Olen kahden tytön isä, mutta en heidän huoltaja. En nuorena ymmärtänyt huoltajuuden merkitystä joten heidän syntyminen aikana menin tyhmänä kuuntelemaan heidän äidin mielipidettä, että hänen kuuluisi olla yksinhuoltaja, koska se olisi äidin mukaan lasten etujen mukaista. Nyt olen joutunut sietämään lasten äidin vähättelyä minun merkityksestä lapsilleni 8 vuotta, koska en ole lasteni huoltaja ja että hän on yksinhuoltaja ja minulla ei ole asiaa sekaantua lasteni asioihin. Lapset ovat luonani pari kertaa vuodessa lomien aikaan. Näemme harvoin koska lapset asuvat 600km päässä. Lasten äiti muutti kauas eron jälkeen.
Mitkä ovat oikeuteni lapsiani kohtaan? Mistä voin kysyä apua parantaakseni asemaani lasteni elämässä? Voinko jotenkin saada huoltajan tittelin, että saisin jotain oikeuksia lapsiani kohtaan? Nyt lasteni äiti aina sanoo että minä en ole huoltaja, joten pysy erossa lasten asioista. Viranomaisetkin eivät pidä minua minkäänarvoisena, koska minulta puuttuu huoltajan titteli. Olen vain lasteni isä. Eniten minua suututtaa se että roolini isänä ja vanhempana on mitätön koska en ole huoltaja. Saan kuulla tätä roolini vähättelyä joka kerta kun tärkeämpi asia lapsieni elämässä nousee esille. En ole mitään kun en ole huoltaja. Lasten elatusvelvollisuus on 100% minun harteilla elatussopimusten mukaan, koska äiti on sanojensa mukaan varaton. Äidin yksinhuoltajuus on selkeästi meidän tapauksessa äidin etu, ei lasten etu, koska minä olen halukas olemaan lasteni huoltaja ja osallistumaan lasteni elämään. Tämä nainen vain ei halua minua lasten huoltajaksi, vaikka se olisi lapsille parhaaksi.
Mitkä ovat oikeuteni lapsiani kohtaan? Mistä voin kysyä apua parantaakseni asemaani lasteni elämässä? Voinko jotenkin saada huoltajan tittelin, että saisin jotain oikeuksia lapsiani kohtaan? Nyt lasteni äiti aina sanoo että minä en ole huoltaja, joten pysy erossa lasten asioista. Viranomaisetkin eivät pidä minua minkäänarvoisena, koska minulta puuttuu huoltajan titteli. Olen vain lasteni isä. Eniten minua suututtaa se että roolini isänä ja vanhempana on mitätön koska en ole huoltaja. Saan kuulla tätä roolini vähättelyä joka kerta kun tärkeämpi asia lapsieni elämässä nousee esille. En ole mitään kun en ole huoltaja. Lasten elatusvelvollisuus on 100% minun harteilla elatussopimusten mukaan, koska äiti on sanojensa mukaan varaton. Äidin yksinhuoltajuus on selkeästi meidän tapauksessa äidin etu, ei lasten etu, koska minä olen halukas olemaan lasteni huoltaja ja osallistumaan lasteni elämään. Tämä nainen vain ei halua minua lasten huoltajaksi, vaikka se olisi lapsille parhaaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.