Oli hyvä fiilis kun sain nukuttua koko yön hyvin. Lueskelin sängyssä kaikessa rauhassa netistä uutisia. Yhtäkkiä sitten tuonne jonnekin sisälle tuli kummallinen ontto olo. Ei kipuja, ei huimausta, ei ahdistusta, ei rytmihäiriöitä... vain sellainen kummallinen ontto olo, ja tuntui kuin ei tuntisi hengitystä, että kulkee "liian hyvin". Mutta se riitti... ei mennyt montaa sekuntia kun mielessäni alkoi pyöriä ne kaikki tiedot ja tarinat joita on netistä tullut luettua... sydämen vajaatoiminta, sydämen väsyminen, muut sydämen toimintahäiriöt, keuhkojen toimintahäiriöt, veritulpat jne jne jne. heitin näppiksen sylistä ja nousien käsieni varaan kuulostelemaan, mitä on tulossa. Saman tien tunsin palan kurkussani ja lopulta tuntui että koko kurkkua kuristi. Hyvä fiilis vaihtui kuolemanpelkoon sekunneissa. Sitten alkoi myös rytmihäiriöt ja olo vain paheni. Hetken päästä alkoi oikeaa puolta niskasta ja päästä "puristaa". Samalla alkoi myös oikea korva vinkumaan ja osittain lähti kuulo. Sitten alkoi pyörimään mielessä aivoverenvuoto tai -veritulppa.
Näin se etenee kuin ketjureaktio pienestäkin ärsykkeestä:) Tosin tällä kertaa ei tullut mikään voimakas kohtaus. Se varmaan helpotti, kun jo tiedän, että täytyy varoa hyperventiloimasta ja pitää vain yrittää rentoutua. Kohtaus hellitti, mutta palan tunne jäi kurkkuun ja lievä ontto fiilis rintaan tuonne jonnekin.
Näin se etenee kuin ketjureaktio pienestäkin ärsykkeestä:) Tosin tällä kertaa ei tullut mikään voimakas kohtaus. Se varmaan helpotti, kun jo tiedän, että täytyy varoa hyperventiloimasta ja pitää vain yrittää rentoutua. Kohtaus hellitti, mutta palan tunne jäi kurkkuun ja lievä ontto fiilis rintaan tuonne jonnekin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hengitysharjoituksilla oppii hallitsemaan paniikkia.
Mulla on täsmälleen tuollaista kans. Mulla käy usein niin että just ku nukahdan niin säpsähdän hereille ja on vaikea hengittää, sydän hakkaa ja paniikki on niinku sekuntien päässä jos annan sille vallan, mutta ku vaan pyrin rauhoittamaan itseni ja hengittämään ja tavallaan tiedostan että psyykkinen puoli temppuilee eikä mitään fyysistä vikaa oikeesti ole, niin pystyn pikkuhiljaa rauhoitumaan. Mulla kans noin että kun on rento olo niin sillon sitä alkaa miettimään että mites nyt näin ja tavallaan etsii itse niitä liiankin tuttuja paniikki oireita sun muuta, ja kun sellaisen löytää niin taas mennään. Itsellä on myös niin että en siedä jos sydän hakkaa ihan luonnollisesta syystä, eli esim jos tekee jotain fyysistä. Yhdistän sen heti paniikkiin ja yritän laskea sykettä hengittämällä rauhallisesti, mutta sehän ei toimi niin sillon ku tekee fyysistä hommaa, eli hengityksen pitäisi muuttua sykkeen ja rasituksen mukaan, ja kun sitä alkaa tietoisesti muuttamaan niin hapensaanti menee vääräksi, ja siitä tulee kumma olo ja taas paniikki on valmis. Näin ainakin mulla menee.