuus, nÄtet, vÄlfärd etc.
I svenska språket finns det inga stränga regler hur orden skall uttalas. Riksvenskarna säger "vÄlfärd" men här i Finland är det "vElfärd".
Jämför "arton" ock "aderton".
Struntprat - det finns regler. Rikssvenskan är bara ett annat språk.
Suomen kielessä on onneksi sellainen käsite kuin kirjakieli. Se takaa, ettei tuollaista kielen raiskausta mitä Ruotsissa tapahtuu ei voi tapahtua täällä. Savolainen ja turkulainenkin puhuvat tarvittaessa niin, että muutkin saavat selvää. Toista on Ruotsissa: siellä uutistenlukijatkin voivat vääntää mitä tahansa kuuma peruna suussa - kirjakielestä ei ole hajuakaan.
http://spraktidningen.se/artiklar/2010/06/e-och
" Stockholmskans kännetecken framför andra - att man blandar ihop e och ä - kommer snart att vara historia. Det tillhör i dag bara språket hos den äldre generationens huvudstadsbor att säga lesa och eta; bland unga vuxna är det ovanligt, bland barn och ungdomar existerar det knappast.
Stockholmarna har därmed gett upp den kamp som akademiledamoten Verner von Heidenstam och andra författare förde runt förra sekelskiftet, nämligen att få dessa uttal accepterade som god rikssvenska. Heidenstam rimmade gärna bäva med leva och menade att alla bredare ä-uttal var bonniga och obildade."
Raskasta luettavaa. Tilanne siis ainoastaan pahenee, kun vanhat tukholmalaiset katoavat. Heidenstam ihaili nuoruudessaan Topeliusta ja lähetteli hänelle varhaisia runokyhäelmiään arvosteltavaksi. Ehkä Heidenstam sai Topeliukselta kipinän puolustaa suomenruotsalaista e-muodon käyttöä.
Pitäkää Heidenstamin lailla huolta, ettei tämä ä-sairaus leviä tänne Suomeen. Nuoriso kun kopioi helposti ulkomaisia esikuviaan.
Noin samaa mieltä, vaikka en usko että nuoret suomalaiet välittävät paljon ruotsin kielestä. Kaksi ihan eri kieltä. Esim ruotsin kielessä on aspiraatio, ei ole suomen kielessä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aspiraatio_(fonetiikka)