mutta valitettavasti neiti tai herra aika tappaa lopulta kaikki oppilaansa.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olette oikeassa.
Eikös aika ole se sama tyyppi jonka kehutaan parantavan? En tiennyt, että pitää kokea jonkinasteinen kuolema ensin. Mutta ehkäpä tajusin pointtisi.
"She is smiling alone
In the lamplight
The withered leaves collect at my feet
And the wind begins to moan
Memory
All alone in the moonlight
I can smile happy your days ( I can dream of the old days)
Life was beautiful then
I remember the time I knew what happiness was
Let the memory live again
Every street lamp seems to beat
A fatalistic warning
Someone mutters and the street lamp gutters
And soon it will be morning
Daylight
I must wait for the sunrise
I must think of a new life
And I mustnt give in
When the dawn comes
Tonight will be a memory too
And a new day will begin"
Sweet song.
Kuulostaa katkeralta?
Ei se oo katkeraa se on realismia niin pari kuin ystävyyssuhteissa.
Aika ja odottelu luo etäisyyttä ja etäisyys luo isoa railoa kunnes on liian kaukana lähentyäkseen enää.
Kaiku vaikuttaa kaikkeen.Sanotut sanat, sanomatta puhumatta jättämiset,muut feidaukset ym muu passiivisagressiivinen kostonkierre.
Huomaa että tyyppejä häviää ympäriltä. Se mitä luuli sitkeäksi olikin notkeaa ja liian ohutta.
Tottahan se on, hitaasti mutta varmasti. Aika muuttaa, kuluttaa ja hajottaa kaikkea.
joopa-joo. Ihan kuin ihmisillä ei olisi omaa tahtoa. Ihme löyhäilyfilosofioita. Lukekaa jotain kunnollista ja luopukaa omistaa heppoisista harhakuvistanne.
Ei ole kuolleet tulleet kertomaan. Tosin aika on usein myös armollinen ja peittää unohduksen viittaan kaikkein noloimmat tilanteet ja virhearviot.
no toi totta.