TM rakennusmaailma 18.3-15. "Ilman laatu on selvästi yleisin pulma kerrostaloissa, joissa asuvista peräti 62 prosenttia kertoo asunnossaan olevan erilaisia sisäilmaa ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.
Ilmanvaihdon puutteista kertovia muita ongelmia, ikkunoiden välitilan tai sisäpinnan huurtumista, esiintyy molempia lähes kymmenessä prosentissa asuntoja."
Uusien tai vanhojen ikkunoiden lasien välitilojen huurtuminen johtuu ikkunoiden liitosten ja tiivisteiden huonosta ilmatiiveysdestä.
Tiiviit ikkunat eivät huurru lasien välitilassa. Tiiviit liitosrakenteet sekä tiivisteet estävät huoneen lämpöisen ja kostean ilman pääsyn lasien välitilaan.
Kirjoituksessa ei otettu kantaa, kuinka paljon asumisongelmia ja kylmiä ilmavirtauksia aiheuttaa ikkunaan asennettu korvausilmaventtiili.
Lisäksi jäi huomioimatta ikkunaventtiilin ala-arvoinen suodatin ja sen vaikutus sisäilman laatuun.
Ilmanvaihdon puutteista kertovia muita ongelmia, ikkunoiden välitilan tai sisäpinnan huurtumista, esiintyy molempia lähes kymmenessä prosentissa asuntoja."
Uusien tai vanhojen ikkunoiden lasien välitilojen huurtuminen johtuu ikkunoiden liitosten ja tiivisteiden huonosta ilmatiiveysdestä.
Tiiviit ikkunat eivät huurru lasien välitilassa. Tiiviit liitosrakenteet sekä tiivisteet estävät huoneen lämpöisen ja kostean ilman pääsyn lasien välitilaan.
Kirjoituksessa ei otettu kantaa, kuinka paljon asumisongelmia ja kylmiä ilmavirtauksia aiheuttaa ikkunaan asennettu korvausilmaventtiili.
Lisäksi jäi huomioimatta ikkunaventtiilin ala-arvoinen suodatin ja sen vaikutus sisäilman laatuun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ikkunoiden ja ovien huonot, heikot ja ilmaa vuotavat tiivisteet eivät estä likaisen ulkoilman pääsyä sisätiloihin.
Huono tiiveys heikentää myös ilmanvaihdon mahdollisuutta puhdistaa sisäilmaa.
Suomalaiset kärsii huonosta sisäilmasta. TM rakennusmaailma ei suorittanut kyseistä "tutkimusta".
Suurimmat syylliset nykytilanteeseen suorittivat "tutkimuksen" minkä avulla väistävät omat virheensä ja syyllistävät asukkaita.
Ilmanvaihdon parannustoimia ei saisi suorittaa periaatteella: "- parempi jotain, kuin ei mitään".
Ikkunoiden korvausilmaventtiilit aiheuttavat niin paljon haittatekijöitä, että ilmanvaihdon suunnitelmat ja ratkaisut kannattaa jättää ilmanvaihdon todellisille asiantuntijoille.
Julkisten rakennusten sisäilmaremontteihin liittyen tein äskettäin havainnon. Entisessä kotikaupungissani tehtiin 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa useaan kouluun iso ilmastointiremontti, missä painovoimainen ilmanvaihto uusittiin täysin koneelliseksi (tulo ja poisto, varmaan lto mukana). Tällä hetkellä yksi näistä koulu on purettu homevaurioituneena ja ainakin kahdessa muussa on sisäilmaongelma. Niistä toisen purkamisesta keskustellaan.
Onko asioilla yhteyttä toisiinsa? Siis korjattiinko yli, jolloin vanha rakennus ei enää toiminut niin kuin piti?
Ilmanvaihdon parannustoimet pitää suunnitella kiinteistön ehdoilla.
Kuten huomaat, tämä taito puuttuu maamme ilmavaihdon asiatuntijoilta.
Ikkunoiden kuoleentuneet tai huonokuntoiset tiivisteet, estävät hallitusti toimivan ilmanvaihdon.
Ikkunoiden vaihto ei korjaa mittään asioita kiinteistöissä.
Lahoja ikkunan osia on korkeintaan yksi miljoonasta osasta. Eli erittäin harvoin.
Ilmanvaihto on aina suunniteltava kiinteistön ehdoilla.
Liian tehokas ilmanvaihto saattaa aiheuttaa kosteusvaurioita rakenteisiin.
Auttava ilmanvaihtotapa (ikkunan rakoventtiili) pilaa yleensä asumisviihtyvyyden.
Näitä asioita ei vain ymmärretä eikä osata.
Suurilta osiltaan ilmanvaihdon säätötoimet on suoritettu väärin. Siksi ikkunaventtiilit aiheuttavat useita eri asumisviihtyvyyden heikentäviä tekijöitä. Venttiilin kärpäs-suodatin laskee sisätiloihin kaikki ulkoilman saasteet. Haittatekijöiden takia moni asukas teippaa venttiilin ilmatiiviiksi.